Pahuuden ja hyvyyden polariteetti

Viime aikaiset tapahtumat maailmalla ovat saaneet minua miettimään taas kerran mailmakaikkeutta ja ykseyden lakia.  Suosittelen lämpimästi, että ennen kuin luet blogia pidemmälle, niin avaat tietoisuutesi auki ilman minkäänlaista lähtökohtaa tai näkemystä asioihin etukäteen.   

Onko pahuutta tai pimeitä voimia ylipäätäään olemassa?

Asiaa lähemmin tutkitaessa ensin tulee määritellä pahuus ja pimeys, mitä ne ovat tai tarkoittavat? Käytetään tässä tapauksessa pahuudesta ja pimeydestä yhtä nimikettä, pahuus. Ennen kuin pahuus voidaan määritellä, tulee määrittää hyvyys, mitä se on? Me ihmiset määritämme pahuuden liian musta-valkoisesti. On vain "hyvyyttä" tai "pahuutta".

Mietitäänpä asiaa ensin näin ihmisyydestä katsoen. Jako "hyvän" ja "pahan" välille on meille selkeää, joidenkin mielestä. Esim. ihminen, joka tappaa tai varastaa on "paha". Kysynkin, että onko ihminen, joka ei tapa tai varasta sitten "hyvä"? Tuskin kukaan teistä osaa vastata tähän kyllä tai ei. Tässä vaiheessa aletaan selittämään ja sepittämään; mutta, jos, vaikka, kunnes teesejä.

Maapallolla on valtioita, jossa on kuolemanrangaistus voimassa. Eli "paha" ihminen tappaa "hyvän" ihmisen ja sen jälkeen valtio tappaa "pahan" ihmisen. No jos tappaminen on "pahaa", niin onko valtio nyt sitten "hyvä" kun se poistaa "pahan" tappamalla? Vai onko valtio myös "paha", koska hoitaa "pahan" pois yhteiskunnasta? Jos valtio on "paha", koska tekee näin, niin seuraava kysymys on, kuka valtion edustajat määrittää? Käsittääkseni suurimassa osissa maissa se tapahtuu demokratialla äänestämällä henkilöt valtion johtoihin. Toki vilppiä määrittämisessä tapahtuu, mutta ei sen enempää tästä tässä kirjoituksessa. Tällöinhän määritelmän mukaan, jossa tappo on "paha", niin kaikki ovat yhtä "pahoja"? Koko kansakunta on tällöin "paha". Entäpä tapauksissa, jossa joku tappaa toisen pelosta, kuvitellen, että vielä pahempaa tapahtuisi, ellei tappaisi toista? Nyt joku ajattelee, että tämähän on täysin hypoteettista ja täysin oikeutettu teko.

Hyvät ihmiset, tämä ei ole lainkaan hypoteettista, vaan lähes tulkoon kaikki sodat alkavat juuri näin. Silloin kyseessä ei ole tappo, vaan massamurha. Oletetaan, että jokin kansa tai kansakunta aikoo tehdä jotain..Sitäpaitsi, tätä on myös käytetty oikeutena tuhota kansakuntia, vaikka mitään näyttöjä mm. massa- tai joukkotuhoaseista ole koskaan ollutkaan. Tällaista on siis tapahtunut pallollamme useita kertoja ja viimeksi ihan todistetusti 2000-luvun alkupuolella ja nyt juuri parhaillaan.

Näitähän on nähty jo vuosituhansia

Mistä sitten kaikki se "pahuus" johtuu mitä koemme elämissämme? Oma vastaukseni on pelko - Itsettömyyden ja näkymättömyyden pelko. Nämä ovat pelkotiloja, joissa ihmiset tai kansakunnat kokevat itsensä arvottomaksi tai näkymättömäksi. Tällöin "tehdään" niin kuin tuhansia vuosia sitten ristiretkiä muiden kansakuntien alueille. Onko tämä oikeutettua? Pelko aiheuttaa mm. suuttumusta ja kateutta. Kun nämä tunteet tukahdutetaan, niin ne aiheuttavat pakokauhua, mustasukkaisuutta ja raivoa. Ihmisiä on tapettu pakokauhun, mustasukkaisuuden ja raivon takia, sotia syttynyt ja kokonaisia kansakuntia tuhoutunut näiden takia. Siis pelko aiheuttaa tällaista, jota loppujen lopuksi kutsumme "pahaksi". Jos ihmiskunnasta loppuisi pelko, niin voisiko asiat olla paremmin? Suuressa polariteetissa sekä tässä dualistisessa elämässä se tuskin on mahdollista. Polariteettia on aina ollut ja sitä tulee aina olemaan.

