Astro Foorumi

Ja sitten loppupeleissä kun oppii tuntemaan niin ei ollut yhtään väärässä. Mulla on omituinen "taito" tietää mitä ihmiset ovat sanomassa tai millaisia he ovat. Valehdella mulle kukaan ei voi koska tiedän sen heti. Vaistoan kaiken mitä tapahtuu. se on ahdistavaa välillä ja heikkouskin. mutta välillä siitä apuakin. mutta ristiriita tilanteita tulee usein ihmisten kanssa. syypäänä olen pitänyt  :pluto: :aspect_con: :merkurius: minä vasta opisken astrologiaa ja kova halu oppia. mutta onko teillä muilla samoja tuntemuksia ja mitä aspekteja teillä on?  :)

Minulla on tuo erittäin voimakkaana. Toki joskus olen väärässäkin, ja silloin omat pelot ovat sokaisseet oikeat fiilingit, mutta tätä tapahtuu onneksi harvemmin. :) On kyllä pelottavaa, kun tietää ihmisistä niin paljon, mutta toisaalta ajattelen sen niin, että ihmiset itse antavat monien asioiden tulla läpi hyvinkin helposti ja minä vain kai osaan sitten katsoa.

 :kuu: :rapu: 4.huoneessa  :aspect_tri: :pluto: 7.huoneessa
 :kuu:  :rapu:4.huoneessa :aspect_opp: :neptunus: MC:llä
 :aurinko: :kauris: 10.huoneessa :aspect_con: :neptunus: MC:llä
 :venus: :vesimies: 12h.  :aspect_squ: :pluto: 7.huoneessa

Eli Neptunus - mielen rajojen avartaminen, todellisuus ja illuusio
Pluto - salaisuudet julki ja pintaan

Mulla on  :pluto: :aspect_sex: :neptunus: ja mitähän tuo oikeen merkitsee? Tuntuu, että aistin aina alitajuisesti minkälaisia ihmiset ovat vaikka päälle päin he olisivat jotain muuta...Tämä aiheuttaa ristiriitoja lähinnä itselleni suhtautumisessa ihmisiin..Tuo voi tarkoittaa myös, että toimin loppupeleissä alitajuntani mukaan radikaalistikin, ja sehän ei kaikkia miellytä..Monesti on käynyt niin, että aluksi "hairahdan" naiviudessani jonkun epämiellyttävän ihmisen seuraan ja yritän olla tilanteessa mahdollisimman normisti syyllistäen lähinnä itseäni ristiriitaisista fiiliksistä, mutta lopulta alitajuinen pakko ajaa minut lähtemään tästä ihmisestä mahdollisimman kauas, en voi toimia alitajuntaani vastaan..Jotenkin olen tällaisten ikävien kohtaamisten seurauksena tavannut myös kuitenkin lopulta niitä oikeasti "hengenheimolaisia", jotka ovat sattuneet painimaan myös näiden ikävien asioiden/ihmisten kanssa.   

Tämä on sukupolviaspekti, eli ei välttämättä aiheuta mitään erityisiä eroja yksilöiden välille, vaan kertoo vain siitä sukupolvesta jolloin olet syntynyt.

Sinulla on kuitenkin Jupiter Kaloissa (laajentuminen ja kasvu epäitsekkyyden kautta) ja myös Kuu 8.huoneessa, jotka molemmat viittaavat syvälliseen näkemiseen ja jopa intuitiivisiin kykyihin!

ai jaa eli metsään meni  ;D

Tää on toisinaan tosi ärsyttävää, kun niistä oikeen paistaa läpi se kaikki, mihin tekis mieli tuikata tikulla ;D

Tutulta kuulostaa  :)
Olen hyötynyt tästä lahjasta mutta myös on siitä haittaakin ollut.
Hyötynä juurikin noi hengenheimolaiset  :)

Haittana se juurikin että näen läpi vaikka joku yrittää olla muuta kuin on. Ja jotenkin tuntuu että nämä henkilöt jotenkin ottavat sitten minut uhkana ja siinä taas yksi vihamies lisää. Sitten kun teen asiakaspalvelu työtä niin siinä todella joutuu olemaan tekemisissä monen moisen ihmisen kanssa ja vaistoan usein nämä hullut.

Meillä on kaikkiaan seitsemän aistia, ja kuudes aisti eli sympaattinen aisti, uinuu vielä meissä monissa, mutta joillakin meistä on jo toiminnassa, tällä aistilla "näemme"  ihmisen olemuksen, mitä hän tuntee ... saattamme puhua toista mitä tuntea. Tämä tieto on niin erikoista koska se välittyy vaikka verkon yli.
Kun ajatellaan että meillä on kolme olemusta, fyysinen, astraalinen  ja mentaalinen, niin sympaattinen aisti on astraalinen ja seitsemäs eli mentaalinen on silloin telepaattinen aisti.

Taas kerran muistutan, että vapaan tahdon laki pätee tähänkin:
Kukaan ei näe yhtää millään aistilla mitään kenestäkään joka on laittanut suojat päälle. Silloinkin saattaa toki luulla näkevänsä, mutta tällöin luulee omia peilauksiaan aidoiksi havainnoiksi.

Meikäläisellä esimerkiksi on suojat aina automaattisesti päällä, paitsi silloin kun erikseen haluan jonkun katsovan minulle jotakin, jolloin lasken ne. Ja niin verkon yli kuin kasvokkainkaan ei minusta aisti yhtikäs mitään kun ne suojat ovat päällä.

Kannattaa siis aina kun jotain olettaa jostakusta aistivansa muistaa, että tämä aistiminen on mahdollista vain jos henkilöllä ei ole suojat päällä. Ja mistään ulkoisesta merkistä ei voi edes tietää ovatko ne suojat päällä vaiko eivät.

Piti vielä sanoa että sympaattinen aisti samoin kuin telepaattinen ei vielä ole varsinaista selvänäköä, ja nämä aistit tulee kehittymään meille kaikille, halusimme tai emme. Tämä tulee muuttamaan paljon ... tulevaisuuden ihmiset tulee taistelemaan näitten juttujen kanssa.


Vapaan tahdon laki on olemassa, ja siksi noin voi tehdä, mutta vastavuoroisesti voidaan opastaa ihmisiä olla rakentamatta mitään suojaa, kaikkihan lopulta perustuu vapauteen, jos teemme ympärillemme muurin ... niin siellähän sitten olemme.
Se astraalinen ilmentymä pitää meistä hävittää lopullisesti, itse sen olemme rakentaneet ja itse sen tuhoamme.

Tätä ajatusta on tullut pähkittyä (tietenkin kalapainotteisena   ;)). Yksityisyydensuoja vai sulkeutuminen, lopulta pitää antaa, jotta jotain saa, avautua, jotta voi kokea yhteyden. Jos ei anna itsestään mitään ulos, ei toisilla ole tarttumapintaa. Milloin suojautua, ja milloin lopulta asioilla ei edes ole merkitystä, jos kaikki täällä on vain oppiläksyjä?

Kerrotko mitä käytännön haittaa minulle voisi olla siitä että en anna tuikituntemattomien niin netissä kuin kasvokkainkaan katsella energioitani?  Se että suojat ovat minulla arkielämässä automaattisesti päällä ei tarkoita sitä ettenkö aina välillä laskisi niitä tietoisesti silloin kun haluan tuntemani luotetun ihmisen katsovan minulle jotakin.

Suojat eivät tarkoita mitään muuta kuin tuota: Sitä että energeettisin keinoin minua ei voi katsella eikä häiriköidä. Minkäänlaista muuta henkistä, hengellistä tai energeettistä sulkeutumista se ei tarkoita.

Minä sanoisin pikemminkin, että suojien tekeminen ja niiden ylläpito erityisesti suurissa asutuskeskittymissä (kuten pääkaupunkiseutu jossa itse asun) on ensiarvoisen tärkeää erityisesti herkille ihmisille.

Ihan fyysisellä tasolla ihmisistä on aistittavissa paljon ilman energeettistä katsomista ja se tapahtuu siten että alitajuntamme on mestari tulkitsemaan toisten ihmisten ruumiinkieltä ja äänensävyä ja antaa sitten lopputulokset meille intuition kaltaisina tunteina. Ja siihen eivät mitkään suojat sitten tietenkään auta, koska kyseessä on fyysisen tason asia. Ja koska tämä alitajunnan prosessoinnin lopputulos tulee tietoisuuteemme intuitiivisina tuntemuksina toisesta ihmisestä, se tulkitaan  helposti energeettiseksi aistimiseksi vaikka se ei olekaan sitä. Mutta se on hieno ja loistava systeemi, jonka lopputuloksiin voi kyllä luottaa. On tutkittukin, että jos ihmisen ruumiinkieli ja sanat ovat ristiriidassa uskomme automaattisesti ruumiinkieltä.

