On se aika vuodesta, jolloin on hyvä hetki rehellisesti katsoa kulunutta vuotta ja tehdä omaa tilikirjanpitoa saavutuksistaan. Tällä kertaa en aio edes mainita tuota kulunutta k-sanaa eikä minua juurikaan kiinnosta tutkia, olenko saavuttanut jotain materiaalista hyvää tai edennyt urallani suunnitelman mukaisesti. Minua kiinnostaa olenko ollut hyvä ihminen. Siksi katson itseäni suoraan silmiin ja kuuntelen mitä sieltä vastataan takaisin.
Tänä vuonna ihmisillä on vihdoin ollut aikaa kuunnella itseään, se sanottiin ihan uutisissakin. Minun sisälläni on ollut kaksi eri ääntä, jotka ovat vuorotellen halunneet, että kuuntelisin niitä herpaantumatta. Toinen ääni on kuulunut matalammalle minälleni, toisin sanoen egolle, jolla on ollut ihan eri jutut kuin Korkeammalla Minälläni, eli sielullani. On oikeastaan mennyt koko vuosi, kun olen yrittänyt erottaa kuka puhuu nyt.
Matalamman minän manaukset
Jos asialla on ollut ego, se on kailottanut kovaa. Se on halunnut, että kuuntelen sitä juuri nyt, ja jätän kaiken muun sikseen. Sillä on usein pelokas, äkkipikainen ja suorastaan raivokas ääni, ja se mielellään tuhahtelee muille. Ego tietää olevansa aina oikeassa, eikä sitä kiinnosta mitä muut ovat mieltä. Se on omituisen negatiivinen tyyppi, ja se löytää aina jotain huomauttamista muiden toimissa. Itse se tuntuu olevan puhdas kuin pulmunen, eikä koskaan tee mitään väärin. Se on itsepintainen, ei lähde vieraisilta pois oikein kulumallakaan, ja olen sangen uupunut kuunneltuani sen juttuja liian kauan.
Korkeamman Minän kirkkaus
Se toimen ääni, joka sisälläni puhuu, jos vain saa puheenvuoron egon pitkiltä monologeilta, on hiljainen, rauhallinen, äärettömän kärsivällinen ja armollinen. Se sädehtii rakkautta ja haluaa aina auttaa, missä suinkin kykenee. Se lohduttaa hädän hetkellä, valvoo vieressä öitä, jos on kurja olo, eikä missään nimessä tee numeroa itsestään, vaikka sankari onkin. Korkeampi Minä on aina sitä mieltä, että teen parhaani, että olen kaunis ihminen tällaisenaan kaikessa epätäydellisyydessäni, enkä millään muulla tapaa voisi olla enää täydellisempi, sillä olen täydellisenä ja rakastettuna sieluna tänne syntynyt. Sen vuoksi se pitää muitakin täydellisinä ja rakastettavina, aivan mahtavina tyyppeinä.
Tänä vuonna olen kuunnellut näitä molempia matkalaisiani, jotka asuvat omissa nahoissani. Olen kieltämättä tehnyt ylilyöntejä, kun ego on ollut äänekkäämpi ja ohjannut päivääni kuin pässiä narussa. Mutta olen myös oppinut tunnistamaan, että siellä taustalla on koko ajan Korkeampi Minä, joka elää totuudessa ja rauhassa. Jos kuuntelen sen puhetta, olen täysin turvassa, joka ikinen hetki.
Sisäinen ääni, puolesta ja vastaan
Olen kuunnellut sisäistä puhetta, syyttäjää ja puolustajaa, tuomaria ja valamiehistöä, ja tullut siihen tulokseen, että olen syytön. Olen syytön ihmisenä tekemiini rikoksiin, ja että oikeastaan en mitään rikosta ole edes tehnyt. Olen vain ihminen, joka välillä eksyy kuuntelemaan väärää ääntä. Omaa sisäistä puhettaan, matalampaa minää. Sielu minussa on aina syytön, kaikkien tuomioiden yläpuolella.
Joulun aikaan olen hiljentynyt entisestään kuuntelemaan Korkeampaa ääntä, sisintä itseäni. Sillä on kauniita ajatuksia ja sen kanssa tulee hyvä olo. Ennen kaikkea se antaa anteeksi kaikki erheet, kaikki inhimilliset kuprut, joita matkan varrelle mahtuu.
Yritän jatkossa ymmärtää egoani paremmin, kun se rääkyy ja vaatii huomiota, eikä ole tyytyväinen mihinkään. Jostain syystä sillä on usein paha mieli, ja se on niin herkkä loukkaantumaan. Jospa laulan sille tuutulaulun kuin pienelle lapselle, ja vaivutan sen pikkuhiljaa suloiseen uneen, jossa kaikki on hyvin. Korkeampi Minäni tuolla jo avaa ääntään jotain taivaallista hymniä varten.
Kuitenkin onnistuimme
On hyvä päättää tämä ääripäitä näyttänyt ja hermoja kiristellyt vuosi tähän ilon lauluun, joka kumpuaa omasta sydämestä. Olemme kaikki tehneet juuri niin hyvin kuin olemme osanneet. Tämä vuosi oli meille kaikille täydellinen onnistuminen, juuri sellainen kuin oli tarkoitettu. Egomme ehkä oli aivan haavi auki ja sydän repaleisena pitkin piennarta, vääryyksistä kirjaa pitäen, mutta Korkeampi Minämme piti kaikesta huolen, viimeistä silausta myöten. Se oli meidän puolellamme, herkeämättä.
Kiitos tästä vuodesta. Kiitos, että selvisimme.
Ennen vuoden vaihdetta on vielä aikaa hyödyntää Astron suuri jouluale, joka loppuu suureen, meidät tästä vuodesta vapauttavaan ilotulitukseen.
Terveisin
Virpi Karjalainen
Viimeisiä viedään! Astrokaupan Joulutarjoukset ovat voimassa vuoden loppuun saakka
Liity postituslistalleni!