seuraava »

[Ritsa]

Taidan kuitenkin itse luottaa siihen, että yliminäni osaa hoitaa tuon suojauksen ihan automaattisesti niin kuin se on tähänkin asti tehnyt. Oppiläksyt ovat olleet syviä, mutta sitäkin antoisampia. Mitä sitä epäröimään ja jarruttelemaan, kun eteneminen on ollut juuri sopivaa, vaikka hieman rankkaakin. Tai ehkä nuo ei mitään jarruta, mutta miksi muuttaa hyvin toimivaa asiaa, joka on kehittynyt huimaa vauhtia. Vaikka olen kyllä hieman hidastanut ja muuttanut kaavojani, jotta kärsimys muuttuu lempeämmäksi kaikille. Voin siis hoitaa saman asian sitä kautta, että rakennan maailmankuvaani jatkuvasti rakkaudellisemmaksi, jolloin mitään suojia ei edes tarvita. Vieläkin on hieman hämäränpeitossa itsellä tuo energeettinen tunkeutuminen. Itsellä nämä suurimmat pelot tässä viime vuoden aikana ovat olleet hurjia, mutta en olisi kasvanut ilman niitä näihin mittoihin. Ja tiedän, ettei minun tarvitse enää kokea niitä, sillä ne läksyt on sisäistetty. Siksi tuo mitä itse ajattelen energeettisena tunkeutumisena on enemmän omaa sisäisen pelon ulkoistamista. Miksi suojautua itseltä, olemmehan kaikki samasta lähteestä?

[Ave^^]

Mutta ei aina, jos ihminen ei tuota astraalista ainetta, ei häntä voi silloin aistia tällä aistilla, eikä se johdu mistään suojista, vaan siitä että hän elää enempi siellä mentaalimaailmassa, eikä anna ajatusten synnyttää tunteita, mikä taas voi synnyttää tunteita vastapuolella, jolloin se on itseaiheutettua,koska hänen puheet voivat olla kovin teräviä ja kylmiä.

Tämä on sinänsä ihailtavaa ettei anna tunteiden hallita, mutta vaarana on että ihminen menettää empatiansa muita kohtaan.

Tästä oon viime aikoina pohtinut, että herkästi asetetaan jonkinlaista arvotusta tai moraaliastelmaa tälle. Ihmiset kuitenkin ovat luonnostaan erilaisia, toisilla tunteet ovat tärkeämpiä elämässä kuin toisilla, toiset ovat kosketuksissa niihin eri tavalla kuin toiset. Kun tuo autismin kirjo nostettiin esille, niin ei asperger-ihmistäkään voi sanoa kylmäksi, koska hän ei vain yksinkertaisesti ymmärrä joitakin sosiaalisia nyansseja. Se on ominaisuus, joka tietyissä tilanteissa voi haitata, tai joissakin auttaa elämässä. Ominaisuus asettaa myös omat erilaiset tarpeensa, jotta tuntisi olonsa tasapainoiseksi. Erilainen ihminen voi tulkita tästä tarpeesta seuraavan toiminnan jotenkin negatiivisesti, mutta se tarkoittaa vain sitä, etteivät heidän maailmansa kohtaa, he eivät ymmärrä toisiaan.

[Eklektikko]

mulla ei ole aikaa eikä halua alkaa käymään läpi sana sanalta uudestaan tätä keskustelua sun kanssa. enkä ymmärrä miksi edes yritin sanoa jotain aiheesta, kun aina uudelleen totean ettei puhuta sun kanssa siinä määrin samaa kieltä että voitaisiin sanoa edes päivää toisillemme ilman että jompi kumpi ymmärtää sen väärin

En ole kokenut mitään vaikeuksia ymmärtää sinua. Ja kirjoitan aina kirjaimellisesti kuten tarkoitan, ongelmat tulevat siitä että ryhdyt tulkitsemaan omiasi minun teksteihini.

[Ritsa]

Tuli äsken mieleen suojista se, kuinka lapsena kiistatilanteessa tai jos joku haukkui, sitä näytti käden kämmen puolta pystyssä toiselle ja sanoi "Ei tehoa!". Kyllä sitä lapsi osaa!

Näistä suojista tuli sekin mieleen, että voiko ne tehdä sitä, että jättää toisen tavallaan kylmäksi sillä. "Minulla on suojat, tiedän mitä teen ja tunteeni ovat hallinnassa, joten ole yksinäsi noiden fiiliksiesi kanssa." Tästä Iko vissiin puhui. Eli tavallaan kylmettää tilanteen, eikä niin helposti halua auttaa toista kuin voisi. Noh, siihenhän ei ole mitään velvollisuutta. Sen kuitenkin tiedän, että muita auttamalla auttaa myös itseään. Kokemusta on, mutta ei varmaan suojien kautta, vaan 8. huoneen skorpionistelliumin...