Olen miettinyt tuota suojausta ja että pitäisikö itsekin asialle tehdä jotain. Jotenkin epäilyttää niiden laittaminen, kun on jo tähän asti näillä eväillä päästy. Tiedän kuitenkin sen, että kaikki menee juuri niin kuin pitääkin ja aina vain "paremmin". Mihin silloin tarvitaan suojia? Tavallaan ajattelen, että minulle tuollaiset voisivat olla vähän hömpänpömppää, kun maailmankuvani on tälläinen kuin on.

Eli kysyisin Eklektikolta, että mihin tyyliin olet muotoillut ne sanat, joilla suojasi olet laittanut? Mietin, että siinähän saattaa mennä vähän pieleenkin ja jättää omasta kokemuksestaan pois jotain oleellisia asioita, jotka kuuluvat ihmisyyteen? Itse nimittäin pidän siitä, että ihmiset aistivat minusta millainen olen. Se on myös mukavaa, että olen aina voinut luottaa aistimuksiini ihmisistä, vaikka silmät ja järki ovat sanoneet mitä. Eikö suojat vaikuttaisi jollain tavalla näihin asioihin? Sanojen muotoilulla on ainakin varmaan iso merkitys? Toisaalta eihän pieni kalibrointi pahitteeksi sinänsä ole.

Mullakin on sellainen tuntuma, että haluan ihmisten aistivan minusta asioita ja jossain määrin olla auki. Elämä jollain tapaa menee sellaisessa luonnollisessa virrassa, jota en halua sekoittaa. Tämä toisaalta riippuu myös ihmisistä ja yksilöllisistä tarpeista. Jostain syystä minulla on tarve olla auki, mutta toiselle se voisi olla katastrofi. Ei siis taaskaan yhtä oikeaa neuvoa, vaan minkä kukakin kokee tarpeelliseksi itselleen.

En ole muotoillut suojiani millään tavoin, sillä hengellisyyteni on ikään kuin 'sumeaa' ja ei lainkaan kaavoihin sidottua. Saatan tehdä tismalleen saman rituaalin joka kerta eri tavalla eikä sillä ole merkitystä. Olen kaavojen, dogmien ja sääntöjen periaatteellinen vastustaja.  :)

Koska olemme kaikki luojajumalia, luomme myös itse sen millä tavoin asian teemme. Minulla on AINA suojat päällä ilman eri asetusta, minä en joudu muuta kuin ottamaan ne pois tarvittaessa. Mutta jos joskus koen tarvetta niitä vahvistaa, sanon esim. vain 'suojat päälle.' Sanojen muotoilulla ei ole minulle henkilökohtaisesti vähäisintäkään merkitystä ja pidänkin ne hyvin yksinkertaisina ja konkreettisina, kuten  juuri tuo 'suojat päälle.' Tahto on ainoa millä on merkitystä.
 
Suojat suojaavat vain energeettisiltä tunkeutumisilta, eivät miltään fyysisen tason asioilta. En koe että luvattomat energeettiset tunkeutumiset kuuluisivat oleellisesti ihmisyyteen.  

MInä arvostan yksityisyyttäni enkä lainkaan pidä siitä että ihmiset aistivat minusta mitään mitä en itsekin heille ihan suorin sanoin kertoisi. En halua olla toisten ihmisten uteliaisuuden tyydyttäjänä. Seitsemän päivää lehdestä voi lukea sellaisten ihmisten elämästä jotka varta vasten haluavat tyydyttää toisten ihmisten uteliaisuutta ja heille jopa maksetaan siitä, joten niiden jotka ovat kovin uteliaita ventovieraiden elämää koskien kannattaa ehkä tilata kyseinen lehti.  ;) Minä kieltäydyn kategorisesti olemasta viihteenä uteliaille.

Minun suojani vain estävät muita vaikuttamasta minuun energeettisesti tai katsomasta minua energeettisesti. Ne eivät vaikuta minun omiin aistimuksiini maailmasta lainkaan. Toisaalta minä en ole koskaan myöskään itse halunnut aistia ihmisistä energeettisesti mitään, minulle riittää se 100% luotettava alitajunnan tekemä ruumiinkielen tulkinta, jota olen vielä tehostanut opiskelemalla harrastuksekseni ruumiinkieleen liittyviä asioita pari vuosikymmentä.

Tarkoittaako tuo sitä, että kehonkieli kertoo aina totuuden? Tuskinpa kertoo?

Se voinee sekä kätkeä totuuden  (esim. psykopaattien tapauksessa), tai
vääristää totuuden (esim. sosiaalisesti ahdistuneet ihmiset)?

 ???

Ruumiinkieli kertoo totuuden silloin kun sanat ja ruumiinkieli ovat ristiriidassa.

Ruumiinkieltä sekä tuotetaan että tulkitaan alitajuisesti, eli siihen on erittäin vaikeaa vaikuttaa tietoisesti ilman TODELLA pitkää harjoittelua ja asiaan tutustumista. Hyvin harva ihminen harrastaa tätä, joten suurin osa ei ole edes tietoisia tuottamastaan ruumiinkielestä, saati sitten kykeneviä muuttamaan sitä tietoisesti.

Psykopaattikaan ei kykene muuttamaan ruumiinkieltään ilman pitkällistä opiskelua ja harjoittelua. Sen sosiaalisesti ahdistuneen ihmisen ahdistusta ilmaiseva ruumiinkieli kertoo totuuden siitä ahdistuksesta, eli mikäs siinä sitten muka vääristyy.

Ylipäätään niin harva ihminen tietää mitään ruumiinkielestä saati sitten osaa tietoisesti muuttaa omaansa, että aika suurella todennäköisyydellä voi sanoa ruumiinkielen kertovan aina totuuden.

[Semanttinen huomio: Ruumis on sanana aitoa suomea, keho on uusimuotinen konstruktio. Siksi suosin sanaa 'ruumis.']

Kuvitellaan tilanne, jossa kaksi sinulle tuntematonta ihmistä kertoo oman versionsa jostain
tapahtumasta. Toinen on psykopaatti ja valehtelee suut silmät täyteen. Toinen, sosiaalisesti
ahdistunut, kertoo totuuden. Kumpaa tod. näköisemmin uskot? Tai sanotaan, että kumpaa
useimmat ihmiset uskonevat?

----------------------

Sairaalassa kesätyössä olleena, paskapyykkiä vetäneenä ja mm. (tyhjiä) ruumiskärryjä obduktioon
vieneenä minä suosin lääketieteessä elävästä ruumiista käytettyä sanaa 'keho'...

 ::)

Minä uskon sitä, joka tekee vähiten valehtelua ilmaisevia tahattomia eleitä.  ;D

Parasta asiassa on se, että minun ei tarvitse tehdä sitä tietoisesti, vaan alitajuntani prosessoi nämä pikkuruiset signaalit ja antaa minulle sitten intuitio-muodossa lopputuloksen malliin  'tuntuu siltä että tämä puhuu totta' tai 'tuntuu siltä että tämä valehtelee.' Osaan tosin kyllä havaita niitä valehtelu-signaaleja tietoisestikin harjoittelun vuoksi, mutta alitajunta on siinä aivan mestari.

Ahdistuksen tuottama ruumiinkieli ei millään tavoin ilmaise valehtelua ja psykopaatti ei välttämättä kykene olemaan tekemättä valehtelueleitä, ellei ole ensin opiskellut mitä ne ovat ja sen jälkeen vielä harjoitellut TODELLA paljon sitä miten ne tukahdutetaan. Ei ole helppoa, voin kertoa kokemuksesta, vaikka olen harrastanut ja harjoitellut asiaa pari vuosikymmentä...

Useimmat ihmiset uskonevat myös kuvaamassasi tilanteessa sitä, jonka ruumiinkieli ei osoita valehtelua. Ne eleet eivät ole sekoitettavissa ahdistuneeseen ruumiinkieleen eikä niitä pysty psykopaattikaan ilman opiskelua ja harjoittelua välttämään.

Minä uskon Kryon-kanavointien antamaan tietoon autisteista ja aspergereista:
Asialla ei ole tekemistä suojien kanssa, vaan aistimisen kanssa: Nämä ihmiset ovat eräänlaisia edelläkävijöitä joilla on kyky jonkinasteiseen moniulotteiseen aistimiseen vaikka ovatkin täällä fyysisellä tasolla. Ja se voi tuottaa sitten hyvin suuren ylikuormituksen aisteille ja monet autistien ja aspergerien tyypilliset käyttäytymistavat ovat vain vaistomaista suojautumista aistien ylikuormitukselta.

