Luin kerran naisesta, joka osti hääpuvun hetken mielijohteesta. Erikoisen tapauksesta tekee se, että hänellä ei ollut sulhasta, ei edes poikaystävää. Silti hääputiikki veti häntä puoleensa kuin magneetti ja hän sovitti pukuja, ja lähti lopulta kaupasta kallis ostos mukanaan. Hullua tietysti, aivan pähkähullua. Mutta kun hän astui kadulle ja kääntyi kadunkulmasta, hän törmäsi mieheen, juuri sellaiseen, josta oli salaa unelmoinut. Ja niin tosielämästä tuli tarua ihmeellisempää. Aviomies löytyi, kun otti tarpeeksi isoja askeleita kohti unelmaansa.
Minäkin tein jotain päätöntä ja hullua. Ei, en ostanut hääpukua, sillä en voi ottaa riskiä, että joutuisin vahingossa vihille. Ostin sen sijaan koon 36 uimapuvun. Vieläpä ihan täydellä hinnalla. Mitäkö kokoa yleensä käytän? Kokoa 42. Joskus voi olla jopa 44. Se, että mahtuisin koon 36 uimapukuun, on siis mahdoton ajatus. Silti ostin sen ja kokeilin kotona. Joo, ei mahtunut.
Elämässä pitää olla tavoitteita
Heitin vanhat lerpsahtaneet bikinit roskiin, ja tavoitteena on, että vielä joku päivä mahtuisin pienempiin. Ainakin universumille on lähetetty melkein yhtä iso haaste kuin tuo hääpuvun ostanut nainen teki. Tätä haluan, tähän haluan panostaa – mitäs te onnettaret siellä teette asian eteen?
Astrokalenterin mukaan elän Jupiter-vuotta, jolloin sanotaan, että kaikki asiat laajenevat elämässäni. Hyvä mahdollisuus siihen ainakin on, sillä onnenplaneetta Jupiter on koko vuoden minun nousumerkissäni Jousimiehessä. Ja eikös se niin ole, että kun Jupiter siirtyy seuraavaan merkkiin vuoden lopussa, satavat ne suurimmat lahjat kerralla syliin?
Lompakko voi laajeta, tajunta voi laajeta, itse kehokin voi laajeta. Siellä missä ennen ei ollut ilmaisia lounaita, onkin nyt kokonainen vuodenmittainen buffettipöytä. Toki siihen käy ahnaasti käsiksi, melkein sormilla seisaaltaan syöden.
Minä ajattelen nälkäisenä uutta alkua elämässä
Haluan ottaa lautaselleni enemmän kuin lautasmalli sallii, ja nauttia täysin siemauksin. Hörppään menovettä päälle. Haluan laajentua vielä nykyistäkin enemmän. Testata missä menevät rajani, vai onko niitä ollenkaan. Haluan oppia enemmän, haluan tehdä enemmän, haluan kokea enemmän, haluan nauttia joka hetkestä. Enemmän.
Mitä se kaikki vaatii?
Se vaatii sen, että puhdistan entisen elämäni, tutkin todella, että mitä siitä enää tarvitsen. Koko koti tuntuu tunkkaiselta, oma kroppa tuntuu raskaalta. Päässä sen sijaan leijailee kepeitä ajatuksia ja astrologisen kartan leija siellä jo nykii uusiin korkeuksiin. Astrokalenterista saadut viestit kertovat myös samaa ilosanomaa, että nyt kannattaa uskaltaa.
Tiedän, että joka päivä ei tule huvittamaan. Tiedän, että aina en saa kaikkea aikaiseksi. Tiedän, että on monta päivää kun luovutan, ja monta päivää kun aloitan taas itseni nostamisen alusta.
Viikkasin pyykkejä kaappiin, ja minun oli pakko tulla kirjoittamaan nämä ajatukset heti ylös. Tämä uusi meneillään oleva energia on pakottavaa, se on liikkeelle puskevaa, kuten tämän viikon astrologinen ajankuva minulle kertoo.
Tänään siivoan kotini, niin pitkälle, ettei illalla varmaan nouse enää varvaskaan, ja silmäluomi painuu raskaasti kiinni. Mutta huomenna onkin sitten niin paljon helpompi tähdätä ylemmäs, aloittaa kevyemmin. Vaikkapa sitä koon 36 uimapukua kohti.
Ystävällisin terveisin
Virpi Karjalainen
Liity postituslistalleni!