[Avicii]

Jos on suojat päällä niin nimenomaan sitä saa olla rauhassa lämmin ja myötätuntoinen eikä niin lähde toisten energioihin mukaan tai koe ne niin herkästi. On virheellistä luulla että ihminen on tunnekylmä jos on suojat päällä, päinvastoin ainakin minä saan olla omassa rauhassa omien energioiden kanssa eikä minua ole koskaan sanottu tunnekylmäksi. Kyllä koko ihmisen kokonaisuus, ilmeet, eleet, äänensävy ja katseet kertoo myös hyvin paljon.

[Eklektikko]

Muokkaus: Hups, Avicii ehtikin jo kirjoittaa ensin suht samat mitä itse naputtelin vähän toisin sanoin, eli komppaan ylläolevaa.

Ööö... en ymmärrä miten suojat voivat 'kylmettää tilannetta.' Ainoa mikä voi kylmettää on ihan fyysisen maailman käytös, eli se miten puhuu toiselle, millaisella äänensävyllä, millaista ruumiinkieltä käyttäen, millaisin sanavalinnoin.

Kykyni auttaa on kasvanut suuresti sen ansiosta, että en enää mene mukaan toisten tunnekuohuihin silloin kun ne eivät omaa elämää kosketa. Jos niihin menee mukaan ne syövät energiaa, joka olisi paremmin käytettävissä sen toisen auttamiseen. Minun ei todellakaan tarvitse energeettisesti aistia toista voidakseni ymmärtää hänen tunnetilaansa, eikä tarvitse kenenkään muunkaan kasvokkain ollessa, sillä meillä on aivoissa ns. peilisoluja, jotka tuottavat meille käsityksen toisen tunnetilasta.

Se että en itse tuota itselleni turhia negatiivisia tunteita enkä lähde mukaan toisten draamoihin ei millään tavoin vähennä niin ymmärrystäni heidän tunteistaan  ja tilanteestaan kuin myöskään niin kykyäni kuin haluanikaan auttaa heitä.

[Ritsa]

Eli suojat mistä puhutte on siis omien tunteiden käsittelyä rakentavalla tavalla? Ja sitä, että osaa erottaa omat tilansa toisen tiloista? Ehkä tämä menee nyt jankkaamiseksi. Minulla tuo suojaus on sitten ilmeisesti tapahtunut vaan käsitteenä "henkisen tien kulkeminen". Noh sama se, kunhan homma toimii ja laajenee.

[Avicii]

Niin no onhan tuo yksi vaihtoehtoinen näkemys asiaan 

[sideman]

Siniikiviuhko:  Jos sinulle suojat ja suojautuminen tarkoittavat samaa asiaa, en voi auttaa. Minulle ne eivät tarkoita.
Toinen on substantiivi - ne suojat - ja toinen verbi, eli tekeminen eli suojautuminen.

Jos ollaan tarkkoja, 'suojautuminen' ei ole verbi vaan lähinnä kai verbaalisubstantiivi,
tai äärimmäisen harvoin verbin infiniitti- eli nominaalimuoto (IV infinitiivi):

Meidän on suojautuminen kyykkäämällä, kun atomipommi räjähtää lähellämme!

[Ave^^]

Toisaalta tämä keskustelu lähti liikkeelle siitä, että suojien kautta voi estää muita aistimasta omia tunteitaan esim netin kautta. Josta herää kysymys, miksi sen haluaa estää ja milloin. Mitä hyötyä ja mitä haittaa siitä voi olla..

Ei mullekaan ehkä ihan selvä mitä ne suojat sitten on. En ehkä tarvitse kyseistä käsitettä sitten..

[Ave^^]

Suojista ja niiden tarpeesta puhuttaessa nousumerkki taitaa näytellä suurta roolia, sillä se on se linssi, jonka kautta maailmaa tarkastelemme, miten siihen suhtaudumme, miten olemme siihen kontaktissa. Tämä nousukalani usein saa mua ajattelemaan "kaikki on lopulta yhteistä" -tyyppisiä ajatuksia, ja haluankin olla koko oman itseni kautta maailmassa mukana. Rajojen sulattamista siis, niiden pitämisen sijaan.

