Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 11
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Miten ihmiset pariutuvat  (Luettu 245929 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
toukohiippa87
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 10


Profiili
« Vastaus #45 : 30.11.2010 11:59:39 »

Kaikki elämäni miehet  Smiley Onhan jokunen parisuhde tullut koettua vaikkakin kovin nuori vielä olen.. Ja kyllä jokainen suhde kaikessa ihanuudessaan ja karuudessaan on OPETTANUT elämää ja itsestäni todella paljon.. Ja olen ottanut opikseni.. Mutta edelleen tietyn tyylisen miehet vetävät puoleensa, ja tää tyyppi ei välttämättä ole jokaisen isukin unelmä vävy ainesta.. Hmm,kai tähenkin "selitys" jossain vaiheessa tulee  :Smiley :Smiley
RakkaudenTäyteistä aikaa  smitten smitten Kai se pää vielä joskus tulee TunteideniHerraksi  Wink
tallennettu
Amora
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 7


Profiili
« Vastaus #46 : 29.12.2010 01:02:31 »

Hieno ketju!

Itsekin olisin voinut vastata noihin 5 kysymykseen, mutta mitäpä turhia, AthaMaarit kertoi jo kantani varsin tyhjentävästi.  Smiley

Mutta ehkä lisään vielä jotain sielujen kohtaamisesta. Minulle kävi niin, että kohtasin yllättäen miehen, jota rakastin jo valmiiksi. Hän tuntui äärimmäisen tutulta ja rakkaalta ensi sekunneista lähtien. Olisin halunnut halata häntä ja sanoa: " Ihana nähdä taas pitkästä aikaa! Minulla on ollut sinua ikävä. Mitä sinulle kuuluu? Miten elämäsi on mennyt?" No, en voinut tehdä näin, mutta tiesin, että tuttuuden tunne oli molemmin puolinen. Auroja näkevä olisi varmaankin nähnyt 2 sydänshakraa, joiden välissä virtasi vaaleanpunainen valo. Itse tunsin tämän, vaikka en auroja näe enkä pahemmin tunnekkaan. Oma sydänshakrakin on yleensä enemmän kiinni kuin auki.  Wink

Tuntui siltä, kuin koko maailma olisi loksahtanut paikoilleen. Kaikki oli hyvin. Kaikki oli oikein.
Kohtaaminen kesti ehkä 5-10 minuuttia ja sen jälkeen en ole häntä enää nähnyt. Aikaa on kulunut 6 vuotta, enkä edelleenkään ole häntä unohtanut. Tiedän, että hän on ollut edellisesä elämässä vähän liiankin tärkeä minulle ja hänen menettämisen vuoksi oma elämäni jäi vähän retuperälle. Toisin sanoen sössin aika pahasti. Ja ihan vaan siksi, etten pystynyt pääsemään menetyksestä yli.

En ole oikeastaan avoin parisuhteelle, sillä odotan, että polkumme jälleen kohtaisivat tämän minulle tärkeän sielun kanssa. Muita en vain huoli. Ei vain kykene. Kaikki muut kohtaamiset on tyhjää verrattuna siihen maailman paikoilleen loksauttaneeseen.

Minulla on oikein hyvät ohjeet irti päästämiseksi, ja välillä elän elämääni "vapaana". Sitten taas tulee heikko hetki, jolloin palaan entiseen, eli kaipaukseen. Aikaisemmin kaipasin jotain tarkemmin määrittelemätöntä. Tämän kohtaamisen jälkeen minulla oli kasvot ja sielu, jota tiesin kaivanneeni. Yritä siinä sitten päästää irti.  Tongue

Välillä olen ollut jopa katkera niille, jotka saavat elää rakkaidensa kanssa yhdessä. Se on onneksi mennyt ohi. Sielujen kohtalo -kirjassa oli muutama lause, jotka antoivat minulle suurta lohtua. Ne menivät jotenkin niin, että voi olla, että yksin elävät, jotka eivät löydä sielunkumppaniaan, voivat olla liiankin riippuvaisia sielunkumppanistaan. Tällaisissa tapauksissa yksin oleminen on tervettä välimatkan ottamista ja liian  kiinteän symbioosin katkaisemista varten.
Voisin hyvin allekirjoittaa tämän. Miten yksi ainoa sielu voi olla niin äärimmäisen tärkeä, että ilman häntä on vaikea olla onnellinen? Ei se voi olla terve tapa suhtautua elämään.  Smiley