No pärkkele, eikös se valehtelemisen tuottama kehonkieli juurikin johdu siitä, että henkilö ahdistuu
yrittäessään olla mahdollisimman looginen?

 ???

Ei.

Logiikalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, vaan valehtelun tuottama kehonkieli on taantuminen pikkulapsen maagiseen ajatteluun:

Aivan pienet lapset uskovat, että jos he peittävät suunsa kädellään valehdellessaan, valhe ei tule ilmi. Tämä on lapsilla suhteellisen universaali uskomus tietyssä iässä ja yhteinen kaikille kulttuureille, joten se lienee jollain tavoin aivojen käyttöjärjestelmästä peräisin tuossa kehitysvaiheessa.

Aikuiselle jää tästä jäänteeksi halu koskettaa omia kasvoja valehdellessa. Tyypillisin on nenän koskettaminen ja tutkimuksissa on osoitettu että hyvin monilla ihmisillä nenä alkaa aivan oikeasti ja todella kutista valehdellessa, jolloin sitä tulee hangattua tai kosketettua kädellä. Monet osaavat tukahduttaa eleen osittain, mutta käsien keskeytettykin pyrkiminen kohti kasvoja saattaa osoittaa tukahdutettuja valehtelueleitä.

Valehtelija usein myös katsoo tavallista tiiviimmin silmiin, koska ihmisillä on se virheellinen uskomus, että valehtelija ei pysty katsomaan silmiin ja he yrittävät tietoisesti kompensoida tätä.

Nämä ovat ne yleisimmät signaalit ja eritoten tuo kasvojen koskettamisen tarve valehdellessa ei ole siis tietoista, se syntyy alitajuisesti ja valehtelija ei usein edes huomaa koskettelevansa kasvojaan. Ja niilläkin jotka ovat tästä tietoisia on kova työ estää edes niitä keskeytettyjä signaaleja näkymästä.

Puhuiko joku vaistomaisista?

Minä käytin sanaa 'automaattinen.' Se tarkoittaa että suojat ovat päällä ellen erikseen niitä laske, mutta voin aivan ilman muuta vapaasta tahdostani laskea ne ihan milloin vain huvittaa.

Aspergerien ja autistien ihan fyysisen maailman käytös on aika paljon itsen suojaamista aistimusten  liiallisuudelta, en nyt siis puhu suojista, vaan esimerkiksi tarpeesta tarkkaan järjestykseen asunnossa, hankaluudesta silmiin katsomisessa yms.

Minä en puhunut vaistomaisista SUOJISTA vaan vaistomaisesta SUOJAUTUMISESTA, mikä on aivan eri asia.

Ja se suojautuminen on ihan tavallisen maailman toimintaa, esimerkiksi juuri tarvetta sille että esineet ovat järjestyksessä, hälinän välttämistä, silmiin katsomisen vaikeutta jne.

Kyllä minua ainakin alkaa ahdistaa, jos valehtelen. En tiedä onko se sitten jotenkin helposti erotettavissa
minun normaalista sosiaalista ahdistuneisuutta ilamaisevasta kehonkielestäni. Oli miten oli, olen useasti joutunut
lapsesta saakka syntipukiksi tilanteissa, joissa toinen osapuoli oli syypää...

 ::)

Siniikiviuhko:  Jos sinulle suojat ja suojautuminen tarkoittavat samaa asiaa, en voi auttaa. Minulle ne eivät tarkoita.
Toinen on substantiivi - ne suojat - ja toinen verbi, eli tekeminen eli suojautuminen.

Sideman:
Joo, varmaan sinua alkaa ahdistaa, mutta ahdistuksen merkit ruumiinkielessä ovat eri kuin valehtelun ja ahdistuksen merkit eivät tuota alitajuista valehtelun tunnetta katsojassa.

Sitten jos ruvetaan ÄLYLLÄ analysoimaan toisten ruumiinkieltä, voikin tulla virhearvioita, kuten vaikkapa se että ahdistus tulkitaan valehteluksi. Ongelma tässä on se että äly on väärässä tässä asiassa. Osanottoni virhearvioiden uhriksi joutumisesta.

Suojat = itse luotu energeettinen kenttä ympärillä

suojautuminen = itsensä suojaaminen miltä tahansa ihan millä keinolla tahansa, joka voi aivan yhtä hyvin olla maallinen. Sateelta voi suojautua sateenvarjolla, hermostuttavalta ympäristöltä pitämällä tavarat järjestyksessä, energeettiseltä tunkeutumiselta tekemällä suojat ympärilleen.

En kyllä ymmärrä koko suojista mitään, mistä täällä puhutaan.

Todellinen ”suoja” on meidän korkeampi minä, silloin meitä ei voi loukata
koska ei ole enää sitä kuka loukkaantuu, mikään ei ahdista, koska ei ole enää sitä kuka ahdistuu.
Todellinen suoja on henkistä kasvua...mitä muuta se voi olla, ellei nyt sitten mennä mustan magian puolelle.

Jos taas suojilla tarkoitetaan ettemme menetä energiaa, niin itsehän tuhlaamme energiamme...ollaan siis tuhlaamatta, ei luoda mielikuvia, koska astraalisen aineen synnyttäminen vaatii eetteriä ja sitä samaa käyttää meidän fyysinen keho, siksi se on niin rasittavaa.

Kun puhutaan tästä sympaattisesta aistilla havainnoimisesta, niin se tapahtuu samoin kuin muillakin aisteilla, aistimme halusimme tai emme, toinen kun suorastaan tyrkyttää olemustaan meille, monesti olisimme mieluummin aistimatta sitä, eikä tässä energiaa varasteta mitenkään, vaan me olemme vastaanottaja ... välillä tekee mieli väistellä. Me ihmiset synnytämme astraalista ainetta ja se on olemassa, ei sitä voi kätkeä minnekään.

Se miksi voimme aistia verkon yli johtuu siitä että olemme kokoajan myös päivisin siellä astraalimaailmassa, eikä siellä ole välimatkaa, olemme siellä kuin iholla, toisin kun täällä pallolla, jos haluamme tavata toisen ihmisen niin meidän on liikuteltava jalkoja että pääsemme hänen luokseen. Kuudes aisti on kuin putki päivisin sinne maailmaan, siksi se välittyy vaikka netin kautta... uskokaa tai älkää

Mutta ei aina, jos ihminen ei tuota astraalista ainetta, ei häntä voi silloin aistia tällä aistilla, eikä se johdu mistään suojista, vaan siitä että hän elää enempi siellä mentaalimaailmassa, eikä anna ajatusten synnyttää tunteita, mikä taas voi synnyttää tunteita vastapuolella, jolloin se on itseaiheutettua,koska hänen puheet voivat olla kovin teräviä ja kylmiä.

Tämä on sinänsä ihailtavaa ettei anna tunteiden hallita, mutta vaarana on että ihminen menettää empatiansa muita kohtaan.

Tunteideni määrällä ei ole vähäisintäkään tekemistä suojieni kanssa. Suojani on energeettinen kenttä joka estää aistimasta minua energeettisesti tai tekemästä energeettistä tunkeutumista minun energiakenttääni. Ja siitä ei ole mitään haittaa sen vuoksi, että kenelläkään ei ole mitään asiaa aistia minun energioitani ilman lupaani, sitä tarkoittaa vapaan tahdon laki.

Suojani ovat mitä ovat täysin riippumatta siitä olenko tunnekuohussa vaiko täysin tyyni. Minä annan ajatusteni synnyttää tunteita, kuten kaikki ihmiset antavat. Ainoa mitä minä ehkä teen eri tavoin kuin enemmistö on se, että olen tietoinen siitä että ne tunteeni ovat ajatusteni synnyttämiä ja samoin tietoinen niistä kognitiivisista häiriöistä joilla ihmisten on tyypillistä tuottaa itselleen turhia ja tosiasioihin perustumattomia negatiivisia tunteita. Vastapuolen tunteet ovat hänen omalla vastuullaan, sillä hänen omat ajatuksensa olivat ne jotka ne synnyttivät. Ainoa mitä minä voin tehdä, on pyrkiä toimimaan rehellisesti ja rakkaudellisesti. Kun toimin niin, voin olla omalta osaltani tyyni asian suhteen.

Oma lukunsa ovt sitten ne ihmiset, joita ärsyttää se että muut eivät saa itkupotkuraivareita yhtä helposti kuin he itse. Nämä ihmiset tuntuvat jostain syystä pitävän nimenomaan negatiivisten tunteiden suurta määrää ja draamanarkkarina elämistä jonkinlaisena osoituksena syvästä ja rikkaasta tunne-elämästä.  :o

Minun tunne-elämäni on syventynyt ja rikastunut sen ansiosta, että sitä eivät enää rassaa epärealististen ajatusten tuottamat turhat negatiiviset tunteet. Elämä antaa kyllä ihan riittävästi negatiivisten ajatusten aiheita eteen ilman että niitä itse päässään tuottaa.  ;)

Tuotanoin, tuo on oma tulkintasi siitä mitä kirjoitin, mutta sillä on aika vähän tekemistä sen kanssa mitä kirjoitin...

Kryon ei päätä mitään, hän vain kertoo miten asiat tällä planeetalla juuri nyt ovat. Jokainen sitten itse valitsee mihin uskoo, minä nyt olen sattunut valitsemaan uskoa Kryonin selitykseen, koska se on paras tähän asti kuulemistani selityksistä autismin kirjolle.

Minä kirjoitin autismin kirjoon kuuluvien ihmisten vaistomaisesta suojautumisesta tarkoittaen heidän maallisia toimiaan, esim juuri järjestyksen tarvetta yms.

Voi ihan hyvin olla, että autismin kirjoon kuuluvat ihmiset saattaisivat myös hyötyä esim. voimakkaammista energeettisistä suojista, sillä voisin kuvittella osittain moniulotteisesti aistivan ihmisen olevan herkempi myös energeettisille tunkeutumisille. Eli minä en ole mitenkään poistanut kirjoituksissani suojien  merkitystä autismin kirjoon kuuluville ihmisille.

Minä VAIN sanoin, että en usko että minkäänlaiset tahattomat suojat AIHEUTTAISIVAT autismin kirjoa. Minä en myöskään kirjoittanut Kryonin sanoneen yhtään mitään autismin kirjoon kuuluvien suojista.

Taidan kuitenkin itse luottaa siihen, että yliminäni osaa hoitaa tuon suojauksen ihan automaattisesti niin kuin se on tähänkin asti tehnyt. Oppiläksyt ovat olleet syviä, mutta sitäkin antoisampia. Mitä sitä epäröimään ja jarruttelemaan, kun eteneminen on ollut juuri sopivaa, vaikka hieman rankkaakin. Tai ehkä nuo ei mitään jarruta, mutta miksi muuttaa hyvin toimivaa asiaa, joka on kehittynyt huimaa vauhtia. Vaikka olen kyllä hieman hidastanut ja muuttanut kaavojani, jotta kärsimys muuttuu lempeämmäksi kaikille. Voin siis hoitaa saman asian sitä kautta, että rakennan maailmankuvaani jatkuvasti rakkaudellisemmaksi, jolloin mitään suojia ei edes tarvita. Vieläkin on hieman hämäränpeitossa itsellä tuo energeettinen tunkeutuminen. Itsellä nämä suurimmat pelot tässä viime vuoden aikana ovat olleet hurjia, mutta en olisi kasvanut ilman niitä näihin mittoihin. Ja tiedän, ettei minun tarvitse enää kokea niitä, sillä ne läksyt on sisäistetty. Siksi tuo mitä itse ajattelen energeettisena tunkeutumisena on enemmän omaa sisäisen pelon ulkoistamista. Miksi suojautua itseltä, olemmehan kaikki samasta lähteestä?

Tästä oon viime aikoina pohtinut, että herkästi asetetaan jonkinlaista arvotusta tai moraaliastelmaa tälle. Ihmiset kuitenkin ovat luonnostaan erilaisia, toisilla tunteet ovat tärkeämpiä elämässä kuin toisilla, toiset ovat kosketuksissa niihin eri tavalla kuin toiset. Kun tuo autismin kirjo nostettiin esille, niin ei asperger-ihmistäkään voi sanoa kylmäksi, koska hän ei vain yksinkertaisesti ymmärrä joitakin sosiaalisia nyansseja. Se on ominaisuus, joka tietyissä tilanteissa voi haitata, tai joissakin auttaa elämässä. Ominaisuus asettaa myös omat erilaiset tarpeensa, jotta tuntisi olonsa tasapainoiseksi. Erilainen ihminen voi tulkita tästä tarpeesta seuraavan toiminnan jotenkin negatiivisesti, mutta se tarkoittaa vain sitä, etteivät heidän maailmansa kohtaa, he eivät ymmärrä toisiaan.

En ole kokenut mitään vaikeuksia ymmärtää sinua. Ja kirjoitan aina kirjaimellisesti kuten tarkoitan, ongelmat tulevat siitä että ryhdyt tulkitsemaan omiasi minun teksteihini.

Tuli äsken mieleen suojista se, kuinka lapsena kiistatilanteessa tai jos joku haukkui, sitä näytti käden kämmen puolta pystyssä toiselle ja sanoi "Ei tehoa!". Kyllä sitä lapsi osaa! :)

Näistä suojista tuli sekin mieleen, että voiko ne tehdä sitä, että jättää toisen tavallaan kylmäksi sillä. "Minulla on suojat, tiedän mitä teen ja tunteeni ovat hallinnassa, joten ole yksinäsi noiden fiiliksiesi kanssa." Tästä Iko vissiin puhui. Eli tavallaan kylmettää tilanteen, eikä niin helposti halua auttaa toista kuin voisi. Noh, siihenhän ei ole mitään velvollisuutta. Sen kuitenkin tiedän, että muita auttamalla auttaa myös itseään. Kokemusta on, mutta ei varmaan suojien kautta, vaan 8. huoneen skorpionistelliumin...

Jos on suojat päällä niin nimenomaan sitä saa olla rauhassa lämmin ja myötätuntoinen eikä niin lähde toisten energioihin mukaan tai koe ne niin herkästi. On virheellistä luulla että ihminen on tunnekylmä jos on suojat päällä, päinvastoin ainakin minä saan olla omassa rauhassa omien energioiden kanssa eikä minua ole koskaan sanottu tunnekylmäksi. Kyllä koko ihmisen kokonaisuus, ilmeet, eleet, äänensävy ja katseet kertoo myös hyvin paljon.

Muokkaus: Hups, Avicii ehtikin jo kirjoittaa ensin suht samat mitä itse naputtelin vähän toisin sanoin, eli komppaan ylläolevaa.

Ööö... en ymmärrä miten suojat voivat 'kylmettää tilannetta.' Ainoa mikä voi kylmettää on ihan fyysisen maailman käytös, eli se miten puhuu toiselle, millaisella äänensävyllä, millaista ruumiinkieltä käyttäen, millaisin sanavalinnoin.

Kykyni auttaa on kasvanut suuresti sen ansiosta, että en enää mene mukaan toisten tunnekuohuihin silloin kun ne eivät omaa elämää kosketa. Jos niihin menee mukaan ne syövät energiaa, joka olisi paremmin käytettävissä sen toisen auttamiseen. Minun ei todellakaan tarvitse energeettisesti aistia toista voidakseni ymmärtää hänen tunnetilaansa, eikä tarvitse kenenkään muunkaan kasvokkain ollessa, sillä meillä on aivoissa ns. peilisoluja, jotka tuottavat meille käsityksen toisen tunnetilasta.

Se että en itse tuota itselleni turhia negatiivisia tunteita enkä lähde mukaan toisten draamoihin ei millään tavoin vähennä niin ymmärrystäni heidän tunteistaan  ja tilanteestaan kuin myöskään niin kykyäni kuin haluanikaan auttaa heitä.

Eli suojat mistä puhutte on siis omien tunteiden käsittelyä rakentavalla tavalla? Ja sitä, että osaa erottaa omat tilansa toisen tiloista? Ehkä tämä menee nyt jankkaamiseksi. ;D Minulla tuo suojaus on sitten ilmeisesti tapahtunut vaan käsitteenä "henkisen tien kulkeminen". Noh sama se, kunhan homma toimii ja laajenee.

Niin no onhan tuo yksi vaihtoehtoinen näkemys asiaan  ;D

Jos ollaan tarkkoja, 'suojautuminen' ei ole verbi vaan lähinnä kai verbaalisubstantiivi,
tai äärimmäisen harvoin verbin infiniitti- eli nominaalimuoto (IV infinitiivi):

Meidän on suojautuminen kyykkäämällä, kun atomipommi räjähtää lähellämme!

Toisaalta tämä keskustelu lähti liikkeelle siitä, että suojien kautta voi estää muita aistimasta omia tunteitaan esim netin kautta. Josta herää kysymys, miksi sen haluaa estää ja milloin. Mitä hyötyä ja mitä haittaa siitä voi olla..

Ei mullekaan ehkä ihan selvä mitä ne suojat sitten on. En ehkä tarvitse kyseistä käsitettä sitten..

Suojista ja niiden tarpeesta puhuttaessa nousumerkki taitaa näytellä suurta roolia, sillä se on se linssi, jonka kautta maailmaa tarkastelemme, miten siihen suhtaudumme, miten olemme siihen kontaktissa. Tämä nousukalani usein saa mua ajattelemaan "kaikki on lopulta yhteistä" -tyyppisiä ajatuksia, ja haluankin olla koko oman itseni kautta maailmassa mukana. Rajojen sulattamista siis, niiden pitämisen sijaan.

Nää suojat on muodostuneet aika vakiintuneeksi käsitteeksi täällä nykyään, mutta lopulta niitä ei ole vielä kovin monen ulottuvuuden kautta tarkasteltu. Kun jos lopulta laajemmin ajattelee, rajojen pitäminen tai sulattaminen ovat molemmat yhtä tärkeitä asioita, jotka kuuluvat ihmiselämän oppiläksyihin.

Niin no joo, me koemme nämä asiat niin subjektiivisesti että on vaikeaa sukeltaa toisten nahkaan ja tarkkaan tietää mitkä olosuhteet ja tilanteet on ajanut ihmisen miettimään energeettistä suojaa.
Itse olen sen verran avoin että en koe että minun pitää olla mitkään panssarisuojat mutta yritän tässä sen verran sensitiivisenä hieman rajoittaa noita aistimuksia ja suojaan itseäni ns maailman kaikelta touhulta ja ettei aistit kuormitu liikaa.
Mutta en siltä suojaa itseäni siten että muut ei kykenisi aistimaan minua vaan lähinnä se että saa olla omissa energioissa. Toisille tämä voi olla vieras asia, minulle jokapäiväistä touhua ja on tepsinyt, ei aina 100 mutta aika lähelle.

Tuntuu, että toinen kalanousu kokee asian samantyylisesti kuin minä. :)

Eli sitä ei tavallaan välttämättä tarvitse "suojia" (ellei tämä nyt sitten taas ole tavallaan sama asia.) Arjessa ja aina muutenkin vaan ottaa ihmiset vastaan mahdollisimman ennakkoluulottomasti vaikka mitä viboja tulisi toisesta. Sitten jos meinaa tapahtua jotain "energeettistä tunkeutumista" niin hymyilee useimmiten sisäisesti ja antaa toiselle luvan olla sellainen kuin on. Ja voi päättää hyväksyy sitä käytöstä vaiko ei. Reagoida voi sitten mahdollisimman rakkaudellisesti, myös itseään kunnioittaen. Tieto on kuitenkin siinä taustalla, ettei mikään voi vahingoittaa todella, sillä kuolemakin on vain illuusio. Mutta minusta tuntuu, että keskustellaan samasta asiasta eri näkökulmista. Lisäksi nämä sanojen merkitykset ovat aina jokaiselle rakentuneet omia reittejään.

Rakkaus ja lempeys on paras suoja mutta silloin kun tapaat tällaisen energiavampyyrin joka imee susta viimeisetkin energiat niin ei paljon kykene muuta kun mennä lepämään ja latamaan akkuja.
Ja harva meistä on 24 h pelkkää täynnä lempeyttä ja rakkautta.
Tiedän ainakin kaksi todella kova hörhöilijää jotka kykenee murtamaan sun energiakenttäsi ja tulla ottamaan sulta energiaa, näitäkin on, joten en ihan heittäytyisi romanttisesti linjalle "olemme kaikki yhtä". Kenties toisessa ulottuvuudessa mutta ei maan päällä, täällä on lait jotka asettavat ne turvallisest rajat. Ja niin se pitääkin olla.
(Kokeilkaa joskus omien lapsienne kanssa, miten asetatte ne rajat ja missä tilanteissa  ;))

On sitä kaikenlaisten energiasyöppöjen kanssa temmelletty tähän mennessä. Onneksi voi valita haluaako olla sellaisten kanssa missään tekemisissä. Heitäkin voi ymmärtää ja antaa heidän kulkea tietään juuri sitä vauhtia kuin on armollista heille. Heikko kalanousu on tosiaan tuon "kaikki on yhtä" kautta todella helposti pulassa tässä maailmassa. Varmasti myös muutkin merkit, mutta en tiedä ovatko he aivan yhtä herkkiä ympäristön vaikutuksille. Eli ne rajat täytyy kyllä olla todella selvät tietyssä mielessä. Siihen liittyy se, että en hyväksy minun maailmaani tai minulle tehtäväksi mitä vaan. Annan kuitenkin muiden tehdä ihan mitä haluaa, kunhan tekevät ne asiat niin, että siitä ei koidu "pahaa" muille/ulkopuolisille. Se on kuitenkin rikkautta ja täydentää maailmaa omalla tavallaan. Olemme kaikki tehneet virheitä. 24/7 täynnä rakkautta on mielestäni mahdollista, mutta se ei tarkoita, että olisi kokoajan "jeejee kaikki on kivaa, wouwou!" Voi olla täynnä rakkautta vaikka olisikin itkuinen tai kurja olo, silloin voi vaikka rakastaa itseään ja nähdä kauneuden siinä hetkessä, ihmisyydessään ja maailmassa.

Rajoja totta kyllä tarvitaan myös. Toistaiseksi mulla on ollut sen verran helppoa, että minun ei ole ollut pakko olla energiaa syövien ihmisten seurassa, joten olen pystynyt tunnustelemaan itse missä haluan olla ja missä en. Sitten jos on pakko olla tällaisessa seurassa eikä voi mennä oman intuitionsa mukaan, suojaaminen onkin toinen juttu. Muuten tuo "kaikki on yhteistä" -ajattelu ei sen kummemmin romantisoitua ole, vain sitä että kaikki vaikutamme energeettisesti kaikkiin ja asiat rakentuvat sitä kautta. Helpottaa mua ja antaa niitä suojiakin kai sitten, kun hyväksyy että muut ihmiset vaikuttavat omaan itseen, ja kun antaa sen tapahtua (muok. tarkoitan siis sitä, että en yritä kieltää sitä, että minuun vaikuttavat muut ihmiset), virta kulkee eteenpäin. Se on sitten se oma intuitio ja tahto, millä ohjailee sitä, mihin suuntaan siinä itse menee. Itselle se ennemmin on helpotus kuin mikään rakkaudenosoitus ketään toista kohtaan.

Niissä tilanteissa, joissa joku aistii itsestä jotakin, mulla suojana (jos se nyt suoja on) on se, että hyväksyy itse itsensä. Silloin toinen saa ihan vapaasti aistia minusta mitä haluaa. Maallisesti pidän aika tarkkoja suojia, esim yksityisyyden tai raha-asioiden kanssa, enkä kovin helposti luota ihmisiin. Tähän vastapainoksi taas on tarve olla tunnetasolla auki. Tiedän, että näissä "kaikki mikä on minun, on myös sinun" -tyyppisissä jutuissa on riskinsä, mutta se on samalla myös toinen puoli ihmiselämän oppiläksyistä, se että osaa jakaa ja avautua. Tällä hetkellä koen tarvetta tähän, että tämä on paras vaihtoehto mulle.

Minulle asia on yksinkertainen ja  periaatteellinen:
Koen energeettisen aistimisen ilman että lupaa etukäteen kysytään ihan puhtaasti  tirkistelynä ja uteliaisuuden tyydyttämisenä. Olen suoran puheen ystävä ja jos minusta haluaa tietää jotain, oikea tapa toimia on KYSYÄ asiasta ihan sanoja käyttäen.

Seitsemän päivää lehden 'julkkiksille' sentään maksetaan siitä että ihmiset pääsevät heitä tirkistelemään ja monet avaavat syvimpiä tuntojaan hyvinkin suorasanaisesti kyseisen lehden sivuilla. Suosittelen kyseisen lehden tilaamista kaikille, joilla on suuri tarve tietää henkilökohtaisia asioita toisten ihmisten elämästä ilman että tarvitsee suoraan kysyä heiltä asiasta.

En näe minkäänlaista hyötyä siitä että toimisin tirkistelyn kohteena toisille. Haittana näen periaatteellisen yksityisyyden loukkauksen, eli kyse ei ole siitä että olisi mitään erityistä salattavaa, vaan ihan vaan siitä että minusta energeettiseen katsomiseen pitää pyytää lupa kohteelta.

Toisaalta ihmiset ovat tässäkin asiassa varmaan kovin erilaisia: Ehkä joku kokee vapauttavana sen, että ei tarvitse puhua kaikkia tuntojaan sanoin vaan toinen voi ainakin  jonkin verran aistia niitä?

Mää en oo koskaan kokenut, että aistiminen olisi jotenkin tarkoituksellista, vaan sellasta normaalia jokapäiväistä. En oikein koskaan sulje tai avaa aisteja, vaan ne vain ovat ja viestivät välillä jotain. Mutta ajatusta varmasti tuossa puhumisesta vapautumisessa. Itse koen, että moniin asioihin sanat eivät riitä, enkä muutenkaan siinä mielessä ole kovin verbaalinen ihminen. Aistiminen, oli se sitten kehonkielen tulkinnan tai energeettisen aistinnan kautta, on tärkeä osa siinä kun muodostaa ihmisistä ja asioista käsityksiä. Sitten jos tämä jollain tavalla on blokkautunut, on kaikenlainen hämmennys ja tulkintayritykset mahdollisia seurauksia, kun ei oikein tiedä miten suhtautua, kun ei ole inhimillistä tarttumapintaa.

Kaipa energeettistä tirkistelyäkin voi olla, mutta noin muuten koen asian itse aika luonnolliseksi.

Ruumiinkieli ja äänensävy antavat todella paljon informaatiota kasvokkain kommunikoidessa. Uskon itse että kun sitä ruumiinkieltä tulkitaan alitajuisesti ja lopputulos putkahtaa tajuntaan intuition kaltaisena tuntemuksena, aika moni voi erehtyä luulemaan tätä alitajunnan tekemää tulkintaa ruumiinkielestä energeettiseksi aistimiseksi. Kaikkihan me ruumiinkieltä alitajuisesti tulkitsemme kuitenkin ja se on ihan maallinen ilmiö se.

Tavallaan ymmärrän myös tarpeen saada nettikirjoittelussa jotain lisäinformaatiota, koska kun käytössä on vain teksti, kulkee informaatiota vain 10% verrattuna siihen että ne samat kirjoitetut asiat sanottaisiin ääneen kasvokkain ollessa. (Ruumiinkieli 70%, äänensävy ja modulaatio yms. 20%, sanojen merkityssisältö 10%). Siksihän hymiöitäkin käytetään.

Minä pärjäilen netissä kaipaamatta lisäinformaatiota ehkä sen vuoksi että en koe tätä tavallaan 'puhumisena' vaan nimenomaan kirjoittamisena jossa ainoa informaatio mitä on, on se teksti. Kun hyväksyn tilanteen sellaisena, en kaipaakaan muuta. Kasvokkain tilanne on tietysti tosi erilainen ja puuttuva tai vaimentunut ruumiinkieli on jopa joskus sairauden oire, autismin kirjossa ja parkinsonin taudissa esiintyy sellaista. Siksi siitä tulee sitten outo olo toisille naamakkain ollessa.

Ymmärrän Eklektikon ehkä hieman äärilaitaa menevää suojausta kun itselläni helposti tulee sellainen olo että ei halua ikään kun paljastaa itseään tai yrittää salata itseään, vaikka näin ei varmasti ole.
Mutta jokainen päivä on hieman erilainen ja riippuu aika paljon siitäkin millä fiiliksillä itse liikkuu ja koen (aven kanssa samoilla linjoilla) että tietyssä määrin jonkinlainen energeettinen keskustelu on aika tavallista ja jos tapaa ihmisen josta ei saa mitään irti voi hieman jopa hämmentyäkin.

Kun nyt oli mielessä pinnalla tämä asia, niin huomasin tänään käyttäväni suojia aika luonnollisesti pistäen ne välillä päälle ja avaamalla välillä. Ehkä vähän itsestäänselvää juttua lopulta, mutta tulipa huomattua, kun kerran tästä on jankattu.  ;) Mitä energisempi olo mulla on, sitä enemmän tykkään olla auki, sillä silloin haluan jakaa positiivista energiaa kaikkialle ympärille ja kokea asioita voimakkaasti. Sitten taas kun alkaa tulla ylikuormitusolo, vetäydyn taaksepäin ja suljen itseäni, rauhoitun. Toimii mulle.  :)

http://thespiritscience.net/2014/07/31/how-to-protect-yourself-as-an-empath/

Pitää nyt laittaa tämä tänne, vaikka tästä suojautumisesta on jo tarpeeksi varmaan keskusteltu. Ei ole pakko jatkaa, mutta tuossa on toisen ihmisen kirjoittamana samantyylistä juttua, kuin itse laitoin tänne ja vähän vinkkejäkin miten käsitellä asioita. Mutta jokaisella toimii oma tapansa aina.

Tässä on puhuttu suojauksista. Siis minä käytän suojauksia samalla periaatteella kuin lukitsen oveni yöksi ja kun olen poissa kotoa. Siis estän ei-toivottuja tulemasta. Olen kokenut energihäiriköintiä elävän ihmisen taholta. Minä asetan sanani niin että hyvällä tulevat voivat tulla muut jää ulos. Eikä suojaus herranen aika sitä meinaa että blokkaat omat tuntees tai et pysty/halua auttaa muita. Mulla todellakn meinaa että pidän "rosvot" ulkopuolella. Musta se on normaalia ihan että jotakin viboja toisesta saa energeettisesti samalla lailla kuin juuri ruuminkielestä mm. Mutta sitten taas semmonen oikein katsomalla toisten energioihin katsominen on musta tirkistelyä, siis jos tekee sitä ilman toisen lupaa. Sitten taas tuosta kun joku sanoi että joidenkin energiat "vyöryy päälle" että pakosta lukee, niin oisko sitten että itellä (jolle ne vyöryy päälle) ois todella tarve suojata ittensä jottei kaikki energiat vyöry ja vaikuta? Ja sitten taas sekin, että yhtä lailla kuin en kerro jokaselle hyvänpäiväntutulle kaikkia asioitani sänkykamarijutuista ja pankkitilin saldosta lähtien niin en näe miksi mun energeettisestikkään pitäis olla täysin auki kaikki sais kaikki tietää?

Minäpä nyt yritän ainakin omalta osaltani viedä tämän keskustelun takaisin tuohon alkuperäiseen aiheeseen, eli toisista ihmisistä luonteen tai muun aistimiseen! Mulla löytyy  :kuu: :rapu: 8. huoneesta.  :kuu: :aspect_tri: :askendentti:,  :kuu: :aspect_con: :pluto: ja  :pluto: :aspect_con: :merkurius: saattavat liittyä tähän. Olen  :aurinko: ja :askendentti: :skorpioni:, joten nekin lisäävät tätä syväluotaavuuttani. Toisinaan on hyvin vaikea erottaa sitä, että mitä projisoi toiseen itsestään ja mikä on sitten toisen luonnetta tai tunteita. Uskon, että tätä asiaa vaikeuttaa  :kuu: :aspect_tri: :merkurius:, eli tunteet sekoittaa omaa ulosantia, sekä varmasti myös toisen ulosannin tulkintaa. Lisäksi  :kuu: :aspect_opp: :neptunus: sekoittaa omat sisäiset asiani ulkomaailmaan, joten varsinkin jos olen tunteellisesti kiinni ihmisessä tai keskustelu on tunteellisesti latautunut, saatan aistia toisesta vain sen mitä haluan uskoa.

Sen vaan sanon aiheesta poiketen, että vähän kyllä särähtää korvaan tuo valehtelun huomaamisesta käyty keskustelu, koska mä ainakin lähes koko ajan näperrän kasvojani (tai sormiani) - ihan yksinkin ollessani ja olen tätä tehnyt lapsesta saakka, joten varmaan siis valehtelen jatkuvalla syötöllä itsellenikin. Olen hyvä keskustelemaan ja omaan hyvät sosiaaliset taidot, MUTTA sosiaaliset tilanteet kuitenkin ahdistaa mua tietyllä tasolla todella paljon ja siksi voin puhua vakuuttavasti, mutta kehonkieleni on luultavasti hermostunutta - katseeni voi harhailla ties missä, näpertelen naamaani tai sormiani ja olemukseni muutenkin voi olla kuin peura ajovaloissa. Eli sanallinen ulosanti ja kehonkieli ovat ristiriidassa, vaikka en valehtelisi. Sitten jos olen todella ahdistunut ja toinen alkaa kyseenalaistaa puheitani (ehkä juuri kehonkieleni viestimän epävarmuuden vuoksi) menen ihan lukkoon ja keskustelusta ei enää tule mitään. Ei siihen kehonkieleen voi sokeasti luottaa - jokainen ihminen on yksilö ja mikä toisella viittaa siihen valehteluun, voi toisella olla tosiaan vaan ahdistuneisuutta. Luojan kiitos kukaan ei ole pahemmin mua tämän suhteen analysoinut, ties minä patologisena valehtelijana ja psykopaattina mua pidettäisiin. Psykologian tunneilla käytiin läpi juuri keväällä kehonkieltä ja esimerkiksi käden suun edessä pitäminen viittaa salailuun, joten varmaan myös salailen sitten tätä kehonkieleni ilmaisemaa valehtelemista ja psykopaattiutta, kun saatan vielä sitten huomatessani korjata näitä eleitä.

