seuraava »

[Ratkaisu]

Kaikenmaailman sosiaaliset pelailut ovat kyllä niin ärsyttäviä. Kaikilla tuntuu olevan salaisia motiiveja ja kuka on rakastunut salaisesti keneenkin ja kuka on mustasukkainen. Kuka esittää ystävää, mutta onkin vihollinen. Kyllä tämä elämä on aikamoista draamaa ja kun ihmiset sitä tuntuvat niin paljon rakastavan.

Myös se on näissä sosiaalisissa ympyröissä on mielenkiintoista on se, että eri paikoissa tuntuvat olevan ne tavallaan sisäpiiringängit. Ihmiset klikkiytyvät keskenään eivätkä päästä ulkopuolisia mukaan. Monissa seuroissa ja kouluissa on juurikin sellaista ja se on vähän ikävää siinä mielessä, että uusien on todella vaikea päästä mukaan juttuun, kun selvästi halutaan vain pyöriä omalla pikku porukalla. En toki tarkoita, että aina pitäisi kaikkien kanssa kaveerata, mutta tietty avoimuus on myös ihan jees. Itselle nuo porukat tuntuvat aina aika vierailta, kun minulla on muutama kaveri sieltä täältä, mutta ei koskaan mitään varsinaista porukkaa, jonka kanssa aikaani viettäisin. Olen miettinyt, että olenko menettänyt jotain vai kenties ollut onnekas kun ei tarvitse suuremman porukan sotkuja ja pelejä kestää.

[Asterix]

Kaikenmaailman sosiaaliset pelailut ovat kyllä niin ärsyttäviä. Kaikilla tuntuu olevan salaisia motiiveja ja kuka on rakastunut salaisesti keneenkin ja kuka on mustasukkainen. Kuka esittää ystävää, mutta onkin vihollinen. Kyllä tämä elämä on aikamoista draamaa ja kun ihmiset sitä tuntuvat niin paljon rakastavan.

Niin, mutta se on tämä ihmisen normaali elämä, siis.. jos on sosiaalinen ihminen ja tykkää
olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä.

Mun avioitumisaikeidenkin ympärillä kuohuu mukavan Wieniläisesti,
ja en tiedä, osaisko sitä ollakaan, jos kukaan ei olisi sanomassa mielipidettään
suhteellisen m*lkusta Jouskarimiehestäni ja tunkemassa väliin luvaten maita
ja mantuja elämääkin suuremmalla rakkaudella. :

Tosin mun positiivinen ja suvaitsevainen suhtautuminen saattaa tänään johtua
mahtavasta auringon paisteesta ja 26 asteen lämpötilasta.. :

Myös se on näissä sosiaalisissa ympyröissä on mielenkiintoista on se, että eri paikoissa tuntuvat olevan ne tavallaan sisäpiiringängit. Ihmiset klikkiytyvät keskenään eivätkä päästä ulkopuolisia mukaan.

Mua aina syytetään sisäpiiriläisyydestä, mutta kyllä mun puolelta kysymys on terveestä
järjenkäytöstä olla hiukan varovainen uusien ihmisten suhteen ja vähän katsoa ja seurata
ensin, millainen ihmistyyppi se oikein on, ennen kuin sen lähipiiriinsä ottaa.

Fakta nimittäin on, ainakin omakohtaisesti, että suurin osa niistä uusista tyypeistä
tuo mukanaan paljon ongelmia ja stressiä tai käydä muutoin rasitukseksi.

Katos pikku hiljaa hyvä tulee, rynnimällä vain kolhuja.

Olen miettinyt, että olenko menettänyt jotain vai kenties ollut onnekas kun ei tarvitse suuremman porukan sotkuja ja pelejä kestää.

Voihan sitä roikkua mukana ottamatta kantaa sen hetkisiin draamoihin tai sitten olla yksin,
jos tykkää.

Aina kun joku valittaa jostain suhteesta, jonka toinen osapuoli on myöskin
viehättävä persoona tai ei vain halua sotkeutua asiaan, niin voihan sitä sanoa,
että "vaikea sanoa, kun en tiedä, miten *joku nimi* on asian puoleltaan kokenut"
(vaikka tietäisikin!)
tai vain kuunnella ja sanoa korkeitaan "hmm-hm" ja vaihtaa puheenaihetta. 

Oli sitten kysymys ihastumisesta tai vihastumisesta. 

Se "hmm-hm" on pitkäaikaisten ystävyyssuhteiden ja laajan ystäväpiirin hallinan salaisuus. 

[Tiigris]

Huhhuh.. Kaksi yövuoroa takana.