Elän nykyään pääsääntöisesti onnellisena ja ymmärrän sen, että yksinäisyydessä saan kasvaa sellaiseksi, joksi aion tulla. Keskityn itseeni: sieluni & mieleni yhdistämiseen. Jos olisin parisuhteessa (tämän sielun tai jonkun muun kanssa) olisin enemmän "yhdessä", ja sisään päin katsominen jäisi todennäköisesti paljon vähemmälle. Ehkä joskus saan vielä kokea parisuhteen. Nyt on (edelleenkin) itsenäistymisen ja oman ääneni löytämisen aika.




tallennettu
Amora
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 7


Profiili
« Vastaus #47 : 29.12.2010 22:15:51 »

Olen tunnistanut minulle läheisiä sieluja tämän elämän aikana, mutta yhtä suurta kolahdusta kuin tämä vuosien takainen, ei ole tapahtunut, ainakaan vielä. Eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että tapahtuisi. Tuttuja sieluja on ihana tavata! Smiley

Siinä mielessä tilanne on vähän hassu, että mieleni olisi periaatteessa valmis rakastumaan johonkin toiseen, ottamaan vastaan elämänkumppanin, mutta niin vain ei tapahdu. Voihan olla, että en rakastu, ennen kuin sieluni on kokenut mieleni kautta irtipäästämisen vapauttavan vaikutuksen. Muutenhan irti päästäminen olisi vain siihen asti voimassa (hittolainen, niinhän on tapahtunutkin!) kun olen rakastunut johonkin toiseen. Juu, näin siis on tapahtunut. Nyt vasta tajusin. Pääsin siis yli tästä kaivatusta sielusta siksi aikaa, kun olin (piiiitkästä aikaa) rakastunut toiseen, myöskin tuttuun sieluun, mutta ei niin maatajärisyttävään. Mutta lopullinen irti päästäminen... no, on vähän vaiheessa. Tongue






tallennettu
Amora
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 7


Profiili
« Vastaus #48 : 29.12.2010 23:29:16 »



[/quote]

 Grin On aina mukavaa huomata kun niitä oivalluksia tulee samalla kun kirjoittaa, hieno juttu. Tsemppiä irtipäästämiseen, kyllä se vielä varmasti onnistuu   smitten
[/quote]

Kiitos tsempeistä kaulakoru!  smitten
tallennettu
monikakson
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 259


Look thru' the light


Profiili
« Vastaus #49 : 29.12.2010 23:42:13 »

todella mielenkiintoinen aihe! Itse uskon karmallisiin suhteisiin, koska itselläni oli kauan aikaa tunne, että ennen kuin voin kokea "vakinaista" rakkautta uudestaan, niin minun on kohdattava suhde, jossa joudun jätetyksi. Se tapahtui, meni aika pikakelauksella (kuinka ihminen voikaan niin lyhyessä ajassa tuntea niin paljon!) ja aika pian sen jälkeen tapasin nykyisen mieheni. Luulen, että hänen kanssaan voisi olla jokin sielullinen sopimus, mistä toisen tunnistaa kohdatessa.

Myös yhden kanssa oli tällainen molemmin puolinen entisten elämien kokemus, jossa kumpikin näimme toistemme kasvoissa vaihtuvan toisia kasvoja (!). Olen monesti pohtinut sitä miksi se suhde sitten kariutui. Siinä oli varmasti ollut jotain kipeää ja siihen edelleen jäi jotain kipeää...ja tulemme edelleen tapaamaan toisemme seuraavissa elämissä. Ehkä se niin monien elämien kohtaaminen sekoitti meidät lopulta, koska ratkaiseva muutos tapahtui kun hän tuli luokseni toiseen maahan, jossa itsekin olin vieraana ja koen karmallista suhdetta kyseiseen maahan.. (mun täytyy vielä joku päivä oikeasti selvittää nää entiset elämät!!!)

On toisaalta pelottavaa juuri siksi, ettei voi tietää onko suhde loppuelämäksi vai miten tässä käy, koska on kokenut sellaisiakin suhteita, jotka on niin sanotusti väkisin revitty erilleen. Ei ole itse voinut tehdä mitään, jostain on tullut vain pakottava tarve luopua ja jatkaa eteenpäin. On joutunut jättämään todella hyviä ihmisiä taakseen ilman mitään näkyvää syytä. Ihmeellinen tämä elämä!