Me siis määritämme omissa mielessämme "hyvän" ja "pahan"

Katsotaanpa polariteettia ja "pahuutta" henkimaailman ja ykseyden kannalta. Niin kuin aiemmin olen kirjoittanut ykseydestä, niin ei ole kuin yksi, ykseys. Ykseydessä ei voi olla "pahaa" ja "rakkautta" samaan aikaan. Voi siis olla vain "hyvää". Kun ykseydessä ei ole kuin yksi, se kuuluisa Jumala tai Universumi, niin mitäpä luulette, onko kyseessä pyyteetön rakkaus vai "helvetinmoinen pahuus"?  Tuskin tarvitsee vastata tähän sen kummemmin, kuin pyyteetön rakkaus. Koska ei ole kuin yksi, niin se yksi on myös me. Joten me olemme vain ja ainoastaan pyyteetön rakkaus, emme se "helvetinmoinen pahuus".

Taas kysyn, miksi sitten "pahuutta" on, jos sitä ei ole. Se on taas se pelko, joka on ainoastaan ja vain meidän omissa päissämme. Maailmankaikkeudessa ei satu vaan olemaan pahaa, joka hyppää ihmisten päälle. Pelko ei piileksi pusikossa, se ei tipu taivaasta tai sukella merestä valtaakseen meidät. Olemme egollinen, fyysinen, henkinen kokonaisuus, jossa ego on vallannut meidät. Egossa löytyy pelko ja sisässämme on se sielullinen ykseys - pyyteetön rakkaus. Kaikki mitä tapahtuu, on rakkautta itseämme kohtaan, jotta saisimme kokea jotain toista. Tosin sitä se ei taas meidän egon mielestä ole. Se johtuu taas siitä, ettemme muista keitä me olemme ja mistä tulemme. Sehän tämän koko leikin idea onkin - muistaa siis keitä olemme ja mistä tulemme.

Jos pystyisimme ajattelemaan "pahuutta" ykseyden katsantokannasta, niin kaikki tapahtumat vain ovat

Me itse teemme niistä positiivisia tai negatiivisia riippuen siitä, mitä näemme ja ajattelemme tilanteesta kullakin hetkellä. Kun asioita katsotaan yhdestä näkökannasta, niin asia saattaa näyttää negatiiviselta elämässämme. Toisesta suunnasta katsoen se voikin olla positiivinen. Yleensä aika tekee näkökantoihin ihmeitä. Jos jotain "pahaa" tapahtuu elämässämme, niin toisaalta katsoen siinä on myös "hyvääkin". Kaikessa on polariteettinsa. Meidän tulee muistaa toinenkin asia tässä kaikkeudessa. Meillä kaikilla on oma sielunsuunnitelmamme.

Se suunnitelma on laadittu tuhansia vuosia kestäneen matkan varrelta olevista kokemuksista. Edellisessä elämässä olemme kokeneet yhtä ja tässä elämässä toista. Älkää vaan kuvitelko, että olemme aina olleet "hyviä". Kyseessä ei ole karman kosto, eikä mikään muukaan tuomitseminen, vaan yksinkertaisesti meidän sielunsuunnitelma. Me kaikki olemme olleet kaikkea. Minä, sinä, me ja te olette kaikki olleet sotureita, hyväntekijöitä, tappajia, raiskaajia, pappeja jne. Kerta kaikkiaan olemme siis myös olleet "pahoja". Tekeekö se meistä nyt sitten "pahoja" vai "hyviä"? Jos edellisessä elämässä olemme tehneet todella "pahaa" ja nyt "hyvää", niin määritelkää itse itsenne, mitä olette.

Joku ajattelee, että olen seonnut, kun kirjoitan tällaista. Luulin itsekin aiemmin, että karman laki on jotain sellaista, että siitä joutuu henkimaailman oikeudenkäyntiin, jos tietyssä elämässä on tehnyt "pahoja". Ei, karman laki sitä tarkoitta. Karman laki tarkoittaa yksinkertaisuudessaan, että kaikki tulemme kokemaan kaikkea, jotta osaamme arvostaa toisia asioita. Toki karmalla on tilinsä. Tälle tilille joko kartuttaa positiivista tai negatiivista. Täytyy muistaa, että meillä on vielä vapaa tahtomme tehdä asioita, joka määrittää myöskin osansa.

