seuraava »

[härkä-69]

Seksin jälkeinen ystävyys ei ole toiminut erään kanssa, ja eräs kärttää vain seksiä.  Puhumattakaan existä. Naisista ei harmia-enää

Ovatko naisetkin sitten kärttäneet seksiä? 

[Hiisitär]

Minä en ole ikinä oikein kuulunut mihinkään tyttöporukoihin. Aina on koulussa ollut se yksi tai ne kaksi hyvää oikeaa ystävää, kenen kanssa menee joka paikkaan paita edellä ja peppu perässä. En ole ikinä päässyt perille siitä koodista, millä "pääsee porukkaan". Ennen se tuotti ylitsepääsemättömän pahan mielen ja huonon itsetunnon, mutta nykyään ei niin paljon. Tyttöporukassa pitää osata puhua tietyllä tavalla tietyistä asioista. Se ei ole minun juttuni, vaikka toisaalta sosiaalinen ja puhelias olenkin.

Minä olen sellainen kuin olen. En halua mennä muotin läpi. En ala esittämään ketään. Haluan olla aito.

Minua pidetään outona. En tykkää small talkista, vaan puhun mielelläni hieman syvällisempiä. Olen oppinut pitämään turpani kiinni isommassa porukassa. Siksi minua pidetään ehkä jotenkin koppavana ja syrjäänvetäytyvänä. En vain jaksa jaaritella ja päivitellä

Sama täällä, tosin sillä erolla, että olen koulussakin oleillut yksikseni. Minulla on kaksi erittin hyvää naispuolista ystävä, mutta molemmat asuvat 350km päässä minusta.

[Jinx]

Minä en ole ikinä oikein kuulunut mihinkään tyttöporukoihin. Aina on koulussa ollut se yksi tai ne kaksi hyvää oikeaa ystävää, kenen kanssa menee joka paikkaan paita edellä ja peppu perässä. En ole ikinä päässyt perille siitä koodista, millä "pääsee porukkaan". Ennen se tuotti ylitsepääsemättömän pahan mielen ja huonon itsetunnon, mutta nykyään ei niin paljon. Tyttöporukassa pitää osata puhua tietyllä tavalla tietyistä asioista. Se ei ole minun juttuni, vaikka toisaalta sosiaalinen ja puhelias olenkin.

Minä olen sellainen kuin olen. En halua mennä muotin läpi. En ala esittämään ketään. Haluan olla aito.

Minua pidetään outona. En tykkää small talkista, vaan puhun mielelläni hieman syvällisempiä. Olen oppinut pitämään turpani kiinni isommassa porukassa. Siksi minua pidetään ehkä jotenkin koppavana ja syrjäänvetäytyvänä. En vain jaksa jaaritella ja päivitellä

Sama täällä, tosin sillä erolla, että olen koulussakin oleillut yksikseni. Minulla on kaksi erittin hyvää naispuolista ystävä, mutta molemmat asuvat 350km päässä minusta.

Sama täällä...
En ole koskaan ollu "siinä porukassa" ja nyt vanhemmalla iällä kun ajattelee niin luojan kiitos etten kuulunutkaan...  Ennen se minuakin harmitti, mutta nyt vaan olen helpottunut.. Koska yksikään "siinä porukassa" ei ole menestynyt muualla kuin "siinä omassa porukassa"...
On monta sellaista jotka ei ole peruskoulua kummemin koulua käynyt ja yksi taitaa olla vankilassakin kioski ryöstöstä...

Ei minua kai mitenkään outona pidetä.. Tykkään lörpötellä ja höpöttää kamalan paljon kaikille.. Eli en ole syrjään vetäytyjä vaan enemmän sosiaalinen ihminen...

[Hiisitär]

Miekin juttelen paljon, JOS minulle jutellaan, muuten olen hiljaa. Eilen oli todella mukava ilta ystäväni ja tämän ystävien kanssa (kaikki lähemmäs 30-vuotiaita, me ystäväni kanssa nuorimmaiset porukassa). Naurettiin niin hirveästi, itse istuin hiljaksiin sohvan nurkassa ja aukaisin sanaisen arkkuni vain silloin, kun minulla oikeasti oli jotain asiaa.

