Olet varmasti huomannut outoja yhteensattumia elämässäsi. Niin minäkin. Yhä useammin kun tartun kirjaan, avaan television tai lehden, siellä on juuri minua koskettavaa sisältöä tarjolla. Usein käy niin, että asia, johon olet juuri perehtynyt ensimmäistä kertaa ikinä, toistuukin heti seuraavassa lukemassasi tekstissä. Se tuntuu silloin todella ihmeelliseltä. Mihin minua tällä ollaan ohjaamassa, mitä tämä oikein meinaa? Kysymys kuka näistä naruista vetelee käväisee mielessä.
Näin kävi minulle, kun luin Seppo Tanhuan tekemän Parisuhde Paremmaksi -tulkinnan minulle ja kumppanilleni. Luin tulkintaa juuri niihin aikoihin, kun en edes tiennyt onko minulla enää parisuhdetta.
Aiemmin olin ollut sitä mieltä, että enhän minä mitään parisuhdeneuvoja edes tarvitse, sillä meillä menee hyvin, rakkautta, henkistä vapautta ja yhteisymmärrystä riittää välillämme. Olemme hyvä tiimi. Pahimmat karikot olemme jo ylittäneet ja hioneet kulmamme, kuin vesi, joka muovaa ajan kuluessa rantakivet sileiksi ja pehmeiksi koskettaa.
No se oli tilanne aiemmin. Nyt oltiinkin jo tilanteessa, jossa toinen meistä pohti pistetäänkö 17 vuoden suhteelle pian piste ja lopputekstit ja -musiikit pyörimään. Voimmeko taas palata etäsuhteeseen, kun takana on 10 etävuotta ja 7 yhdessä asuttua vuotta? Minun mielestäni rakkaus elää vapaudessa, ei siinä, että minun olisi yhtäkkiä muutettava toiselle puolelle Eurooppaa. Ei ainakaan tällä varoitusajalla, kysymättä.
Olin kuvitellut, että parisuhdetulkintamme on tietysti täynnä hehkutusta siitä, miten hyvin tähdet kohdallamme tuikkivat, miten kipinät lentävät ja kuinka kohtalo on ylpeä kuljetettuaan meidät aikoinaan yhteen. Olemmehan viiden tähden pari!
"Hän toimii sinulle suunnannäyttäjänä etsiessäsi elämäntarkoitusta, mutta muista että hän ei ole se tie, jota sinun tulee kulkea."
Auts, nyt pistit kyllä pahan.
Seppo kertoi myös, että ongelmamme on olematon kommunikaatio. Emme osaa puhua vaikeista asioista tai puhumme kuin eri kieltä:
"Teitä kahta kun katselee niin ei voi välttää tunnetta kahdesta eri maan kansalaisesta, jotka eivät ymmärrä sanaakaan toistensa kieltä. Niin pahasti saattavat puhuttu ja kuultu sana erota toisistaan teidän vaihtaessa ajatuksia keskenänne. Puhumalla ette todennäköisesti pysty ongelmianne ratkaisemaan."
Eri kieliä puhummekin, enimmäkseen italiaa, jota paikkaamme englannilla ja suomella. Kun ensimmäisen kerran sanoin miehelle rakastavani häntä, se tapahtui saksaksi. Kielirintamalla vaihtoehtoja siis on, eli voimme vaieta ja ymmärtää toisemme väärin monella kielellä!
Oli kieli mikä tahansa, niin tänä kesänä kommunikaatiomme yhteydet olivat poikki. Se toinen siellä tuhansien kilometrien päässä ja minä täällä omassa kotimaassani, viettämässä kauneinta ja kuuminta kesää ikinä, jota värittää perisuomalainen melankolia ja kuristava tunne rinnassa. Hän nauttii taas siitä sosiaalisesta lämmöstä, ex tempore -meiningistä ja avoimista mahdollisuuksista, joita ei Suomesta löytänyt. Suomi toisin sanoen näännytti hänet säännöillään, vaatimuksillaan ja pimeällä talvellaan. Työelämä ei tuonut liksaa ja arvostusta, vaan ahdistusta ja stressiä. Pelkkä rakkaus ei enää kannatellut.
Nykymaailma tarjoaa kaikki mahdolliset viestintäkeinot, tekstarit, chatit, messengerit, whatsupit, videopuhelut. Vaikenimme kaikilla näillä tavoilla. Niistä vaikeista asioista kun ei voi puhua. Kuten siitä, että muutit pois luotani tänä kesänä.
Parisuhdetulkinta kertoo minusta, että:
"kaipaat rinnallesi sellaista ihmistä joka hallitsee kommunikaation ja puhumisen jalon taidon kinkkisimmissäkin tilanteissa. Tiedät pystyväsi samaan, mutta tarvitset siihen sellaisen kumppanin, jolta ei mene sormi suuhun sinun kysymystesi edessä."
Sillä vastaamattomia kysymyksiä pyörii nyt mielessä. Olemmeko vielä yhdessä? Rakastatko minua vielä? Miten tästä eteenpäin?