Samaa mieltä olen ylläolevan kanssa, mikään tuollainen ei ole mitenkään yksioikoista. Psykologian perustason tunneilla mahdollisesti yksinkertaistetaan asioita niin, että ne kuulostavat yksioikoisilta (Mua ainakin psykan perusopinnoissa rasitti asioiden dumppaaminen eteen ilman suurempia pohdintoja, mutta sehän niiden tarkoitus onkin, omaksuttaa peruspohjatietämys. En siis tietenkään tiedä mistä tunneista tuossa puhuit.). Samoin törmäsin joku aika sitten yhtiöön, joka tarjosi jotakin "tunnista valehtelijat" -koulutusta. Tämän kurssin diat löytyivät netistä ilmaiseksi, lueskelin niitä. Tälläisissä jutuissa asiota yleensä yksinkertaistellaan ja luodaan joitakin työkalumalleja, että "näin tunnistat valehtelijan" jne. Tuolla kurssilla muuten oli hauska markkinointikikalta kuulostava sitoumus, mikä piti allekirjoittaa: "tällä kurssilla opittujen asioiden avulla voi aiheuttaa vahinkoa muille ihmisille, joten osallistujien pitää allekirjoittaa sitoumus, missä sitoutuvat käyttämään taitoja vain hyviin tarkoituksiin".  ::) Niin ja psykopaattia tai patologista valehtelijaahan juuri noiden eleiden kautta ei tunnista, sillä jos uskoo omaan valheeseensa, uskoo ihan oikeasti puhuvansa totta.

Aikuislukiota käyn, joten ihan psykan perusopinnoista kyse! Mutta kirjoitukseni huomiot itsestäni olivat siis sarkastisia kärjistyksiä  ;D.

Voi että, tollaset valehtelijan tunnistus - kurssit  :D. Voin vaan kuvitella miten sinne menee joku kumppaniaan epäilevä ihminen ja kurssin jälkeen näkeekin kumppaninsa valehtelijana, koska osaa kiinnittää huomion kaikkiin tarvittaviin eleisiin. Sitähän se loppujen lopuksi on, me nähdään mitä halutaan nähdä ja uskotaan, mitä halutaan uskoa. Omasta päätöksestä kaikki on kiinni!

Nyt lähti vähän ajatus harhailemaan, mutta voisin kuvitella, että joskus aikoinaan juuri intuitiiviset ihmiset ovat olleen näitä, jotka ovat valehtelijat tunnistaneet. Heiltä on sitten alettu kärttämään, että miten sä voit tietää, mäkin haluun, jolloin intuitiiviset tunnistajat ovat alkaneet järjellistämään havaintojaan. Miettimään, että niin mistä mä tiedän, kääntäneet sisäisen intuitionsa joksikin ulkopuoliseksi tiedoksi, joksikin sellaiseksi, mikä on tästä valehtelijasta lähtöisin olevaa. Vaikka oikea kysymys olisi ollut miten mä tiedän, jolloin mietiskelyn jälkeen vastaukseksi olisi tullut intuitio. Mutta koska ollaan lähdetty miettimään mistä valehtelija tunnistetaan, on löydetty joitakin tarpeeksi usean valehtelijan kohdalla toistuvia käytösmalleja, joista on sitten päätelty, että nämä asiat antavat ilmi valehtelijan. Kun nämä tiedot sitten päätyivät ei-niin-intuitiivisten ihmisten tietoisuuteen, he osaavat nähdä eleet, mutta eivät intuitiivisesti tulkita ihmistä, jolloin mennään ihan puskiin valehtelijan tunnistamisessa. Mutta tää nyt vaan oli tälläinen yhtäkkinen aamuajatus, mitä ei tarvitse liian tosissaan ottaa  :D :idiot2:!

Enkä siis kumoa tällä kehonkielen merkitystä, on totta, että on tiettyjä juttuja mitkä voivat paljastaa valehtelijan, mutta nämä samat jutut eivät tee jokaisesta ihmisestä automaattisesti valehtelijaa, vaan ne voivat olla eleitä, joita ihminen tekee juuri hermostuksissaan, joka voi johtua muustakin kuin valehtelusta. Ja pidän itse kehonkieltä ja elekieltä paljon merkityksellisempänä, kuin sanoja, mutta todellisen tulkinnan ihmisestä voi mielestäni tehdä vain niin, että objektiivisesti tarkkailee kehonkieltä, sanoja ja omia intuitiivisia tuntemuksiaan toisesta. Eri asia on sitten se, kuinka objektiivisesti ihminen osaa tulkita ihmistä, jonka sanojen todenperäisyyttä epäilee tai johon on jonkinlainen henk.koht. tunneside tai edes mitään ennakko-olettamuksia  ::)!

Ihan hyvä ajatus, oon myös miettinyt, että miksi kehonkielen lukeminen ja intuitio pitäisi erottaa toisistaan? Onhan kehonkielen lukeminen kuitenkin jossain määrin myös intuitiivinen prosessi, jossa tulkitsee asioita muutenkin kuin vain pelkkien havaittujen eleiden perusteella. Se on se koko tilanne ja siihen liittyvien asioiden summa, mistä intuitiivisesti luo itselleen käsityksen. Intuitiivinen osa siinä on ehkä se, että osaa erottaa mille asioille antaa enemmän ja mille vähemmän painoarvoa tulkinnassaan. Muutenhan se on vain pelkkää informaatiotulvaa ilman merkityksiä.  ::) :)

Olen miettinyt myös tuota kehonkielen ja intuition erottamista toisistaan. Myös sitä olen miettinyt, että ainakin tietyntyyppiset ihmiset tuntuvat vähättelevät intuitiota. Harvemmin sitä tuleekaan ääneen sanottua, jos jostakusta jotain aistii, kun helposti ihmiset pistää sen sen piikkiin, että olisi vain ennakkoluuloja toista kohtaan.

Melko noita olen myös toisten parisuhteista aistimaan asioita, mutta ne ajatukset varsinkin on hyvä pitää vain itsellään  :2funny:!

Koska kehonkieltä tulkitsee alitajunta, valmis tulkinta tuntuu intuition kaltaisena tuntemuksena. Näinollen intuitiota ja alitajuista kehonkielen tulkintaa ei voi erottaa toisistaan. Kun jostain ihmisestä tulee jonkin intuitiivinen tunne, ei ole mitään mahdollisuutta tietää mikä siitä on alitajuista ruumiinkielen tulkintaa ja mikä taas ikään kuin 'yliaistillista' intuitiota.

Aika harva on viitsinyt opetella tulkitsemaan kehonkieltä tietoisesti, se kun on työlästä ja esim. mikroilmeitä (=sekunnin murto osan kasvoilla ei-tahdonalaisesti vilahtava ilme) ei ilman videota ja pysäytyskuvaa edes pysty tulkitsemaan. Monia asioita kuitenkin pystyy tulkitsemaan kehonkielestä tietoisestikin, olen itse harrastanut asiaa vuosikymmeniä ja ei se mitenkään mahdotonta ole. Se vain on rajoitetumpaa, sillä niitä ruumiinkielen signaaleja tulee niin suuri määrä koko ajan että vain alitajunta pystyy prosessoimaan ne kaikki. Joitain yksittäisiä selkeitä ja tyypillisiä niistä sen sijaan on ihan helppoa oppia huomaamaan ja tunnistamaan.

Intuition vähättelijöiden kannattaa olla tietoisia siitä, että ruumiinkielen alitajuinen tulkinta on erittäin luotettavaa vaikka sen lopputulos ilmeneekin intuition tuntuisena tunteena.  ;)

Tämä aivan varmasti pitää paikkansa.  ;) :D


Tuo mua rassaa, kun jos intuitiota pidetään yliaistillisena tai yliluonnollisena (ja siten vähätellään, koska yliluonnollinen kuuluu huuhaan alle), koska pidän sitä itse hyvinkin luonnollisena asiana. Jos eläimet luonnossa pystyvät aistimaan erilaisista tietoisen käsittelyn ulkopuolelle jäävistä ärsykkeistä mitä tapahtuu, niin mikseivät ihmisetkin? Kuten Ekle tuossa mainitsi, niin harva nykymaailmassa (jossa on niin paljon kaikkea mihin keskittyä) tietoisesti tulkitsee sellaisia ihan luonnollisia asioita kuin esimerkiksi mikroilmeet, hienoiset lämpötilan vaihtelut ja energiat laskisin tähän samaan mukaan. Silti meissä on varmasti kyky näiden asioiden aistimiseen ja tulkitsemiseen luonnostaan ja nopeasti, intuitiivisesti. Pidän siis intuitiota ja alitajuntaista tulkintaa samana asiana, energiat ovat vain yksi aistittava asia muiden joukossa.