Koemme siis kaikki kaikkea

Tiedän mistä puhun. Tiedän kuka olin edellisessä elämässä, siis henkilön nimen ja statuksen mitä on tehnyt, tarkalleen. Tunnen sen sisälläni, henkimaailma on sen vahvistanut ja teot löytyvät wikipediasta.  Olen ollut kunnioitettu saamaan tämän tiedon ja käymään sen helvetin läpi päässäni. Olo on hyvinkin helpottunut kaikesta siitä. Henkimaailman määrityksen mukaan olen tarvinut "rajujakin" kokemuksia, jotta tässä ajassa, kultaiseen aikaan mentäessä, minulta löytyy kokemuksia siitä, miltä rakkaus, pahuuden polariteetti tuntuu. Itselläni ei ole muita vaihtoehtoja, kuin ihmisten auttaminen pyyteettömästi. Kun nyt kerran maksan karmanvelkoja pois, niin tuntuu omituiselta, että sellaisilla teoilla saa näinkin hyvän elämän, parhaan mahdollisen. On siis syytä olla tuomitsematta ketään, koska sillä tuomitsemme ainoastaan ja vain itsemme. Koemme siis kaikki ihan kaikkea sielun kierroissamme.

Ego määrittää katsantosuunnan tietyn tapahtuman sattuessa

Katsomme asioita yleensä vain yhdestä suunnasta, jonka suurin harha ja illuusio ego määrittää. Emme pysty tai halua katsoa asioita toisesta suunnasta. Kyllä me osaamme, jos haluaisimme, koska kaikki tajuavat asiat teoriassa, mutta ei käytännössä. Unohdamme, keitä me olemme. Tässä onkin kyse kuuluisasta heräämisestä. Nyt en tarkoita heräämisestä mitä täällä tapahtuu, vaan heräämisestä siihen, että muistamme olevamme henkimaailman olentoja ykseydessä. Olemme syntyneet Lähteellä ja sinne paluu aikanaan tapahtuu. Kun tämän kaiken ymmärtää, on ihminen valaistunut.

Valaistunut ihminen kykenee ymmärtämään polariteetin katsantokannan sekä egon luoman suuren harhan ja illuusion. Silloin todella kykenemme ymmärtämään, ettei "pahuutta" ole olemassa, ainoastaan yksittäisten ihmisten egossa. Tällöin pystymme myös ymmärtämään tätä elämän kaikkeutta ja hyväksymään tosiasiat, että "pahuus" kuuluu dualismiin, jotta ymmärrämme ja koemme sen kaikkeuden ympärillämme pyyteettömänä rakkautena. Koska muuta ei ole, ei ole ollut, eikä tule olemaankaan.

Jos joku pahoittaa mielensä tällaisesta kirjoituksesta, niin kerron hyviä uutisia - Nämä ovat omia kokemuksiani, mietteitäni sekä mielipiteitäni. Onko tämä totuutta, sen päätätte te.

Iloa, valoa ja rakkautta elämäänne toivotellen
Janne Laakso
Tietoisuus RY

Palaa Janne Laakso blogi hakemistoon

Tästä Seppo Tanhua blogi hakemistoon

Tästä Timo Kalliokoski blogi hakemistoon

Tästä Johanna Vilén blogi hakemistoon

Tästä Arto Virtanen blogi hakemistoon

Tästä Virpi Karjalainen blogi hakemistoon

Tästä Jenniemilia Demus blogi hakemistoon

Tästä Hanna Lindström blogi hakemistoon

Tästä Evgenia Nyyssölä blogi hakemistoon

Tästä Anne Sundell blogi hakemistoon

Tästä Margie Marketta Mylläri blogi hakemistoon

Tästä Irene Länkinen blogi hakemistoon

Tästä Esa Hyppönen blogi hakemistoon

Tästä Talvetar blogi hakemistoon

Tästä Tiina Tolvanen blogi hakemistoon

Kommentit

lue lisää

- {{comment.name}} / {{formatDate(comment.updated_at)}}

Ilmoita ylläpidolle

lue lisää

- {{reply.name}} / {{formatDate(reply.updated_at)}}

Ilmoita ylläpidolle

Vastaa tähän kommenttiin ( {{ comment.replyComments.length }} vastaus. vastausta. )

Piilota

Nimesi Tämä on pakollinen tieto Kommenttisi Tämä on pakollinen tieto

Viestin lähetys onnistui

Viestin lähetys epäonnistui. Kokeile uudestaan

Lisää puuttuva tieto

Tämän tilin lähettämistä kommenteista on tullut liian paljon raportteja. Kommenttien lähetys on väliaikaisesti pois käytöstä.

Odota hetki ...

Kommentoi kirjoitusta