|
|
|
Lionheart
|
 |
« Vastaus #1906 : 24.06.2008 00:12:05 » |
|
Niin, sitä minäkin.. Mutta kyllä muuttuis muuten mun elämä, jos kroppa päättäis laktoosi-intoleranssin kehittää  (tiedä sitten onko se mahdollista, että syntyis ihan vaan tyhjästä). Jahas, kello onkin jo tuon verran. Kohta lähetään jellonan kanssa ajamaan tuonne synkkään yöhön, kunhan se ensin heräilee. Minuu on usein luonnehdittu omituiseks syystä että viihdyn tien päällä tuntikausia, varsinkin yöaikaan. En vaan tiedä mitään vapauttavampaa tunnetta kuin painaa menemään melkein tyhjää motaria tähtitaivas yllä.. Niin ja katukisat ja ..rallit on luku erikseen. Noh, nyt pitäs laittaa kone kiinni ja alkaa pistämään ajokamoja niskaan. Saas nähä kerkeekö takas kotiin ennen hesaria. Hyvää yötä 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
, in 
in 
in 
, in 
in 
in 
, in 
, in  Punainen Solaarinen Lohikäärme
|
|
|
|
Neela
|
 |
« Vastaus #1907 : 24.06.2008 08:58:23 » |
|
Huomenta!  Taitaa olla tuo  niitä yleisiä nousumerkkejä Suomessa. Muistaakseni Esmeralda tuolla nousutopicissa mainitsi ravusta jousimieheen olevan niitä meikäläisten nousumerkkejä.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Hyvin menee, mutta menköön 
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
 |
« Vastaus #1908 : 24.06.2008 09:40:46 » |
|
Täällä sovitaan ulkomaanmatkaa, Suomeen tulevien tyyppien kanssa tapaamisia jne jne. Mitä ajattelette, voiko ihminen jäädä "koukkuun" siihen jos käy tuolla sielutasolla liikaa. Ajattelin vaan kun tän päiväinen sessio on hieman erilainen kuin ennen, enkä välttämättä pääse sinne korkeuksiin (en tiedä vielä). Kuitenkin olisi vetoa sinne.
Tiedän että olemme täällä maan päällä ja tässä hetkessä eikä menneissä elämissä eikä sielutasolla. Mutta siellä vaan kaikki on niin selkeää, ykseys ja rakkaus.
Siis että jos en tänään koe sitä ulottuvuutta, tuleeko taas hinku sinne (regressiomatka)? Se on aika erilainen olotila, nämä valo-olennot, ajattomuus, korkeudet, sielujen ykseys jne. Itse asiassa aika päinvastainen kuin maapallo.
Ja omista henk koht henkisistä kokemuksista vahvempi kuin vaikkapa Amman tapaaminen, koska Amma ei kuitenkaan käsittele yksilöllisiä menneitä elämiä ja sielusuhteita.
Ajatuksia?
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.06.2008 09:45:26 kirjoittanut ***Wild Star*** »
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
 |
« Vastaus #1909 : 24.06.2008 10:02:39 » |
|
Pääseekö tavallisessa meditaatiossa todella korkeampaan ulottuvuuteen? Itse en pääse. Menen sellaiseen sisäiseen olotilaan, jossa just ei ole menneitä elämiä, ihmisen historiaa, sielukumppaneita jne jne. Tai en koe noita oppaita ja olentoja ihan vähällä.
Jos valaistuminen olisi sellaista, se olisi vähän väritöntä ja siis tylsää. No yksi regr terapeutti sanoi että nuo sieluasiat on aika vaikeita, esmes rapuherran tapauksessa, jos hänellä on pelko (siksi ei toteudu jutut). Ja ymmärrän tietty irtipäästämisen, jos mikään ei voi toimia.. mut niin.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.06.2008 10:05:49 kirjoittanut ***Wild Star*** »
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
|
Neela
|
 |
« Vastaus #1910 : 24.06.2008 10:04:46 » |
|
Tottakai, kyllä vaan minusta "regressiomatkailuun" voi jäädä koukkuun. Ja vaikka tietää, että olemme täällä kokemassa juuri tätä fyysisyyttä, erillisyyttä, voi käydä myös niin ettei ne enää riitä? Tarkoitan sitä, että hakee näistä fyysisten tasojen ihmissuhteista samanlaista ykseyden ja universaalisen rakkauden tunteita... ja se taas ei mielestäni ole kahden ihmisen kesken ihan mahdollista, koska siinä ykseydessä ja uv-rakkaudessa on yhdistyneenä niin paljon sieluja. Ei kaksi ihmistä saa sitä aikaan, toki voivat saada syvän ja rakkaudentäyteisen suhteen... muttei sitä mitä sinä regressiomatkallasi koet. Ja jos ei nämä fyysisentason suhteet riitä, voi tulla tarve "matkailla" kokemaan muuta, jolloin fyysisentason suhteet riittävät taas vielä vähemmän... ja kierre on valmis! Mihin vaan voi addiktoitua! :  Toki sillä "matkailulla" voi saada lohtua, voimia ja rakkautta jaksaa tätä matkaamme täällä. Varmaan on itsekunkin hyvä pohtia miten nämä ottaa ja mitä niistä saa. Tällaisia ajatuksia tuli minulle. 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Hyvin menee, mutta menköön 
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
 |
« Vastaus #1911 : 24.06.2008 10:07:21 » |
|
Mutta ettekö te koe, että siellä asiat on "oikein"? Ja siellä on se tila mikä on elämien välissä?
