seuraava »

[Pakolainen]

Pikatulkinnoista minulta löytyy kuu kauriissa, mutta ihan horoskoopiltani olen  .

Minuakin mietitytti se pakkoliikejuttu. Hienoista näyttelijöistä, osa Tampereella ja osa vaikkapa Helsingissä opiskelleista, ei juurikaan kukaan osannut tehdä jotain omaperäistä. Sitten tämä viimevuotinen musta hevonen, Nieminen tavallisen kansan keskuudesta, vetää jotain omaperäisempää. Pakkoliikkeitähän voi olla vaikka minkä näköisiä. "Puistatuskin" voi olla pakkoliike.

Kanatan! PUF kaikki leijonat! 

[Kuuhilda]

No niin...kaksosistakaan en asc  puhu Kaksoset on mun akilleen kantapää, niin kun leijonatkin

[Kuuhilda]

Semmosia ne on, ihanan kamalia. Leijonat. Kirjotin niistä oikein rimpsun, mutta se missaantu jonnekin. No, aloitteen tekijöitä kummiskin.
Jaa, mitenköhän noi mun kauriit..kyllä se olen tosiaan ollut minä, joka olen tehnyt aloitteen saadakseni heidät tekemään aloitteen, jos nyt tästä jotain tajuaa  :

Kai siellä kotonakin voi jumittaa Soma ihan rauhassa Eihän se ole aina pahasta

[Tiigris]

Pikatulkinnoista minulta löytyy kuu kauriissa, mutta ihan horoskoopiltani olen  .

Hei, mäkin olen  ! Senkin matkija!! 

[Pakolainen]

Hei, mäkin olen  ! Senkin matkija!! 

Joo, ainoa taivaankappale joka minulla kaksosissa löytyy. Yksi ainoa koko syntymäkartalla. 

[Tiigris]

Pakolainen, kyllähän sitä nyt vähintään yksi kaksonen on hyvä olla kartalla.  

soma, mua ainakin ahdistaa kotona jumittaminen   siis sillä tavalla et tulee ahdistava tunne et mun elämä tässä vaan menee ohi ja katson vierestä   ... Mut ehkä on hyvä et välillä on sellasia kausia. Kun on ollu kausia ettei juuri koskaan ollu kotona, oli aina töissä, koulussa, kavereilla, reissuissa ja baarissa... Sillä tapaa sitä voi kans polttaa ittensä loppuun ja tuntee et elämä menee ohi kun on niin paljon vauhtia, ettei pysty keskittymään mihinkään ja nauttimaan!

Mulla on taas vauvakuume nousussa mut yritän puhuu järkee ajatuksilleni.
Vasta äskenhän mä kanniskelin pari tuntia karjuvaa känkkäränkkää ja rukoilin et NUKAHDA NYT PLIIIIIIIIS, en JAKSSSA enää!
Heti kun se nukahti nii aloin kuvitteleen et vauva-arki on ruusuista  
(katson synnytyssairaala tv-ohjelmaa... ja itken koko ajan kun näkyy vauvoja  )

[Ave^^]

Voi älkää puhuko vauvakuumeista, kun täälläkin yksi kohta alkaa kuvittelemaan raskausoireita..  : 

[Kuuhilda]

Mulla ei kyllä ole, eikä tule vauvakuumetta Tiedän, että mun kaikki lapset on tässä nyt.
Ennen nuorimmaista tiesin, että saan tytön vielä  :

[faerie]

Vai että vauvakuume... Todella tuntematon tunne minulle.

[Kuuhilda]

Kyllä mullakin jumittaa toisinaan, ja ihan minkä tahansa tekemisen ajattelukin tuntuu karmeen raskaalta. Mutta eiköhän meillä jokaisella ole niitä jumeja joskus. Toisilla van enemmän ja toisilla vähemmän.

Minä voisin kyllä ajatella, että perheeseen tulisi lisää lapsia jotain muuta kautta kuin sieltä mistä vauvat nyt yleensä tulee...siis vaikka joku uusperhe hässäkkä, mahdoton lapsilauma...se ei kuulostaisi ollenkaan pahalta, kunhan vastuu ei olisi yksin minun!
Saas nähdä nyt, saanko odottaa aina sinne miniöihin ja vävyihin asti

Muumimukinpuutos

[Kuuhilda]

Oletko *M* varma, että he ovat tarkoittaneet ihmisvauvaa, jonka itse synnytät?
Voisiko se vauva olla jonkin muun lainen?

[Kuuhilda]

No, aika ja elämä näyttää, tuleeko tuommoinen tilanne eteesi
Jos tulee, niin ihan hyvä, että olet saanut siitä etukäteen vihiä! Kerkiää jo jäsennellä ajatuksiaan asian parissa, eikä haittaa, vaikkei mitään sitten olisi tulossakaan, onhan se naiselle iso juttu, että lapsia on nyt tämän verran, ja sisso, että ei se hukkaan mene tuommosen ajattelu.

[Kuuhilda]

Josko joku sieltä tahtoo teille tulla hirveällä vängällä vielä 
Kumpikohan on jääräpäisempi, äiti vaiko tytär

[Ave^^]

Tiigris, joo, siis minuaki ahdistaa jumiutuminen, kun tiiän kuinka pahaksi se voi minun kohdalla mennä. Pahaksi. Silti tuntuu niin hirveän raskaalta ajatella, että kohta pitää olla jo kaupungilla ja kiertää 1003 kauppaa, sen jälkeen mennä paikkaan X ja nähdä tuttu Y, jonka jälkeen käy ruokakaupassa ja illalla kotona hoitaa kotihommat. Ja sitte ku oikeasti tekee ne asiat, niin onki hyvä ja energinen olo, mutta ei sitä silloin siinä jumifiilisessä tajua.

Toi on muuten aika totta.
Paitsi sitten kun on ollut viikon tai yli jo putkeen menossa, tulee taas päinvastainen reaktio. 

[Pakolainen]

Tiigris, joo, siis minuaki ahdistaa jumiutuminen, kun tiiän kuinka pahaksi se voi minun kohdalla mennä. Pahaksi. Silti tuntuu niin hirveän raskaalta ajatella, että kohta pitää olla jo kaupungilla ja kiertää 1003 kauppaa, sen jälkeen mennä paikkaan X ja nähdä tuttu Y, jonka jälkeen käy ruokakaupassa ja illalla kotona hoitaa kotihommat. Ja sitte ku oikeasti tekee ne asiat, niin onki hyvä ja energinen olo, mutta ei sitä silloin siinä jumifiilisessä tajua.

Toi on muuten aika totta.
Paitsi sitten kun on ollut viikon tai yli jo putkeen menossa, tulee taas päinvastainen reaktio. 

Jumifiilis on petollinen. :
   Sitten kun on niin helposti "jumiutuva" tapaus, tapahtuu jossain viikon sisällä tai juuri sopivasti seuraavalle viikolle loppuunpalaminen - ja kun palaa loppuun, pitäisi tietysti juuri silloin ehtiä kaikkialle.

En ehkä haluaisi tietää etukäteen mikäli saisin vauvan. Eiköhän iso vatsa sillä tietyllä kerro sitten tarpeeksi, niin tietää valmistautua. Ja ei ole tuttu vauvakuumejuttu, mutta leikkiä sitä voi silloin tällöin.