Minä mieleni viidakossa

Olenko minä muutamankin kerran tullut sanoneeksi, ettei taaksepäin parane liikaa tuijotella, eikä ainakaan itseään syyttävällä tavalla. Mutta nyt onkin erikoistapauksesta kysymys: Ensi viikonloppuna on Isänpäivä tai vaihtoehtoisesti läheisten päivä, kuten eräs helsinkiläinen päiväkoti julkisesti ilmoitti. Läheisten päivä kuulostaa minusta paljon paremmalta vaihtoehdolta. Syy tuntemukseeni on täysin henkilökohtainen.

Isänpäivä pelottaa minua tänä vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Jostain tosi syvältä menneisyyteni historiasta nousee vakaa käsitys: Olen ollut lapsilleni huono isä. Aikaisemmin en ole koskaan osannut kiinnittää asiaan huomiota, mutta nyt on joku asia eri tavalla kuin aikaisemmin. Tätä kirjoittaessani en osaa sanoa, mikä on pielessä, mutta levottomuus leijuu synkän pilven lailla pääni päällä.

Olimme tänä aamuna pienellä retkellä tuossa läheisessä viidakossa. Siellä tunsin oloni vapautuneeksi ja onnelliseksi. Tuntui hyvältä kiivetä rinnettä ylös ja seuraavaa varovasti alas lintujen visertäessä ja norsun töräytellessä omia fanfaarejaan. Siellä unohtui kaikki muu, mutta nyt olen jälleen sivistyksen parissa ja levottomat ajatukseni pyörivät tulevassa Isänpäivässä.

Mikä ero on viidakossa vaeltamisessa ja tässä läppärin äärellä istumisessa? hetken mielijohteesta päätin katsoa Uroboros projektin tarotkortin tälle päivälle. Jo videolla Lauri auttoi pääsemään yhteyteen puhtaimman ja täydellisimmän itseni kanssa. Ja kortin selityksessä lukee:

"Ole kuulolla viikon aikana sille, missä koet vaikka vain hetken täyttymyksen. Pysähdy ja huomaa se, mistä todella välität, sillä tätä välität itsellesi ja toisille. Huomaa hetket ja tilanteet missä olet vähiten yhteydessä omaan vitaalisuuteesi. Älä tuomitse, älä tee mitään, vain huomaa."

Laurin nostama kortti tälle viikolle oli Maljojen 10 eli täyttymys. Nyt ymmärrän, että se on vain minun mieleni, joka hetkeksi kietoi minut menneisyyden ja tulevaisuuden illuusioon. Kysymys ei ole isänpäivästä, ei isyydestä, vaan syyllisyydestä, jota edelleen kannan mukanani ja johon mieleni niin mielellään takertuu. Juuri nyt ei ole isänpäivä, enkä juuri nyt ole tekemisissä yhdenkään lapseni kanssa. Laurin opastuksen mukaan palaan hetken täyttymykseen tuolla viidakossa ja samantien ahdistus on poissa.

Tosimies löytää itsensä hetkestä ja jokaisen isän kuuluu saada olla Mies isolla ämmällä. Tosimiestä ei haittaa, vaikka katselisi tätä maailmaa pää alaspäin. Se on silti sama maailma ja sitä katselee sama Mies.

Palaa Seppo Tanhua blogi hakemistoon

Tästä Timo Kalliokoski blogi hakemistoon

Tästä Johanna Vilén blogi hakemistoon

Tästä Arto Virtanen blogi hakemistoon

Tästä Virpi Karjalainen blogi hakemistoon

Tästä Jenniemilia Demus blogi hakemistoon

Tästä Hanna Lindström blogi hakemistoon

Tästä Evgenia Nyyssölä blogi hakemistoon

Tästä Anne Sundell blogi hakemistoon

Tästä Janne Laakso blogi hakemistoon

Tästä Margie Marketta Mylläri blogi hakemistoon

Tästä Irene Länkinen blogi hakemistoon

Tästä Esa Hyppönen blogi hakemistoon

Tästä Talvetar blogi hakemistoon

Tästä Tiina Tolvanen blogi hakemistoon

Kommentit

lue lisää

- {{comment.name}} / {{formatDate(comment.updated_at)}}

Ilmoita ylläpidolle

lue lisää

- {{reply.name}} / {{formatDate(reply.updated_at)}}

Ilmoita ylläpidolle

Vastaa tähän kommenttiin ( {{ comment.replyComments.length }} vastaus. vastausta. )

Piilota

Nimesi Tämä on pakollinen tieto Kommenttisi Tämä on pakollinen tieto

Viestin lähetys onnistui

Viestin lähetys epäonnistui. Kokeile uudestaan

Lisää puuttuva tieto

Tämän tilin lähettämistä kommenteista on tullut liian paljon raportteja. Kommenttien lähetys on väliaikaisesti pois käytöstä.

Odota hetki ...

Kommentoi kirjoitusta