Siinä on vain sitten se, että joskus voi olla vaikea erottaa intuitiota ja omien tunteiden kautta värittynyttä tuntemusta toisistaan, niin kuin isla-vera tuolla alussa jo pohti. Mutta, tulin miettineeksi sellaistakin, että tunteetkin palvelevat ihmisen joitakin tarpeita, jolloin tunteiden kautta värittynyt aistimus on sellainen, minkä ihminen sillä hetkellä tarvitsee. Jos jokin asia on itselle liikaa sillä hetkellä, sen voi intuitiivisesti kokea pelottavaksi tai vältettäväksi, mutta toinen ihminen ei välttämättä tätä koe niin, eikä hänen tarvitsekaan sitä välttää. Tavallaan siis intuitio on aina ihmisen omien tunteiden ja tarpeiden kautta värittynyt aistimus, sillä sen tarkoitus on antaa kohdennettuja viestejä juuri tälle ihmiselle..? Voiko edes kokea puhdasta intuitiota ilman tunteita? Mitenkäs sitten tilanteet, joissa kokee saavansa intuition toisen ihmisen asiasta, eli tuntee vahvasti tämän tekevän virheen tms.?

Kannattaa lukea Gavin De Beckerin kirja Gift of fear.Kirjan kirjoittaja on rikollistenprofiloija ja hän haastatteli kirjaansa varten mm.raiskausten ja murhan yrityksen kohteeksi joutuneita ihmisiä ja sitä miten he pelastivat itsensä mitä vaarallisimmista tilanteista juuri oman intuition avulla.

 Gavin sanoi tuossa kirjassaan hyvin sen,että intuitio on niin eläimillä kuin ihmisillä,mutta eläimet eivät epäröi käyttää sitä toisin kuin ihmiset!Me ihmiset alamme arvailla omassa pääsämme,että "onko tämä sitä mitä luulen vai ei?" Jos kaksi leijonaa savannilla tietää,että toinen aikoo käydä päälle niin tietää ihminenkin.Gavinin mukaan jos sinulla nousee niskakarvat pystyyn/ sinulla on epämiellyttävä tunne tavatessasi sinulle tuntematonta ihmistä se on ensimmäinen varoitusmerkki vaarasta!

Toinen hyvin sanottu asia Gavinilta on,että(huom!vapaa suomennos):"Useat rikoksen uhreiksi joutuvat ihmiset sanovat jälkeenpäin, kun heitä haastattelen että raiskaaja/murhaaja oli tavatessamme NIIN mukava ja hymyili minulle. Kulttuurissamme pitäisikin opettaa niin lapsille kuin aikuisillekin että tuntemattoman ihmisen ystävällisyys ei ole tae siitä,että henkilö olisi luotettava.Naiset varsinkin ajattelevat,että jos heitä lähestyy omituinen mies parkkipaikalla niin heidän täytyy olla tälle automaattisesti ystävällisiä.Kulttuurimme opettaa varsinkin naisille,että he eivät saa olla ns. 'ämmiä" tai tylyjä muita kohtaan.Kun asia on juuri päinvastoin.Olen tyly niin kummallinen kaveri parkkipaikalla katoaa varmasti! Ystävällisyydellä et voita mitään sillä viestität,että olet helppo uhri."

Okei tuo suomennokseni ei ole ihan täydellinen tulen varmaan vielä korjaamaan tuota,mutta tuossa on paljonkin järkeenkäypää asiaa.
Kun luin tuota kirjaa päässäni syttyi lamppu!

Olin aikoinaan Venäjällä työharjoittelussa miespuoleisen koulukaverin kanssa ja istuimme iltaa baarissa, kun pöytäämme istui kaksi venäläistä miestä, joista minulle tuli hirveän epämukava olo.Tästä toisesta miehestä huokui ulkomaalaisviha ja se,että hän ei pidä suomalaisista,vaikka hän ei sanonut sitä ääneen!Juttelimme suomeksi niitä näitä,mutta en tykännyt miesten tavasta tuijottaa minua ja kaveriani, enkä myöskään tykännyt tavasta jolla minulle hymyiltiin.Se hymy oli kylmä ja pirullinen.Ei ystävällinen. Ilmapiiri  pöydässä oli vaivautunut ja kylmä.

Siinä varmaan tunnin verran oltiin istuttu, kun sanoin koulukaverilleni että lähden nukkumaan.Kaverini halusi jäädä baariin. Ainoa asia mitä sain kaverilleni ennen baarista ulos astumista sanotuksi oli,että :"Pärjäätkö varmasti?"Vaikka omassa päässäni mieleni teki huutaa,että VARO JOTAIN HÄMÄRÄÄ NOISSA KAHDESSA ON!

Itseasiassa en lainkaan valehtele, kun sanon että juoksin -28 asteen pakkasessa takaisin majapaikkaan.Sen vertaa huonofiilis minulla oli näistä kahdesta venäläisestä miehestä ja väärässä en ollut.Meni tunti, kun olin juuri saanut unenpäästä kiinni kun koulukaverini linkuttaa nyrjähtäneellä nilkalla ovesta sisään.Tämä toinen venäläismies oli käynyt kaverini päälle ja ilmeisesti yrittänyt viedä häneltä rahaa.Olivat painineet lumihangessa sillä seurauksella,että kaveriltani oli nyrjähtänyt nilkka.Onneksi rahat olivat tallessa eikä kaverilleni sattunut mitään sen vakavampaa.Ei saanut esimerkiksi puukosta tai vastaavaa. :o :(

Sanoinkin hänelle jälkeenpäin,että olisi vaan pitänyt sanoa ääneen se mitä näistä kahdesta miehestä vaistosin!Mutta sekin on inhimillistä,että ei halua kailottaa koko baarin kuullen ajatuksiaan ettei sitten loukkaa ketään.
Olin siis lukenut väkivallanmerkkejä yli 5 vuotta sitten tietämättäni, mutta kiitos tämän kirjan mitä luen tajuan miksi reagoin niin kuin reagoin tuona kyseisenä yönä.

Ehkä en sitten olekaan niin huono intuition käyttäjä mitä toiseen ketjuun menin kirjoittamaan.... ::)


 

Tapahtui kaksi viikkoa sitten:
Skitsofreniaa sairastava tuttavani otti yhteyttä yllättäen. Viimeksi ollaan tavattu yli vuosi sitten joten puhelu tuli hieman yllätyksenä.

Hän kysyi multa tiedänkö mitä telepatia tarkoittaa. Vastasin joo. Hänen mukaansa se tarkoittaa "ajatusten laittamista toisen ihmisen päähän"
Koitin hieman oikaista asiaa ja sitten se alkoi:

Hän puhui minulle henkilökohtaisista asioita mm terveydentilastani, nettikirjoituksistani, ajatuksistani joita en ole kertonut kenellekään yms joita hän ei ole voinut mitenkään saada tietoonsa
Miten tämä on mahdollista?
Puhelun jälkeen mulla oli miltei henkisesti raiskattu olo
Myöhemmin kysyessäni tästä, hänelle tämä tieto on "telepaattista"

Minä kun luulin omaavani hyvän suojauksen.... :buck2:

Tätä kirjoittaessani soi puhelin ja katsoin just näyttöä. Arvatkaa kuka soittaa?

Hui!Itselläni on läheinen joka on myös skitsofreenikko ja olet varmaan jo huomannut että harhoisssa olevalle ihmiselle on mahdotonta sanoa mitään järkevää.Jos valehtelet hän ei usko ja jos taas puhut totta hän ei usko silloinkaan. :-\ Auttaisiko sinua sama konsti kuin minua?Eli se,että et vastaa puheluihin tai tekstiviesteihin mitä hän lähettää?Se kuulostaa julmalta,mutta jos ainoa vaihtoehto on pitää välimatkaa toiseen niin se kannattaa!
Voimia!!

Entäs jos suojauksesi ovatkin kunnossa, mutta teidän välillänne on ei-toivottu/tahaton energiaside, jonka vuoksi ystäväsi saa tietoa sinusta suojauksistasi huolimatta?

(Tästä ketjusta apua: http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=43773.0)