Parisuhdetulkinta onkin tässä välissämme kuin ulkopuolista näkemystä antava sovittelija. Se kertoo molempien motiivit ja herkkyydet, suhteen vahvuudet ja kompastuskivet. Tulkinnasta löytyy paljon tekijöitä, jotka puhuvat suhteen puolesta, mutta myös tietoa siitä mikä sen voi kaataa.
Vaikuttaa siltä, että olemme molemmat äärimmäisen itsenäisiä vapauden kaipaajia, joita ei voi kahlita velvollisuuksin tai vaatimuksin yhteen. "Käsitätte molemmat että rakastettusi on hiukan erilainen nuori ja tarvitsee tilaa ympärilleen."
Parisuhdetulkinta kertoo minusta seuraavaa:
"Ainutlaatuinen arvomaailmasi ja rakkauskäsityksesi saattaa tuottaa melkoisia ongelmia ihmissuhteissa ja rakkauselämässä, sillä sisäinen kemiasi ei salli sinulle juuri lainkaan poikkeamista omalta polultasi toisen ihmisen vuoksi.
"Sinulle vapaus ja riippumattomuus ovat ehdoton edellytys keskinäisen rakkauden ylläpitämiseksi. Sinun on syytä säilyttää erilaisuutesi ja kapinallisuutesi myös tässä suhteessa, sillä alkaessasi elää kumppanisi odotusten mukaan häviää sinusta tuo jännittävä eksoottinen vetovoima, johon hän aikoinaan ihastui. Rakkauden säilyminen välillänne edellyttää molemminpuolista kunnioitusta ja lupausta olla puuttumatta toistenne tekemisiin."
En siis puuttunut siihen, kun kumppanini päätti muuttaa takaisin kotimaahansa, vaan nielin tuskani ja olin hänen päätöksensä tukena, vaikka se minua sisäisesti satuttikin. Se mikä on parhaaksi hänelle, on myös minun etuni, ajattelin.
Kumppanilleni taas sanotaan parisuhdetulkinnassa näin:
"Et koskaan voi pysähtyä paikoillesi ilman että ahdistus hyökkää kimppuusi. Tätä sisäistä uudistumisvimmaa et millään konstilla pysty selittämään kumppanillesi, sillä selitykset vain lisäävät hänen pelkoaan ja saavat hänet tarrautumaan sinuun entistä ahdistavampana ja vaativampana.
"Puhumalla asiat vain sotkeutuvat ja mutkistuvat entisestään. Teidän mentaalinen yhteytenne on niin vahva ettei sanoista ole siinä muuta kuin haittaa. Kumppanisi ymmärtää kuinka tärkeää riippumattomuuden säilyttäminen on sinun etenemisellesi ja hän kyllä auttaa sinua vapautumaan turhista kahleista."
En voi olla pallo toisen jalassa, jos tämä jo etsii avaimia lukon aukaisemiseksi. En vain tajunnut, että olen itsekin tuollainen kahle, joka pitää toista paikoillaan ja estää häntä tulemasta elämänmuutoksen myötä sellaiseksi ihmiseksi kuin haluaa nyt olla.
Meidän molempien olisi ymmärrettävä, että:
"on vaikea sopeutua tilanteisiin joissa toinen käy läpi elämänsä kipeitä uudistumisvaiheita. Hänen tarpeensa vetäytyä yksinäisyyteen ja tutkia omaa elämäänsä saavat sinut käyttäytymään loukkaavasti. Sinun on pystyttävä jättämään toinen omiin oloihinsa, kun depressio yllättää ja keksittävä itsellesi muuta puuhaa siksi aikaa, jos haluat säilyttää rakkauden välillänne."
Olen yrittänyt tehdä kuten Parisuhde Paremmaksi -tulkinnassa vinkataan ja antanut toiselle tilaa miettiä. Mietintämyssy on myös omassa päässä hyvin syvällä, sillä jotain kai tästäkin on opittava. Tuntuu, että elämä on pelkkää oppiläksyä ja samalla siitä tulisi nauttia, vaikka sataisi viilentäviä rakeita suoraan sänkyyn.
Seppo toteaa, että: "loppujen lopuksi rakkaudessa ei ole muuta jaettavaa kuin sisäinen ilo ja kauneus. Onnelliseksi ei voi tulla, onnellinen voi vain olla. Teillä on mahdollisuus toteuttaa unelma kodista, jossa vallitsee täysi vapaus ja keskinäinen luottamus."
Pistetäänpä parisuhde siis palasiksi lattialle, kuin iso tuhannen palan palapeli, jossa on paljon taivasta ja vaikean muotoisia liitoksia, ja katsotaan osaammeko koota sen vielä yhteen. Vain aika tuntuu näyttävän tuleeko kokonaisuudesta eheä vai puuttuuko paketista se yksi pala, jota ei enää löydy.
Viikon suositus: tutustu Parisuhde Paremmaksi tulkintaan.
Rakkaus on sitä, että oppii ymmärtämään vetovoiman lakia. Intohimo syttyy erilaisuudesta.
Parisuhde Paremmaksi -tulkinta auttaa näkemään, millaisista palasista se ratkaiseva vetovoima syntyy teidän kahden välille ja saat myös vinkkejä siitä, miten välillänne olevaa kitkaa voi vähentää.
Liity postituslistalleni!