Sateiset harmaat päivät on ihania
Tekee mieli kirjoittaa, piirtää, maalata, laulaa, sisustaa, ulkoilla ja kaikin tavoin toteuttaa itseään. Erittäin luova fiilis
Sit aurinko tulee ja pilaa kaiken
Mä toivon sadetta koko kesäksi
Koin muuten tänään sellasen kivun etten muista olisko ikinä sattunut niin paljon.
Juurihoito nääs ja niiden juurikanavien huuhtominen sattui niin saatanasti. En vinkunut mutta hammaslääkäri päätteli mun asennosta koska olin selkä notkolla, kädet ristissä rystyset valkoisena. "Koita kestää" No kestinhän minä.
Suht korkean kipukynnyksen omaavana oli kuitenkin erikoinen kokemus. Nyt ei satu yhtään ja jos kipu tulee, vältän viimeiseen asti Panacodin ottamista. Teen taas ihmiskokeita.
Tulispa huomennakin vettä. Mulla on tekemiset kesken ja aurinko pilaa hyvät aloitukset
Olen huomannut myös sen etten tarvitse oikeastaan ketään ihmistä lähelleni. Feidasin miesystäväni ja pidän läheisetkin ystävät tietyn välimatkan päässä vaikka heitä rakastankin.
Sateiset päivät on senkin takia mukavia ettei ihmiset liiku ulkona niin paljon.
Ilalla metsätiellä kävellessäni olin ajatuksettomassa tilassa - yhtä luonnon kanssa.
Opin pikkuhiljaa...
Mä en varmaan ikinä mene ns normityöhön.En yksinkertaisesti sovi tähän yhteiskuntaan vaikka mulla on lahjoja monellakin osa-alueella.
Vapaana.. varjoissa...yksin yössä..Mut luotiin niin monimuotoiseksi etten sovi mihinkään lokeroon. Enkeli väreilee vierelläni. Se on ainut joka ymmärtää...Ihana lahja Luojalta
Mäkin rakastan sateisia kesäpäiviä, ne on aina inspiroivia.
Kesässä seuraavaks eniten pidän siitä ku linnut laulaa kaikuvassa yössä - usein herään touko- kesäkuussa kahden-kolmen aikaan kuuntelemaan lintujen laulua, valvon pari tuntia; menee kyllä siitä vuorokausirytmi vähän sekasin mutta menköön.
Minkä takia juurihoito piti tehdä ilman puudutusta ? Jos hammaslääkäri ei antanu riittävästi puudutusta ja sano että koita kestää, se on ammattitaidoton, en menis toista kertaa samalle. Kivun kokemisesta erilaisissa operaatioissa ei oo hyötyä paitsi hyvin harvoin, yleensä kipu estää rentoutumasta ja tutkimukset tai hoito voi sen takia mennä suorastaan pieleen.
Jos itse yrittää oppia kestämään kipua ja olettaa saavansa siitä jotain sankarimerkkejä niin sillon alkaa helposti tarjota täydellistä lääkkeettömyyttä vaihtoehtona kaikille, se menee sadistiselle natsilinjalle helposti - paitsi yhteiskunnasta "lääkettä" löytyy kuitenkin pyramiidieliitille: viiniä, shamppanjaa, huumeita, - köyhät ne on joilta otetaan pois syöpä- ja muut tarpeelliset lääkkeet, kannabis mukaanlukien.
Mäkään en ole pitkiä aikoja ollu normitöissä koko elämäni aikana - olen onnistunu justeeraamaan asiat silleen,- mutta hinta on ollu myös kova.
Olen onnellinen jokaisesta terveestä päivästä, kuten tästäkin ihanasta kesäpäivästä ja viileestä hiukan sateisesta säästä,
hyvistä kirjoista, muutamista ihanista läheisestä.