Aatelkaa, mä selvisin viime yöstä...

Käytin hei yön aikana 14 ampullia kahta eri huumelääkettä,  ja aina kun ottaa huumelääkkeen se pitää kirjata huumekirjaan ja sit potilaan papereihin, ja joka kertaa laskee paljon on otettu ja paljon jäi, että täsmääkö..
Siihen menee ihan sikana aikaa.

Mun vastuulla siis 18 potilasta. Yön saldo; yksi sairaan sekava delirium-potilas, yksi koko yön itkenyt leikkaussalista tullut kivulias potilas ja yksi paha hengenahdistus+jonkin asteinen sydäntapahtuma...
Siinä oli ihan riittävästi töitä.. En ihan tykkää vielä tästä vastuun määrästä, mikä on kun vastaan ainoona sairaanhoitajana molemmista käytävistä yön ajan. Meitä on siis aina kolme valvomassa. Tänä yönä siis minä ja kaksi lähihoitajaa. Onneksi on osasto kuitenkin aika väljästi täytettynä nyt, muistaakseni meillä on 34 vuodepaikkaa ja yleensä osasto on täysi. Nyt vaan sattu oleen näissä vähissä monta huonokuntoista.. Tai no... Melkein aina on........

Nyt on ansaitut vapaat!!!!!!!!

Nautin <3

[mirka222]

Mulla se on ollut ongelma, että olen luottanut alusta lähtien ihmisiin ja ollut avoin, eli liiankin avoin..Sitten tulee niitä pettymyksiä..Ja kun en hirveesti jaksa sitä small talkia ja tiettyä roolin vetämistä niin ehkä siitä johtuu nuo ongelmat..Yliopiston ekoina vuosina olin vielä avoin, sosiaalinen ja iloinen mutta nyt mulla on tullut se sulkeutumisvaihe nuiden tapahtumien jälkeen..Nautin lähinnä yksin olosta ja teennäinen seura rassaa suunnattomasti..Muutama hyvä tuttu tuolta on onneksi jäänyt käteen ja yksi ystävä Ja mun vanha kaveriporukka, jossa on 7 ihan täysin erilaista ihmistä, on siltikin ihan eri maata kuin nuo yo-hemmot..Sen kehityksen huomaan, että ennen, nuorempana olisin voinut mennä nuihin sosiaalisiin peleihin mukaan, myös loukkaamaan ihmisiä, noustakseni korkeammalle tietyssä "hierarkiassa" mutta nykypäivänä koen sen lähinnä naurettavaksi ja aikaa vieväksi hommaksi, johon en tietoisesti lähtisi..Se tietenkin pistää sitten silmään, että monet sitä vielä jaksavat harjoittaa : Ja Ratkaisu sanoi hyvin, että paras mitä voi tehdä itselleen on päästää irti nuista katkeruuksista ja ihmisistä..Sekin vie kuitenkin tietyn ajan, monista jutuista olen päässyt mutta tuo asia on vielä liian tuoreessa muistissa ja jotkut tekee siitä vaikean asian tekstiviesteineen ja s-posteineen

[tuonen joutsen]

Kiertelin hkin yliopistokirjastoja (se kanssalliskirjaston keskusaukio, jonne näkee sieltä ylimmistä kerroksista on huimaava...siis jos on korkeanpaikan kammo)....ja löysin pari hyvää kirjaa kelttitaiteesta...


ja Musta Onnetar oli suosiollinen, huomiseksi sitten luvassa  -nista korvan ja silmän iloa


http://userserve-ak.last.fm/serve/500/25453859/Diary+of+Dreams+k.jpg



 


ja laitoin isälleni synttärikortin kun vappuna tulee 69 täyteen ja toivon terveyttä ja pitkää ikää....

itselläkin tuntuu että aika alkaa juosta niin nopeasti, sen huomaa siitä, kuinka kuukausi menee kuin viikko, kuukausi sitten lainattu kirja pitää palauttaa, ja tuntuu että sen olisi vasta lainannut.

[tuonen joutsen]

Hurja on tuo Tiigriksen vastuu....en pärjäisi ollenkaan itse sellaisessa, alkaisi langat tippua käsistä jo heti alussa... :

[Asterix]

Huhhuh.. Kaksi yövuoroa takana.

Aatelkaa, mä selvisin viime yöstä...

Käytin hei yön aikana 14 ampullia kahta eri huumelääkettä,  ja aina kun ottaa huumelääkkeen se pitää kirjata huumekirjaan ja sit potilaan papereihin, ja joka kertaa laskee paljon on otettu ja paljon jäi, että täsmääkö..
Siihen menee ihan sikana aikaa.

