Haluavat kaikki aina jotain eikö? Asioiden haluamisesta lähtee tyytymättömyys
ja se ainainen narina ja valitus, eikö?

Siis Buddhan oppeihin vedoten:
on lakattava haluamasta asioita. Sammutettava haluamisen jano.
Kärsimystä on kaikkialla, mutta siitä voi päästä pois tämän elämän aikana, mietiskelyjen ja omien ponnistelujen myötä. Kun pääsee pois haluamisen janosta ja kärsimyksestä, pääsee vähitellen onnellisuuteen.
Jokaisella elävällä olennolla on oikeus onnellisuuteen.
Buddhan opeissa on ideaa, itseään voi aina SIVISTÄÄ lukemalla muiden uskontojen juttuja -aivan kuten opiskella vaikkapa kieliä tms.- sen ei keneltäkään pitäisi olla pois, jos SIVISTÄÄ itseään, vai onko?

Turhat jeesustelut jääkööt sikseen,
tää on ny mun elämä ja mä elän sen. Piste.
ei kannata tulla sanomaan miten, jos ei tajua. Ni.

se parhaiten nauraa, joka mahasta asti nauraa...