C'est la vie!
tallennettu

Feel the life in you and you want to live
FrozenAngel
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 114



Profiili
« Vastaus #50 : 25.05.2011 14:17:24 »

Kiitos Athamaarit ja Keskiyön vahinko. Smiley

Jotain erityistä tässä on, ja ehkä karmani on tosiaan auttaa tämä mies yli exästään. En vaan ole ihminen, joka on puolivaloilla mukana missään jutussa ainakaan silloin, kun on tunteita pelissä. No, mene ja tiedä. Aika näyttää Smiley

hui, vanha kirjoitus mutta liiankin tuttua  Shocked tosin..minäkin uskoin että kaikella on tarkoitus, että meillä on tarkoitus auttaa toisemme yli vaikean jakson..mutta oikeasti kävi niin, että kaikki loppui ja miehellä uusi kierroksessa, vaikka väittää välitttävänsä edelleen minusta, mutta kun meidän suhteestamme ei tule mitään (ei siis seurustele tämän uudenkaan kanssa). Että ehkä tällä ei ollut mitään tarkoitusta ja oikeasti tuntui, että hän oli todellinen sielunkumppani.. Cry
nyt vain itkettää...ja mietityttää, miksi minulla näin paha karma ihmissuhteissa, edellinenkin kun loppui tuskallisella tavalla...
tallennettu

-Sielut sopivat tärkeimmistä kohtaamisista jo ennen kuin ruumiit kohtaavat-
Inke_1
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 74



Profiili
« Vastaus #51 : 21.07.2011 14:19:49 »

Meidän parisuhteemme alkoi jotenkin vahingossa. Tekihän tämä mies minuun vaikutuksen, mutta en minä uskonut hänen pitemmäksi aikaa jäävän meille asumaan. Kauris ja vesimies tuntuu minusta mahdottomalta yhtälöltä, mutta yhä vielä vuosikymmenien jälkeenkin on hänen hammasharjansa vakiopaikallaan minun kylppärissäni. Uskon rakkauteen, mutta suhteemme toimivuus on kai ollut meidän intohimomme töihimme. No, ihan hyvä mies minulla on, kiitos maailmankaikkeudelle hänestä.
tallennettu
Kalevanneito
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 356


Oman tien kulkija - Etsijä


Profiili
« Vastaus #52 : 21.07.2011 19:02:31 »

Kauris ja vesimies tuntuu minusta mahdottomalta yhtälöltä,

Niin mustakin tuntuu.  Cheesy Uskomatonta että semmonen pari on viihtyny avioliitos monta vuotta ja hyvin vissiin menee!!! Vai onko sitten vain niin jotta naispari kyseisissä merkeissä ei toimi? Mulla on kokemuksia vain naisparista. Tarkotan siis niinkuin tuttavana/ystävänä. Olen kyllä hetero.  Cheesy
tallennettu

Joka päivä maailma syntyy uudestaan sille, joka suhtautuu siihen oikealla tavalla.
James Russell Lowell
Corvus Leonis
Astroholisti
*****
Viestejä: 1654


Kaikkien sisällä on jokainen meistä.


Profiili
« Vastaus #53 : 22.07.2011 20:47:37 »

Heilastelen paraikaa kahta, ne on Leijona ja Kaksonen.  Cool Kesä näköjään teettää tällaista, että kun sitä erkanee vähäksi aikaa lomalle niin alkaa kummasti silmäillä paljasta nahkaa. Ajattelinpa vain tällä kertaa ottaa tarjottimelta niinsanotusti useamman drinkin (tosin en sillä tavalla kuin ennen, että saattoi olla kaksi yhdenillan juttua samana iltana  Shocked)

No mä olen tällainen Leisure Suit Larry. Tongue

tallennettu
SanctAstra
Astroholisti
*****
Viestejä: 1086


Sun: Cap - Mo: Lib - AC: Leo - MC: Ari - IC: Lib


Profiili
« Vastaus #54 : 22.07.2011 21:56:14 »

Naureskelen täällä omalle tilanteelleni, kun en pariudu, enkä tiedä uskallanko edes enää. Ja kaiken lisäksi olen alkanut tuntea vetoa jo varattuihin miehiin.  2funny

Mietin tuossa, että mistä moinen mahtaa johtua, niin tulin kaverin kanssa siihen tuloksee, että ne eivät sido minua, kun ovat jo toisaalle sitoutuneita. Omasta vapaudestani en siis halua tinkiä.  Wink

