Kirjaudu sisään

Uusi käyttäjä? Rekisteröidy tästä.

Virpi Karjalainen

Virpi Karjalainen

13.6.2019

Sisäinen puuma

Onko sinun BaZi-kartallasi puumaa? No sellaista eläintä ei kiinalaiseen astrologiaan kyllä edes kuulu, mutta äkkiäkös se sisäinen villieläin otetaan menoon mukaan. Nyt erotellaankin kissimirrit villipedoista, kyläkollit puumista.

Lienen tullut keski-ikäiseksi naiseksi, kun Kaija Koon voimaannuttavat biisit ovat minusta nykyään riemukkaita ja niin henkeä kohottavia. Olen myös ostanut viime aikoina eläinkuosisen minihameen, pantterivyön, tiikerihaalarin, erinäisiä alusvaatekertoja ja näyttäviä asusteita. Olen puunannut itseäni esittelykuntoon, aivan kuten asuntoa stailataan, jotta siitä saa parhaan mahdollisen hinnan.

40+ ja vauhti senkun kiihtyy - sisäinen puuma on herännyt

Olen pahaa vauhtia puumautumassa. Olen jo katsellut leopardilegginssejä, joiden sanotaan olevan selvä itsevarman, saalistavan puumanaisen merkki. Stereotypiat heräävät minussa parhaillaan eloon, puuma kehrää pinnan alla. Vaan onkos sillä miehen iällä muuten mitään väliä? Koulun kemian numeronkin voi unohtaa, kun tämä vesitiikeri metsästää tosielämän kemioita.

Kun 40+ ikäinen nainen eroaa, ja huomaa jääneensä kuin nallukka kalliolle, jotain täytyy tehdä itsetunnon pönkittämiseksi. Yleensä se tekeminen on aika näkyvää. Yliampumisen vaara on suuri. Sillä nyt täytyy nauttia elämästä niin että muutkin näkevät. Nyt täytyy varmistaa, että kaikki huomaavat, että OLEN TÄÄLLÄ. Lohikäärmeeni on valmiina puhkumaan lemmentulta.

Kun aiemmin sanottiin, että naisella ei voi olla koskaan liikaa sohvatyynyjä, niin nyt sen voisi vääntää muotoon, että sinkkunainen ei voi koskaan ottaa liikaa selfieitä. Täytyyhän kaikkien nähdä, mitä "ylijäämää" (mutta siis aivan priimaa kamaa, ei mitään kakkoslaatua) on tarjolla. Täytyyhän sitä elää ajan digivirrassa mukana. Klik.

Jokainen joka tulee jätetyksi pitkän suhteen jälkeen, joutuu kasaamaan itsetuntonsa uudelleen, laittamaan "myyntiartikkelin" kuntoon ja päivittämään parisuhde-CV:nsä. Kun elämä kerta tarjoaa pöydän putsaamista kertalaakista, täytyy tutkia mitä sille asettaa seuraavaa kattausta varten. Mennäänkö samoilla sisällöillä, samalla tarjottavalla, vai uudistuuko menu kokonaan?

Uudelle kierrokselle ei voi lähteä ihan samoin eväin kuin ennen

Vuosiakin on voinut kulua jo enemmän kuin mihin sormet riittävät. Nyt viimeistään täytyy miettiä mitä haluaa itselleen ja mitä puolestaan on valmis antamaan itsestään toiselle. Rima taitaa hilautua koko ajan korkeammalle, mitä useamman kierroksen on ihmissuhdemarkkinoilla ehtinyt ajamaan. Kelpaako kukaan enää täyttämään toiveitani? Jos aikaa taas ehtii kulua liikaa, rima voi tippua ihan alas nilkkoihin asti. Kunhan nyt joku edes olisi vierellä, edes hetkittäin.

Minullakin on välillä rima korkealla kuin ennätystä yrittävällä korkeushyppääjällä, ja välillä ei ole rimaa ollenkaan. Mieli voi muuttua, tuuli kääntää tuuliviirin suuntaa. Kai sitä saa vähän ailahdella. Ihan samalla tavalla kuin joku päivä on synkkä, veemäinen ja itkuinen, ja toinen päivä alkaa vuorenhuipulta, läheltä aurinkoista taivasta. Välillä mennään peppumäkea alas, ja sitten taas kiivetään vuorenrinnettä ylös. Aina ei ole ihan varmaa, onko turvavaljaat mukana, ja varmistaako joku alhaalla (tai ylhäällä) jos tipun. Miten saa sisäisen verenvuodon tyrehtymään, jos ulospäin ei näy yhtään ruhjeita? Turkki pitää minut kasassa, mutta siinä on välillä melankoliset raidat. Puumakin haluaisi välillä pelkkää hellää silittelyä.

Ihmissuhdepelit ovat pidemmän päälle rasittavia

 Siksi välillä on tervettä huokaista ihan omassa rauhassa, ilman että kukaan vaatii sinulta mitään. Nukkua pitkään, valvoa myöhään, ajatella, kuunnella yön hiljaisuutta tai aamun pulssia. Yksin. Omassa rauhassa. Niin ihanana tai kamalana kuin sillä hetkellä sattuu olemaan. Eipä ole kukaan katsomassa. Sillä kaikkein herkimmät hetket olet aina yksin. Kettu viiletti aamuyöstä keittiön ikkunani ohitse, ja rusakko istui samaan aikaan katulampun valokiilassa. Olin yksin muiden eläinten kanssa, kun ihmisiä ei näkynyt.

Kun sitten pitää kasata itsensä ja astua ulkomaailmaan näyttäytymään, sinne missä se "totuus" on, puetaan joku sopiva rooli päälle, vaikka se puuma tai tiikeri. Luovutaan lökäreistä, pistetään tukka ojennukseen, täydet tällingit kasvojen komistukseksi ja vaatteet tietenkin mielialan mukaan. Tätä koreaa selfien arvoista kissapetoa puunaan kuitenkin ihan itselleni, omaksi silmäniloksi ja mielenvirkistykseksi. Varsinkin kun tiedän, että se ei ole mitään silkkoa sisältä, vaan täyttä timanttia. Kovassa paineessa mustasta hiilestä kirkkaaksi kiveksi jalostunut. Pientä hiomista vielä vailla.

Voisi myös sanoa, että sisäinen puumani on rakkain lemmikkini ja leikkikaluni nyt. Ja kuka tämän mirrin viereen lopulta pääsee kehräämään, saa todella kiittää onneaan. Minä pääsen, joka ilta.

Voit etsiä omaa sisäistä villipetoasi tutustumalla kiinalaisen astrologian eläintulkintaan. Tilaa oma Neljän Pilarin -astrologinen tulkintasi tästä.

Terveisin

Virpi Karjalainen
Kiinalaisen astrologian asiantuntija

Palaa blogi listaan

Kommentit


lue lisää



- {{comment.name}} / {{formatDate(comment.updated_at)}}



lue lisää

- {{reply.name}} / {{formatDate(reply.updated_at)}}

Ilmoita ylläpidolle


Vastaa tähän kommenttiin ( {{ comment.replyComments.length }} vastaus. vastausta. )

Piilota

Viestin lähetys onnistui
Viestin lähetys epäonnistui. Kokeile uudestaan
Lisää puuttuva tieto




Odota hetki ...




Kommentoi kirjoitusta

Viestin lähetys onnistui
Viestin lähetys epäonnistui. Kokeile uudestaan
Lisää puuttuva tieto




Odota hetki ...