Nää suojat on muodostuneet aika vakiintuneeksi käsitteeksi täällä nykyään, mutta lopulta niitä ei ole vielä kovin monen ulottuvuuden kautta tarkasteltu. Kun jos lopulta laajemmin ajattelee, rajojen pitäminen tai sulattaminen ovat molemmat yhtä tärkeitä asioita, jotka kuuluvat ihmiselämän oppiläksyihin.

[Avicii]

Niin no joo, me koemme nämä asiat niin subjektiivisesti että on vaikeaa sukeltaa toisten nahkaan ja tarkkaan tietää mitkä olosuhteet ja tilanteet on ajanut ihmisen miettimään energeettistä suojaa.
Itse olen sen verran avoin että en koe että minun pitää olla mitkään panssarisuojat mutta yritän tässä sen verran sensitiivisenä hieman rajoittaa noita aistimuksia ja suojaan itseäni ns maailman kaikelta touhulta ja ettei aistit kuormitu liikaa.
Mutta en siltä suojaa itseäni siten että muut ei kykenisi aistimaan minua vaan lähinnä se että saa olla omissa energioissa. Toisille tämä voi olla vieras asia, minulle jokapäiväistä touhua ja on tepsinyt, ei aina 100 mutta aika lähelle.

[Ritsa]

Tuntuu, että toinen kalanousu kokee asian samantyylisesti kuin minä.

Eli sitä ei tavallaan välttämättä tarvitse "suojia" (ellei tämä nyt sitten taas ole tavallaan sama asia.) Arjessa ja aina muutenkin vaan ottaa ihmiset vastaan mahdollisimman ennakkoluulottomasti vaikka mitä viboja tulisi toisesta. Sitten jos meinaa tapahtua jotain "energeettistä tunkeutumista" niin hymyilee useimmiten sisäisesti ja antaa toiselle luvan olla sellainen kuin on. Ja voi päättää hyväksyy sitä käytöstä vaiko ei. Reagoida voi sitten mahdollisimman rakkaudellisesti, myös itseään kunnioittaen. Tieto on kuitenkin siinä taustalla, ettei mikään voi vahingoittaa todella, sillä kuolemakin on vain illuusio. Mutta minusta tuntuu, että keskustellaan samasta asiasta eri näkökulmista. Lisäksi nämä sanojen merkitykset ovat aina jokaiselle rakentuneet omia reittejään.

[Avicii]

Rakkaus ja lempeys on paras suoja mutta silloin kun tapaat tällaisen energiavampyyrin joka imee susta viimeisetkin energiat niin ei paljon kykene muuta kun mennä lepämään ja latamaan akkuja.
Ja harva meistä on 24 h pelkkää täynnä lempeyttä ja rakkautta.
Tiedän ainakin kaksi todella kova hörhöilijää jotka kykenee murtamaan sun energiakenttäsi ja tulla ottamaan sulta energiaa, näitäkin on, joten en ihan heittäytyisi romanttisesti linjalle "olemme kaikki yhtä". Kenties toisessa ulottuvuudessa mutta ei maan päällä, täällä on lait jotka asettavat ne turvallisest rajat. Ja niin se pitääkin olla.
(Kokeilkaa joskus omien lapsienne kanssa, miten asetatte ne rajat ja missä tilanteissa  )

[Ritsa]

On sitä kaikenlaisten energiasyöppöjen kanssa temmelletty tähän mennessä. Onneksi voi valita haluaako olla sellaisten kanssa missään tekemisissä. Heitäkin voi ymmärtää ja antaa heidän kulkea tietään juuri sitä vauhtia kuin on armollista heille. Heikko kalanousu on tosiaan tuon "kaikki on yhtä" kautta todella helposti pulassa tässä maailmassa. Varmasti myös muutkin merkit, mutta en tiedä ovatko he aivan yhtä herkkiä ympäristön vaikutuksille. Eli ne rajat täytyy kyllä olla todella selvät tietyssä mielessä. Siihen liittyy se, että en hyväksy minun maailmaani tai minulle tehtäväksi mitä vaan. Annan kuitenkin muiden tehdä ihan mitä haluaa, kunhan tekevät ne asiat niin, että siitä ei koidu "pahaa" muille/ulkopuolisille. Se on kuitenkin rikkautta ja täydentää maailmaa omalla tavallaan. Olemme kaikki tehneet virheitä. 24/7 täynnä rakkautta on mielestäni mahdollista, mutta se ei tarkoita, että olisi kokoajan "jeejee kaikki on kivaa, wouwou!" Voi olla täynnä rakkautta vaikka olisikin itkuinen tai kurja olo, silloin voi vaikka rakastaa itseään ja nähdä kauneuden siinä hetkessä, ihmisyydessään ja maailmassa.