Miten musta on tämmönen tullu...  Grin Emmä aikasemmin... ihme hommaa...
« Viimeksi muokattu: 22.07.2011 23:21:12 kirjoittanut SanctAstra » tallennettu

May those who Love us Love us / And those that don't Love us / May God turn their hearts / And if He doesn't turn their hearts / May He turn their ankles / So we'll know them by their limping. ~ Celtic blessing ~
Kalevanneito
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 356


Oman tien kulkija - Etsijä


Profiili
« Vastaus #55 : 22.07.2011 23:10:26 »

Täällä toinen oudokki joka todennäköisesti ei koskaan sitoudukkaan. Tai jos oikein ihmemies tulee vastaan...(McGyver... Cheesy)

Niin ehkä sitte..

Se vapauden kaipuu ja itekseen vihtyminen on niin vahvaa...Mut mä en mitään ukkiksia (ukkomiehiä) halua...Moraali kieltää ja jos mä jonkun kanssa alan niin sen on oltava mun eikä puoliksi jonku toisen naikkosen... Cheesy
tallennettu

Joka päivä maailma syntyy uudestaan sille, joka suhtautuu siihen oikealla tavalla.
James Russell Lowell
SanctAstra
Astroholisti
*****
Viestejä: 1086


Sun: Cap - Mo: Lib - AC: Leo - MC: Ari - IC: Lib


Profiili
« Vastaus #56 : 22.07.2011 23:25:17 »

No joo, siis en minä nyt kenenkään mieheen oikeasti käy kiinni. En todellakaan halua sellaista karmaa itselleni. Mutta olen huomannut, että joissain  varatuissa on se sellainen magneetti, joka vetää puoleensa. Onneksi itsekuri ja moraali ovat vahvoja, etteivät ne anna minun repsahtaa väärään suuntaan.

Mutta vapaus on jotain aivan ihanaa. Varsinkin henkinen vapaus.  smitten
tallennettu

May those who Love us Love us / And those that don't Love us / May God turn their hearts / And if He doesn't turn their hearts / May He turn their ankles / So we'll know them by their limping. ~ Celtic blessing ~
Corvus Leonis
Astroholisti
*****
Viestejä: 1654


Kaikkien sisällä on jokainen meistä.


Profiili
« Vastaus #57 : 31.07.2011 22:50:15 »

Mun tuplakesäromanssit näiden Leijonan ja Kaksosen kanssa senkun syvenee (vaikka ihmettelen asiaa itsekin.) Funtsin jo että joudunko valitsemaan, mutta päätin että ollaan kerrankin kuin Hugh Hefner ja pidetään ainakin kahta. angel Kaksosen kanssa meinaan kerkesi tulemaan jo bänät tässä välissä, kun Leijonan kanssa eletään vielä hurmostilaa, mutta ylipuhuimme toisemme takaisin (aivan oikein, näinkin voi joutua tekemään) kun sanoin sille että löydän kyllä muuta seuraa tilalle, mikä tosin mulla oli jo valmiina, ja se puolestaan vaati mua päättämään että haluanko takaisin kimppaan vai en. Cool

Joo itse asiassa tämä on ihan teinimeininkiä mutta otankin tässä niitä tietokoneen ääressä vietettyjä finnisiä nörttivuosia vain takaisin. Cool
tallennettu
Corvus Leonis
Astroholisti
*****
Viestejä: 1654


Kaikkien sisällä on jokainen meistä.


Profiili
« Vastaus #58 : 04.08.2011 19:03:32 »

Kyllä tämä kahden kumppanin pyörittäminen alkaa olla hitusen hankalaa, kun nyt tuo Leijona kitisee ettei mulla ole töiltäni (ja Kaksoselta) tarpeeksi aikaa. Välillä funtsin että pitäisikö sittenkin diskata molemmat ja palata normaaliin arkeen. crazy2
tallennettu
Corvus Leonis
Astroholisti
*****
Viestejä: 1654


Kaikkien sisällä on jokainen meistä.


Profiili
« Vastaus #59 : 05.08.2011 21:15:22 »

Piti sittenkin valita, ja bänät tuli nyt sitten Leijonan kanssa. Sen sijaan Kaksosen kanssa ollaan päästy merkillisen syvällisiin sfääreihin - ottaen huomioon, että tässä ollaan kumpikin käsittääkseni aika pinnallisia ihmisiä.  Shocked
tallennettu
Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 11
  Tulostusversio  
 
Siirry: