Tell your fucking truth (Älä säikähdä rajulta kuulostavaa otsikkoa. Sanoma on kaunis ja valoisa.)
Sain viestilaatikkooni Jeff Fosterin facebook postauksen ”Tell your fucking truth” ja samaan aikaan soi radiossa Eppu Normaalin ”Nyt reppu jupiset” kappale. Kaksi tarinaa samasta asiasta. Olen nyt aloittanut hikisen ja pelottavan matkan omien totuuksieni, oman reppuni läpikäymiseen. Jo alkumetreillä tiedän olevani varmasti oikealla polulla. En tässä kuitenkaan kerro omaa karua tarinaani, vaan jaan Jeffin kirjoituksen vapaasti käännettynä. Blogini lopussa on linkki alkuperäiseen englanninkieliseen versioon käännösfriikeille.
Jeff Foster kertoo nähneensä ihmeitä tapahtuneen, kun ihmiset vain kertovat totuuden.
”Tell your fucking truth” Jeff Foster
Ei kaunista totuutta.
Ei totuutta, joka etsii rauhaa ja mukavuutta,
vaan villin totuuden, villiintyneen totuuden
Epämukavan totuuden, tantrisen totuuden, the fucking truth!
Totuuden, jota pelkäät kertoa.
Kauhistuttava totuus itsestäsi, jota piilottelet muita suojellaksesi,
Välttääksesi tuomasta esiin liian paljon.
Välttääksesi häpeän ja torjunnan.
Välttääksesi tulemasta nähdyksi.
Totuuden syvimmistä tunteistasi.
Riski, jonka olet salannut, jota olet kontrolloinut, jonka olet sivuuttanut.
Kauheudet, joista et halua puhua.
Seksuaaliset vietit, joita olet yrittänyt puuduttaa.
Primitiivisen kaipauksen, jota et uskalla ääneen sanoa.
Lopulta puolustukset pettävät.
Ja tämä turvaton tieto nousee pintaan syvältä alitajunnasta.
Et pysty pidättelemään sitä yhtään pidempään.
Kuva hyvästä pojasta tai kivasta tytöstä haihtuu savuna ilmaan.
Täydellinen minä, joka on selvittänyt kaikki ongelmansa
ja henkisesti kehittynyt minä palavat poroksi.
Sinä täriset, sinä hikoilet, olet vähällä oksentaa.
Luulet kuolevasi tehdessäsi sen, mutta lopulta kerrot koko totuuden.
Totuuden, josta olet äärimmäisen häpeissäsi.
Ei mitään abstraktia totuutta.
Ei tarkkaan sanoitettua ja puolustelevaa totuutta.
Ei siistiksi pakattua totuutta.
Vaan sotkuinen, pelottava, jyrkän inhimillinen totuus.
Verinen, intohimoinen, provosoiva, kiihottava totuus.
Kesyttämätön, uudelleen ja uudelleen tappava totuus.
Hatara, jäykkä, hikinen, haavoittava totuus.
Totuus todellisista tunteistasi.
Totuus, joka antaa toisen ihmisen nähdä Sinut kypsymättömänä omana itsenäsi.
Totuus, joka laittaa haukkomaan henkeä.
Totuus, joka saa sydämesi hakkaamaan.
Tällainen totuus vapauttaa Sinut!
Olen nähnyt kroonisen depression ja elinikäisen ahdistuksen häviävän yhdessä yössä.
Olen nähnyt syvälle hautautuneen trauman haihtuvan.
Olen nähnyt fibromyalgian, elinikäisen migreenin, kroonisen heikkouden, sietämättömän selkäkivun ja vatsakipujen häviävän koskaan palaamatta.
Tietenkään totuuden positiiviset sivuvaikutukset eivät aina ole näin dramaattisia,
emmekä voi astua omaan totuuteemme minkään tavoitteen kanssa
Mutta ajattele sitä valtavaa energiaa, jonka kulutamme peittäessämme ja taltuttaessamme eläimellistä villiä itsessämme, tukahduttaessamme raivoa, kyyneleitä ja kauhua,
ylläpitäessämme valheellista imagoa ja päättäessämme olla ihan ok.
Ajattele kehosi jännitystilaa,
ajattele, mitä vahinkoa aiheutuu immuunijärjestelmällemme,
kun elämme paljastumisen pelossa.
Ota totuutesi kertomisen riski.
Totuuden, jonka kertomista pelkäät.
Totuus, jota pelkäät, saa elämän rullaamaan.
Etsi turvallinen henkilö – ystävä, terapeutti, lähettiläs, itsesi –
Ja päästä heidät sisään. Anna heidän pidellä Sinua kuin särkyvää.
Anna heidän rakastaa Sinua, kun itket, raivoat, täriset pelosta ja luot kaaoksen.
Kerro totuutesi jollekin – se saattaa pelastaa elämäsi, parantaa sinut syvältä sisimmässäsi ja ohjaa sinut turvalliseen yhteyteen ihmisyytesi kanssa tavoilla, joita et koskaan osaisi kuvitella. (Ja tässä alla linkki Jeffin originaaliin tarinaan)
Alkuperäinen englanninkielinen versio avautuu tästä linkistä
Eppu Normaali ”Nyt reppu jupiset”
Voi mua väsynyttä rellestäjää,
osaanko kotiini tulla?
Maailmalle mitä musta pellestä jää,
vain karmeita tarinoita repussa mulla
Nyt istun alas, panen reppuni laulamaan,
tarinaa kertomaan
Tarinaa menneistä, aa, markoista penneistä
Nyt reppu jupiset riimisi rupiset
tai katkon sinulta nyörit
Nyt korvaani karmeat juttusi supiset,
kotona turhaan jaloissa pyörit
Et jättää saa pois sanaakaan
-et sitä kaunistakaan
Ei ruoho kasva missä kulkenut oon,
paljon oon surua tuonut
Tyttöä monta syliin sulkenut oon,
Karhuviinaa ja kahvia juonut
Palaa mieleni menneisiin muistan kun uhosin
sinne ja takaisin, vasta ukkona makaisin
Nyt reppu jupiset riimisi rupiset
tai katkon sinulta nyörit
Nyt korvaani karmeat juttusi supiset,
kotona turhaan jaloissa pyörit
Et jättää saa pois sanaakaan
-et sitä kaunistakaan
Ei mua revi enää reppuni tuo
taittamaan taivalta teille
Viimein palaan kotikorjaamon luo,
viimein laulan lauluni teille
Ratapihalla mielen uudestaan ja uudestaan
takerrun vaihteeseen samaan ja ruosteiseen
sitä kääntelen edes takas
Nyt reppu jupiset riimisi rupiset
tai katkon sinulta nyörit
Nyt korvaani karmeat juttusi supiset,
kotona turhaan jaloissa pyörit
Et jättää saa pois sanaakaan
-et sitä kaunistakaan.
Astrokaupassa alkoi tänään aurinkoiset kesähinnat. Tervetuloa!
Liity postituslistalleni!