Kiitos Meryem.
Minä avasin viime yönä portit, ja sukelsin kollektiiviin.
Kollektiivissa oli paljon surua, se mitä suomalaiset kokevat Veskua kohtaan, auttoi minua pääsemään käsiksi omiin piilossa, hämmennyksen vallassa olleisiin tunteisiini juuri tästä asiasta, mistä yllä kirjoitin.
Koin tämän henkilökohtaisesti erittäin puhdistavana ja helpottavana. Hyvästelin ja surin.
Sama se on jotenkin varmasti myös kollektiiville?
Kiitos Vesku

Toivotaan että nikki palaa...jotenkin vain...hän ei vastannut yksityisviestiin, jossa kyselin, mihin on kadonnut. Hänelle tulee niistä ilmoitus, ja ainakin luulisin hänen vastaavan edes jotain, jos näkee huolestuneen viestin.
Ja jostain keväisestä nikin kirjoituksesta muistan saaneeni jonkin etiäisenkin...mutta niitä menee ja tulee, ei niistä aina tiedä.
Oli upea täysi