  Heh..  Siis sulla kesti miettiä, että minkäs seko-mummun papereihin nuo nyt sitten
merkittäis tällä kertaa..?  :

Aah.. mä olen tyytyväinen kanssa mun päivään, sain lyhyessä ajassa paljon aikaan.
Täällä on aivan mega-magee sää! Illemmalla kun on viileämpää, niin taidanpa painella
rullaluistelemaan.

[Ratkaisu]

Vastailenpa tuohon Kreivi Sashan viestiin nyt tällä lailla vapaasti, kun en jaksa ruveta lainailemaan tuolta kaikkea.

On kyllä ihan totta, että tietyt sosiaaliset pelit kuuluvat ihan normaaliin kanssakäymiseen, enkä kyllä epäsosiaaliseksi haluaisi heittäytyä vain niitä välttääkseni. Kaiketi ne ovat ihan ok, kunhan ei niihin liian syvälle uppoudu. Enkä nyt itse harrastele liiemmin varsinaisia pelejä ihmisten kanssa, mutta tottakai draamaa saattaa syntyä hyvinkin simppeleistä asioista, kun tulee väärinymmärryksiä ja tunteet ovat pelissä. En oikeastaan edes halua pelailla mitään erityisiä pelejä, kun minä en edes osaa valehdella, tai no jään aina kiinni jos edes yritän  Olen niin suora ihminen kuitenkin loppupeleissä, että ei minulta onnistu mitkään kieroilut, kun omatunto rupeasi kolkuttamaan ihan pienistäkin asioista ja sitten murtuisin pyytelemään anteeksi, kun en pysty olemaan julma, ainakaan tahallaan.

Ja tuli muuten mieleen noista sisäpiireistä, että juuri tänään tajusin, että niin, minä kyllä kuulun vähän niinkuin useampiinkin sisäpiireihin. Siinä meni sitten sekin pointti. Mutta en ole kyllä onneksi sotkeutunut viime aikoina liiemmin mihinkään draamoihin. Ihan asioista joutuu välillä sanomaan työ ja opiskeluprojekteissa, mutta en laske niitä draamoiksi, kun ne lähinnä liittyvät siihen, että tietyt asiat täytyy vain hoitaa.

Itse kyllä tavallaan pidän enemmän siitä, että kasaa ystäväpiirinsä niistä ihmisistä joiden kanssa oikeasti natsaa, eikä vaan hengaa porukoissa joissa ihmisiä joiden kanssa ei homma toimi. Välillä eri piirien ihmisten sovittaminen yhteen esimerkiksi synttärijuhlilla ja illanistujaisissa vaatii hieman vaivannäköä, mutta ainakin tutustuu porukka toisiinsa =)

[Asterix]

Niin, minäkin heittelen täältä tuota kommenttia lonkalta,
mutta kyllä mä muistan, että Suomessa tuo sosiaalisuus ja yleinen seurustelu vähän
kuin norsuna posliinipuodissa asioisi, ja en mäkään kyllä päässyt "sisään"
joistain ryhmistä, -en varmasti vieläkään.

Ja sitten kun niissä joissain piireissä pyöri, niin ne draamat meni jostain hyvin pienestä asiasta
ihan valtaviin mittasuhteisiin ja kaikki puhuu paskaa kaikista selän takana.

...varmastikin ihan sen vuoksi, että hyvistä asioista puhumista pidetään pröystäilynä,
kuten itsestään puhumista -oli se hyvää tai pahaa,
ja positiiviseen sävyyn puhumista toisesta henkilöstä pidetään perseen nuolemisena
ja neutraalia puhumista tyhjän puhumisena (tyhjän nauraja, puhuu puhumisen vuoksi, lässyttää),
joten jäljelle jää paskan puhuminen toisista ja niiden ongelmien draamailu,
joka on ainoa ja oikea kunnioitettava tapa kommunikoida toisen suomalaisen kanssa.

Kyllä se kieltämättä huomattavan paljon raskaampaa oli harrasta yleistä sosiaalisuutta,
eikä sitä kovin herkästi huvittanut ulos lähteä porukalla
-jo joku ilta Linnanmäelläkin "kevytmielisemmässäkin" porukassa tuntui pakottavalle,
eikä voinut oikein oma itsensä, kun piti varmistaa koko ajan selustaa ja olla varpaillaan,
ettei nyt olemuksellaan loukkaa tai päästele suustaan jotain sellaista edes vitsinä,
jota joku toinen  märehtii sitten seuraavat 6 ja 1/2 vuotta niellen masennuspillereitä. 

