Pluto jyrisyttää totuuden torvea, Khiron heittää lisää suolaa haavoihin, Saturnus ei päästä ketään helpolla. Tuntuu kuin eläisimme kollektiivista hulluuden hetkeä. Eikä se ole ohi, vaan alkoi juuri.
Itse elän tietoisessa uutistyhjiössä
En seuraa juurikaan uutisia televisiosta, radiosta tai netistä, minulle ei tule minkään valtakunnan lehtiä, edes ilmaiseksi. Keskeisimmät uutiskanavani on Astrokalenteri, tarot-tulkinnat ja muut astrologisessa ajassa kiinni olevat tietolähteet.
Järkytyn aina vähän, kun kuulen tai luen mitä maailmalla tällä hetkellä tapahtuu, mitä minun oman kuplani ulkopuolella tapahtuu. Sitä en aina haluaisi tietää. Tuntuu, että maailmassa meno senkun kiihtyy ja ihmisten huono olo kasvaa entisestään. Uskon, että tähän ilmiöön voimme parhaiten vaikuttaa itsemme kautta koittamalla löytää oman menetetyn sisäisen rauhan takaisin. Erityisesti viime aikoina minulla on ollut laput silmillä ja vain yksi ajatus mielessä, oman kirjani viimeistely.
Sain erostani ja kaksoisliekkirakkaudesta kertovan kirjan valmiiksi samana päivänä, kun Pluto lakkasi perääntymästä. Se oli iso täräys taivaalta, positiivinen pakotus Pluton taholta. Astrokalenteri, jota seuraan tiiviisti, on viestittänyt kaiken aikaa, että nyt on omassa elämässäni nopat sekaisin, mutta ei hätää, tämä hulluuden highway menee ohi noin vuodessa, tosin saattaa vaatia satsin terapiaa:
”Uranus avautuva neliö Merkurius:
Seurauksena on aina jonkun asteinen mielenhäiriö. Onneksi tämä aika menee ohi vajaassa vuodessa ja antaa sinulle hyvää aikaa opetella sanomaan sen, mitä ajattelet eikä aina sitä, minkä joku toinen haluaa kuulla. Eikä pidä epäröidä hakeutumista ammattiauttajien pakeille, jos tuntuu, etteivät aivot enää mahdu korvien väliin.”
Tuntuu, että aivokopassani onkin ollut ihan liikaa tarinaa, toisiinsa törmäileviä juonenkulkuja, jotka menivät umpisolmuun keskeltä, joten terapiaksi otin kirjan kirjoittamisen. Minä tiedän ja ymmärrän, että luovan hulluuteni takana on ripaus oikeaa hulluutta ja paljon luovaa toimintaa, johon sen kanavoin.
Täytyyhän sitä vähän hullu olla, kun...
rakastuu toiseen edes näkemättä koko ihmistä, ja kirjoittaa paljastuskirjan omasta rakkauselämästään, puhuu kirjasta kuin se olisi jo julkaistu, ja mainostaa sitä jo ennen kuin on mitään kustantajia edes kyselty! Vain hulluuden voimalla ja visiolla voin löytää itseni tällaisesta tilanteesta. Ja tiedän, että minulla on tarpeeksi voimia tilanne lopulta myös ratkaista.
Mutta mietin samalla, että voi kun joku muukin, jolla on liikaa kierroksia, ottaisi hengähdystauon, rauhoittuisi, pohtisi asioita, ja antautuisi avulle, antaisi ongelmien kypsyä. Ei isommiksi, vaan niin, että niistä voisi poimia ratkaisut kuin rusinat pullista. Ettei tarvitsisi lähteä hulluuden highwaylla heilumaan ja pistämään muita oman syyllisyyden ja pahan olon taakan kantajiksi.
Jos voisi vain kuunnella itseään,
todeta mikä tilanne on meneillään, kokonainen hullu vuosi. Pyytää siihen apua, sanoa, ettei itse jaksa enää yhtään. Tajuta, että takana on paljon suurempia voimia, mutta että niille voimille on osattava puhua, niille on osattava antautua.
Tämän takia minä seuraan omaa hulluuttani, luovuuttani ja vaistoani, sekä vain hyviä uutisia, astrologisia uutisvälähdyksiä maailmalta ja Astrokalenterista. Sitä kautta saan ohjeita kuinka selviytyä, kuinka puskea elämässä teenpäin. Ja kuinka joskus on parasta olla tekemättä yhtään mitään. Antaa hulluuden highwayn mennä ohi, säästää muut omalta ahdingolta, jäämättä silti yksin. Enkä minä nyt silti ihan pähkähullu ole, vaan hulluudessani on samaan aikaan pieni ripaus neroutta:
”Chiron avautuva sekstiili Merkurius:
Mielesi on nyt harvinaisen selkeä ja pystyt analysoimaan sekä omaasi että muiden elämää tervehdyttävällä tavalla. Sinulta tullaan varmasti kysymään neuvoa henkilökohtaisissa ongelmissa, ja aina kun avaat suusi, huomaat puhuvasi elämää suurempia viisauksia.”
Kuinka hullua menoa sinun elämässäsi on juuri nyt?
Uskalla katsoa ajankuvaa suoraan silmiin, oman Astrokalenterisi kautta. Ainakin osaat sitten arvioida, meneekö kuilun partaalla päivä tai pari, kokonainen kuukausi, vai peräti vuosi. Näet myös sen, milloin alat nousta, sillä ei mikään kuilu pohjaton ole, eikä mikään, mikä menee alas, voi olla tulematta myös ylös. Ihan sinne huipulle asti. Sinne minäkin olen menossa.
Terveisin
Virpi Karjalainen
Liity postituslistalleni!