[MetalLady]

Tuossa vuosi sitten tapasin erään vanhan ystävän joka ei enään ollut mun ystävä. Siinä juteltiin, kuinka olin laihtunut 12 kiloa, kunnes hän tokasi "olit ennen kauniimpi" mä otin hieman itteeni, kun mielestäni mulla oli parempi olo. No sitten myöhemmin törmäsin mun siskooni, hän sanoi " susta on tullu hyvännäköinen, kun olet laihtunut" 

Kumpikin naisista on kaksonen. Tiedän kaksosista sen verran, että siskoni oli ennen hyvin kateellinen ja tää toinen on kans.

[Hurme]

Koen koko ajan, mutta ei se mitään, ymmärrän kyllä, että tällaisesta herrkupalasta ollaan kateellisia 

[aQuarius~]

Olen kokenut kumpaakin. Ikävä kyllä.
Olen aina ollut sellainen etten anna muiden noin vaan pomputella tai sellainen että mielipiteeni pitää olla sellaisia ettei kaikki katso oudosti.
Nuorempana aloitin uudessa koulussa ja viihdyin kaikkien kanssa. Yhtäkkiä ystävieni kesken alkoi tulla jotain riitoja ja omistushalu-hommia minun seurasta.. Muilla oli aina riitoja mutta puutuin niihin ja sanoin suoraan kuinka naurettavaa sellainen on.
Tietenkin tämän "kuka on kenenkin ystävä" takia saa kuulla ties millaista juorua mitä joku on minusta kuulemma puhunut. 
Juuri viime viikolla eräs nainen oli levitellyt minusta jotain potaskaa mutta eipä uskalla enään koska sanoin suorat sanat. 
Vuosia sitten hyvän kaverini entinen mies iski silmänsä minuun ja flirttaili minkä ehti. Kaveri sitten sanoi että olen hirveä l*tka ja heti viemässä muiden miehiä. Mä en voi muuta ku nauraa tollasille... olisi edes tullut suoraan sanomaan mitä ajattelee niin asiat voisi selvittää.
 
Itse viihdyn kyllä miesten seurassa paremmin...niiden seurassa ei tarvitse kestää tota kieroilua ja juoruilua.
Mutta kaikki juoruämmät voin jättää omaan arvoonsa... Inhoan seläntakana puhumista mitä tekevät niin moni että aijai.
Jos jollekin nyt iskee kauhea kateus tai tarve puhua minusta p*skaa niin antaa sitten palaa. Jos oma elämä on niin tylsää niin puuttukoot sitten muiden elämään...

[Riitta]

Ystavista puheenollen olen sita mielta, etta kuin linnut on parempi yksi katosella kuin kymmenen oksalla.Pintaliitajat eivat ole ystavia, ne yleensa tarvitsee jotain kun ovat seurassa.

[maarita]

Aivan oikein 'diamond'

Yksi hyvä ystävä on parempi kuin yrittää olla ystävä kaikkien kanssa.

Oikea ystävä ei vaadi mitään, kaikki tapahtuu hyvästä sydämestä.

Hän, joka haluaa ilkeillä tai on kade, hänellä on itsellään paha olla sisäisesti. Ei ole sinut itsensä kanssa.


     maarita         

[Valo]

Muistan vuosia sitten, kun vierailla mailla ollessamme vaihtariporukan muut tytöt pistivät "johtajansa" johdolla minut karanteeniin, en kai ollut niin trendikäs tai mikä nyt on teininä olennaista, käänsivät totaalisesti selkänsä ja sen ikäisenä se tuntui melko pahalta olla yksin ja poissa kotoa. Hiljaisesti hyväksyin asian kun tuommoista käytöstä nyt vaan esiintyy ja ehkä sitten otin asian omalle kontolleni mutta silkkaa piruuden tekoahan se oli. Sitten vuosia myöhemmin kohtasin yhden heistä asiakaspalvelutilanteessa ja tuo ihminen oli ihan häntä koipien välissä, kysyi saakohan hän edes minkäänlaista palvelua minulta matkalippuineen (mietin syytä moiseen puheeseen ensiksi). Silloin tajusin että heidän tekonsa oli oikeasti muusta kuin itsestäni johtuvaa ja siksi jäänyt painamaan jotakuta lauman mukana mennyttä - hmm, olisinhan voinut kyllä vahingossa lähettää hänen matkalaukkunsa väärällä kenttäkoodilla vaikka..Nevadaan :  :

