seuraava »

[salomi]

Ihminen kun on tyhmin eläinlaji niin se tarvitsee kehittyäkseen kriisikiksejä, jotta sen henkisyys herää egon alta. Henkisyyden tielle lähteneet ovat usein kokeneet Isoja mullistuksia, jotta voi toteuttaa sisäisen henkisyyden vakaumustaan ilman roolia.
Pitää vain voitta pelot sillä karille ajosta ja pään iskeytymisestä kanveesiin kyllä aina selviää ja viisas henkisesti kavanut ei kolhiinnu toistamiseen yhtä kovaa.

Paras konsti kehittyä vähillä kriisikikseillä on, kun antaa elämänvirran kuljettaa minne nenäö näyttää, kyllä elämä kantaa ja herkkyyttä kasvattaa.

            

[Ikiaika.]

Ihminen kun on tyhmin eläinlaji niin se tarvitsee kehittyäkseen kriisikiksejä, jotta sen henkisyys herää egon alta. Henkisyyden tielle lähteneet ovat usein kokeneet Isoja mullistuksia, jotta voi toteuttaa sisäisen henkisyyden vakaumustaan ilman roolia.
Pitää vain voitta pelot sillä karille ajosta ja pään iskeytymisestä kanveesiin kyllä aina selviää ja viisas henkisesti kavanut ei kolhiinnu toistamiseen yhtä kovaa.

Paras konsti kehittyä vähillä kriisikikseillä on, kun antaa elämänvirran kuljettaa minne nenäö näyttää, kyllä elämä kantaa ja herkkyyttä kasvattaa.

            

Oikeassa olet.
Mailma ei olisi tässä kunnossa, jos tuo "kaikkitietävä" 2-3kymppisten tuholaisarmeja ymmärtäisi, mikä tieto/viisaus on "hiljaisessa tiedossa".
usa on oiva esimerkki.
 

[Aniara]

Omasta, alle 20-kymppisenä luomastani maailmankuvastani on jäljellä lähinnä usko jälleensyntymiseen ja silmin havaitsemattomiin asioihin. Sekä taiteeseen.

Tietoisuus ja maailmankuva ovat avartuneet huimasti sen jälkeen varsinkin tiukkojen kriisien kautta, jotka ovat vieneet olemassaolon syvimpiin syövereihin. Nämä ovat pakottaneet itsetuntemukseen ja kasvamiseen, halusin tai en (useimmiten olisin halunnut helpomman reitin).

Varsinainen ¨itsen löytäminen¨ja maailman näyttäytyminen täysin uudenlaisena tapahtui kun löysin itselleni sopivimman henkisen kasvun tien ja samalla löysin itsestäni lahjoja jotka aina olivat olleet olemassa, mutta jotka eivät olleet saaneet siihen asti tukea. Sain tavallaan järjestykseen monia mieltäni askarruttaneita asioita.

Silti tämä prosessi jatkuu ja muuttuu koko ajan. Nyt tietostan sen, että maailman- j todellisuudenkuvani on alati muuttuva ja kehittyvä prosessi, josta en voi tietää ennen kuin TIEDÄN.

Olennaista on luottamus siihen, että olen menossa OIKEAAN SUUNTAAN.
Luottamus ja kiitollisuus.

[Ikiaika.]

Omasta, alle 20-kymppisenä luomastani maailmankuvastani on jäljellä lähinnä usko jälleensyntymiseen ja silmin havaitsemattomiin asioihin.
Luottamus ja kiitollisuus.

Juuri tämä on sitä pahinta kaikkitietävyyttä.
 

[Aniara]

Ikiaika hyvä,
kerroin omasta maailmankuvastani, en kenenkään muun. :
Kerroin myös että se on alati muuttuvaa, muuta en voi tietää.

LUotan Korkeimpaan Voimaan ja samalla luotan siihen että olen menossa oikeaan suuntaan.

Ikävää, että ymmärsit vastaukseni toisella tavalla.

Mukavaa päivänjatkoa niin sinulle kuin muillekin!

[metsätonttu]

Voi jukra!

Onkohan niin, että ollaan pikkuisen alta kulmain kateellisia, jos jotkut tietävät helpommasti ja varsinkin nuoret! ? 

Eläköön avoimuus ja eläköön tietous ilman kauheita raja-aitoja ja muureja, joiden rikkomisessa voi mennä vuosikymmeniä!
 

[Ikitosi]

Voi jukra!

Onkohan niin, että ollaan pikkuisen alta kulmain kateellisia, jos jotkut tietävät helpommasti ja varsinkin nuoret! ? 

Eläköön avoimuus ja eläköön tietous ilman kauheita raja-aitoja ja muureja, joiden rikkomisessa voi mennä vuosikymmeniä!
 

Naulan kantaan!
Tätä täsmälleen hain, että onko 'vanhusten' mieli niin jämähtänyt, että elämänmuutoksiin ja uusiin oivalluksiin tarvitaan joku hirvittävä kriisi, kun sen sijaan nuoremmilla tuntuis yleensä menevän jakeluun helpommallakin.
Tapahtuuko siinä noin kaks- kolmekymppisenä jokin 'päivitysohjelman poiskytkentä'?
Onko se ihan luonnollinen vaihe, siis tarpeen, sielun kehityksessäme, vaiko ihan silkkaa taantumaa?

[Stareyes]

Ihminen kun on tyhmin eläinlaji niin se tarvitsee kehittyäkseen kriisikiksejä, jotta sen henkisyys herää egon alta. Henkisyyden tielle lähteneet ovat usein kokeneet Isoja mullistuksia, jotta voi toteuttaa sisäisen henkisyyden vakaumustaan ilman roolia.
Pitää vain voitta pelot sillä karille ajosta ja pään iskeytymisestä kanveesiin kyllä aina selviää ja viisas henkisesti kavanut ei kolhiinnu toistamiseen yhtä kovaa.