Suomalainen yleinen seurustelu ja sosiaalisuus on vähän melankolista
ja raskas-sävytteistä ja kun mennään juhlimaan, niin aina jonkun pitää kertoa
jotain hyvin masentavaa ja mielellään vielä hiukan itkeä, jos nainen
ja jos mies, niin pitää vtuilla ja saada aikaan veren nenästä vetokisa,
joka sitten menee joko niin, että tulee poliisi paikalle tai tappelukaverit
sopii sitten verissä päin tuhanne kännissä ja ovat sen jälkeen "mitä parhaimmat kaverit".

Onhan tuo luonnollisestikin henkisesti aika kuluttavaa.

[Asterix]

Niin, täälläkin taitanee huomenna nuo sosialistit marssia kaduilla
-tosin kaupunki hiljenee muuten, kun porukka menee maalle.

Hyvää huomenta Astrolaiset!  Mikä teitä tänään vaivaa ja nyppii?

[tuonen joutsen]

Mitä enemmän kuulen kaikenlaisista 'piireistä', sitä suuremmaksi kasvaa varmuus siitä, etten ole menettänyt mitään sellaista, jota haluaisin elämääni.


kohta suihkuun, ja sitten miettimään päälle pantavaa...


en lähtis tänään ulos ellei olisi hyvä syy. ei kutsu se, kun massat on liikkeellä ja päissään. eri asia kuin festarit, siellä se ei minua haittaa, mutta siellä onkin musiikkia, joka on se 'syy', ei pelkkä päissään oleminen.

suurmarketeissakin oli eilen sellainen 'olemme me kuluttajat sankoin joukoin liikkeellä' tunnelma, kun ihmiset olivat lastanneet ostoskärryt täyteen, ja se koko marketin valtava koko oikein korostui, tai siis tunsin kuinka tajusin sen raskauden, painon ja kuluttavuuden.


sitten kun jollain konstilla pääsen kotiin keikan jälkeen, niin vietän vapun sisällä taidekirjojen kanssa....tai voisi sitä ulkonakin käydä, koska tuo ilma on niin upea.

[tuonen joutsen]

Hilpeää Helaa kaikille kirjoittelijoille ja taustapiruille !



http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/vappu/


Suomalainen hela

Myös Suomessa on jo menneinä aikoina vietetty toukokuun juhlaa, helaa.
Perinteisesti helana sytytetään tulia pelloille ja muille avoimille kentille, joita kutsutaan nimellä helavalkea eli toukovalkea. Näiden tulien äärellä pidetään hauskaa; juodaan olutta tai simaa ja tanssitaan. Toukovalkeat sytytetään usein epätavallisella tavalla, eli hankaamalla kahta puuta vastakkain. Tällä tavalla sytytettyä tulta pidetään pyhänä ja kutsutaan kitkavalkeaksi. [Ganander] Tapana on mitä ilmeisimmin ollut jo pitkään soittaa kelloja ja torvia, ehkä pahojen voimien pois ajamiseksi [VYL], ehkä hyvien voimien kutsumiseksi. Myös karja on tuolloin päästetty ensimmäisetä kertaa ulos laitumelle. Myös karja on ollut tapana ajaa tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi (kts. kuva oikealla).

Toukojuhlassa murretaan myös toukoleipä, joka on leivottu jo edellisen vuoden heinäkuussa ja säilytetty kuivassa. Se murretaan Ukon kunniaksi ja jaetaan talon väen kesken. [Ganander]

Myöhempinä kristillisinä aikoina hela on yhdistetty helluntaihin, jolloin Jeesus tarinan mukaan nousi taivaisiin. Tämän kristillisen juhlan ajoitus kuitenkin lasketaan pääsiäisestä 40 päivää, joten se ajoittuu eri vuosina eri aikaan. Pakanallisen kahdeksanjakoisen vuoden mukaan yksi neljännes on 45 päivää, jolloin kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puolivälissä oleva hetki osuisi toukokuun 5-7. päivään. Kaikki muut tasausvälipäivät, kuten kekri ja valon päivä, on kuitenkin määritelty kyseisen kuukauden 1. päivään, joten lienee myös sopivaa viettää helaa tuolloin.

[Ippuska]

Aivan Ihana avasi, aamunsäde !

[tuonen joutsen]

kiitos, kehusi merkitsi minulle paljon, koska olen sitten ilmeisesti kehittymässä oikeaan suuntaan alallani... (kun itse sen tein)


t. ammatillisesti myöhäiskehittyjä

[Ippuska]

Onneksi olkoon, siitäkin