Mutta sitä suukolla silmään joka tuommoisia kaivelee *moiskauttaa itselleen pusun*   

[härkä-69]

En muista olenko tästä jo kertonut, mutta minut savustettiin ulos eräästä oppilaitoksesta kerran. Oliko sitten kyseessä kateus vai jokin muu, se on jäänyt epäselväksi. Juttu jäi selvittämättä. Ehkä en olekaan tunnistanut sitä kateutta kateudeksi. 

[kooky]

 

Juttu jäi selvittämättä. Ehkä en olekaan tunnistanut sitä kateutta kateudeksi. 

Paljon mahdollista.

Mulle on ainakin käynyt vastaavaa, siis etten ole tunnistanut sitä. Vasta useiden vuosien ja pohdinnan jälkeen valkeni joistain asioista, että kyse oli ollut kateudesta.

Tää oli suuri järkytys ja hämmennys, lähinnä siksi, koska ei olisi itse tajunnut itseään kadehdittavana ja pettymys siihen, että kyse olikin ollut SIITÄ...siis kateudesta, kun ajatteli, että olipa tyhmää, että juuri sellainen asia oli vaikuttanut, eikä mikään oikea syy.

mut kaipa kateus, vaikka siinä monesti ei olekaan mitään JÄRKEÄ, on hyväksyttävä oikeaksi syyksi. Kun kateudesta ei ole mitään hyötyä kadehtijalle, ja näen että sellaisissa asioissa on järkeä, joista on jotain etua. Ellei sitten osaa kääntää kateuttaan kannustavaksi voimaksi, joka kannustaa itse yrittämään enemmän.

se toisenlainen kateus on järjetöntä, koska se on niin hedelmätöntä. Se vaan vähentää kaikkea...en pysty arvostamaan sitä kateutta syynä toiminnalle

Jos huomaan sen hedelmättömän kateuden pistoksen sisälläni, pyrin pitämään huolta, etten toimi sen mukaan.

[Blanka]

Todella paljon olen kokenut kateutta.
Ulkonäöstä, koulumenestyksestä ja myöhemmin jopa henkisissä piireissä 

[^^Queen Nefertiti^^]

Taisi kateus olla lopulta syynä tähän aika ikävään "selkäänpuukotukseen" jonka koin henkilöltä, jolle neuvoin toisen työpaikan. Siitä seurannut selkkaus olikin sitten naurettavuudessaan.. hupaisa.

Tuli mieleen että jos miehet kokee miesten kanssa kilpailua ja kateutta vaikka töistä tai naisista, niin siinä saumassa nainen voi olla hyvä kaveri ja seksikumppanikin. Tai jos nainen kokee naiset kateellisina, niin yksi tai kaksi mieskaveria on hyvä olla olemassa. Siinä voinee flirttailla ja unohtaa sukupuolten väliset ongelmatkin.. Ystävyys on tärkeä juttu, minulla tosin on miesystävät pettäneet eniten, tai miehet, naiset harvoin. Eivät kai uskalla tai ei tule sellaisia tilanteita helposti. Nytkin firmassa kaikki puhaltaa yhteen hiileen, jos joku työntekijä panettelisi sanoisin kyllä nais-TJlle välittömästi mutta ei taida kellään olla turhaa aikaa. Ja hierarkia on matala kaikkiin työntekijöihin, eli jos minun on tarkoitus tehdä tulosta, naisdirikat on kiitollisia. Olinkin ajatellut että haluaisin miesfirman ja miesarvojen jälkeen olla naistyöpaikassa, MUTTA kovien arvojen eli rahan kanssa tekemisissä, ja näin näkyy tapahtuneen. Naisaivoilla voi tehdä asiat enemmän samankaltaisesti, ei putkiaivoilla, enkä ole kokenut uudessa duunissa kateutta.  Naiset voi vaikka kehua toistensa tuloksia tai vaatteita! 

[Kotkansilmä]

                     

               Miksi naiset kokevat

              minut kilpailijoikseen??

             Ja vielä ehdottelevatkin!!