Paras konsti kehittyä vähillä kriisikikseillä on, kun antaa elämänvirran kuljettaa minne nenäö näyttää, kyllä elämä kantaa ja herkkyyttä kasvattaa.

            

Hei Salomi

Ei ihminen tyhmä ole, vaan tietämätön, sitä ihminen on. Maailmankansat, huom. yleistetysti, ovat barbaareja.
Emme ole lainkaan sivistyneitä .
Leikimme heikkalaatikko-leikkiä ja kiukuttelemme, kuin lapset ilman suurempaa ymmärrystä.

Kaikki, valitettavasti, eivät koskaan kuuntele sielunkieltänsä  , joka on rakkaus, itseä ja toisia kohtaan, se on niin surullista.
Aina on rikkarokassa, eli ihmisiä jotka yrittävät tietää enemmän ja olla valaistuneempia kuin toiset, valitettavasti

Itsekin ajattelen joskus niin, koska se on sitä egoani, olla jotain muuta kuin olen.
Mutta sieluni tietää, että se on tasavertainen yhtälailla kaikkien kanssa. Siksi en neuvo, en opasta, en esitä, olen vain.
Yksi ilta eräs rakastetuistani sanoi jotain hyvin kaunista  , mieleni oli allapain, mutta sieluni lauloi  ylistystä rakkauden korkeimmalla tasolla. Eli tuolloin erotin, mikä on mieli, mikä sielu. Ja kiitos siitä rakkaan soturini, hän sai minut näkemään asiat toisin, olen hyvin onnellinen hänestä.
Hän on arvokas timantti, jonka löysin, rakkauteni olkoon hänen kanssaan!!

[Ikiaika.]

Kaikki, valitettavasti, eivät koskaan kuuntele sielunkieltänsä  , joka on rakkaus, itseä ja toisia kohtaan, se on niin surullista.
Aina on rikkarokassa, eli ihmisiä jotka yrittävät tietää enemmän ja olla valaistuneempia kuin toiset, valitettavasti

Sehän se nuorten kaikkitietävyys ongelma onkin.
Mutta mailma opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään.
Kun on tarpeeksi hakannut päätänsä "karjalan mäntyyn".

 

[Ikiaika.]

Voi jukra!

Onkohan niin, että ollaan pikkuisen alta kulmain kateellisia, jos jotkut tietävät helpommasti ja varsinkin nuoret! ? 

Onko Sinulla todellakin sellainen kohtalo, Että tulet tyhmemmäksi, mitä vanhemmaksi tulet.
Tuota en heti niele.
Nyt et kyllä ajatellut mitä sanoit Yrttimummo.

 

[metsätonttu]

Voi tokkiinsa!

Enhän minä aina ajattelekaan! Niinkö sinä teet? Kun tuollaisia lauot? Hm.
Huomaa, että sinä sen sanoit, yrttiukko, en minä!

Tuo on kyllä aihe, mistä vois enemmänkin ja syvemmänkin keskustella, mutta miten sitä näin vapun tienoilla?
 

[Ikiaika.]

Asiat pitää sanoa niin kuin ne on.
On typerää elää ihmiselämää, ruusunpunaisessa haavemailmassa.
Niin kivaa kun se oliskin olla pois todellisuudesta.
Mutta kun pitää elää tämä ihmiselämä.

[salomi]

maailma on nykyään kova ja kylmä johtuen 20-30 kymppisten luomasta ihammoimasta "henkisestä" kehittymisestä. Nuoruutta ihannoidaan ja kommunikointi taitoisimmat ovat ns. "henkisesti" valveutuneita. Mitä pisemmälle telekommunikaatio kehittyy niin sitä enenmmän ruvetaan huutamaan telepatiasta, jälleensyntymisestä ym.
Asianhan voisi kääntää mielummin poäälaelleen eli vauhdista putoavat yksilöt ovat niitä kehittyjiä, koska joutuvat kohtaamaan itsensä ja kriisinsä sekä hiljaisuuden. Tietoisuus ja maailmankuva eiväy siis avaudukkaan kiireen ja informaatio ähkyn kautta vaan varsin tiukkojen kriisien kautta, jotka vievät olemassaolon syviin totuuksiin.
Niin tyhmä eläinhän on sellainen, joka tekee saman virheen kahdesti mitään oppimatta siitä. Elikkä olemme toisinaan tietämättömiä ja täyttä ymmärrystä vailla, jolloin elämä pakottaa itsetuntemukseen ja kasvamiseen. Se tulee kaikille ennen pitkää halusi tai ei, joillekin parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja toiset maksaa kehittymisestään kovan hinnan. Life is game.

Elämän pelissä on opittava löytämään itsestään lahjat joita tarvitsee todellisen elämäntehtävänsä suorittamisessa. Elämä on prosessi, joka muuttuu koko ajan. Maailma muuttu eskoseni totesi aikoinaan aleksis kivikin. On luottettava, että elämä kantaa ja mentävä siihen suuntaan rohkeasti mihin nenä näyttää, se on OIKEAN SUUNTA, kun ego ei määrää.
             

[salomi]

Aivan ikiaika, Asiosita pitää puhua niiden oikeilla nimillä. Se on itsensä kiusaamista, kun elää elämänsä, ruusunpunaisessa haavemailmassa.
Meidän kun pitää elää tämä ihmiselämä rohkeasti, sillä mielenkiinto ja jännitys tuo siihen hohtoa, kun ei tiedä mitä huominen tuo tullessan.
            

[Ikiaika.]

Aamen.