Täällä matalat värähtelyt? Tämä on tavallaan keinotekoinen olotila. Tai muistatteko sen tason hyvin, joku meditaatiossa, joku regressiossa? 
Siellä ei ole häikkää, eikä PELKOA voi olla kun on rakkaus. Pelkohan on joku polariteetti jonka Luoja loi rakkaudelle.
Sielutasolla kokee paljon voimakkaampaa rakkautta jopa tietyn henkilön kanssa, koska ei tarvitse vajota hänen egonsa tasolle, joka on täällä alhaalla. Siis oman käsitykseni mukaan me tunnemme tietyt henkilöt eri inkarnaatioista, voi olla hyvää tai pahaa karmaa, mutta puhtaimmillaan se on tuolla missä esim solmitaan sopimuksia ennen tänne tuloa (missä kaikki voi unohtua). Sielun taso on jumaluuden ylin ulottuvuus, kai me olemme Sitä täälläkin, mutta ongelmatiikkaa ei siellä juuri ole. Sieltä sielut lasketaan tänne.
Kolmannen silmän aukeaminen kai merkkaisi selvänäköä.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.06.2008 10:23:27 kirjoittanut ***Wild Star*** »
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
|
Neela
|
 |
« Vastaus #1912 : 24.06.2008 10:27:39 » |
|
Minusta nämä molemmat ovat totta, eikä meillä olisi hyvää tai huonoa karmaa, tuttuja edellisistä inkarnaatioista, jollei elettäisi täällä fyysisellä tasolla.  Varmasti olemme kaikki menossa kohti tuota mitä Kaylee kuvailee... olemme yhteydessä luonnostaan korkeampaan minään ja sieluntasoihin. Sitä kohti mennessä on opittava tätä erillisyyttä. Ykseydessä ei tarvitse hyväksyä omaa eikä toisten erilaisuutta, ei kehittää suvaitsevaisuutta, rakastaa toista sielua vaikkei häntä oikein ymmärtäisi, koska siellä ollaan yhtä. Olethan sinäkin laskenut itsesi tänne.  Niin olen minäkin  Syynsä silläkin. 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Hyvin menee, mutta menköön 
|
|
|
|
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
 |
« Vastaus #1915 : 24.06.2008 16:30:29 » |
|
Tottakai, kyllä vaan minusta "regressiomatkailuun" voi jäädä koukkuun. Ja vaikka tietää, että olemme täällä kokemassa juuri tätä fyysisyyttä, erillisyyttä, voi käydä myös niin ettei ne enää riitä?
Tarkoitan sitä, että hakee näistä fyysisten tasojen ihmissuhteista samanlaista ykseyden ja universaalisen rakkauden tunteita... ja se taas ei mielestäni ole kahden ihmisen kesken ihan mahdollista, koska siinä ykseydessä ja uv-rakkaudessa on yhdistyneenä niin paljon sieluja. Ei kaksi ihmistä saa sitä aikaan, toki voivat saada syvän ja rakkaudentäyteisen suhteen... muttei sitä mitä sinä regressiomatkallasi koet.
Miten niin ei voi saada? 
Minulla oli ensimmäinen ryhmä-kokemus ykseydestä ja universaalisesta rakkaudesta pienessä, 4-5 hengen ryhmässä noin 3-4 vuotta sitten.
Kysymyksessä oli shamanistinen ns. ohjattu meditointi, joka kuitenkin antoi vapaan mielen jokaiselle ja yllätykseksemme menimme niin "syvälle", että jokainen näki~koki samat näyt~kokemuksen ja sen valkoisen ikuisuudesta ikuisuuteen~universaalisen tilan~tunteen, eli pohjattoman rakkauden. 
Koimme toistemme sielut yhdeksi rakkaudeksi tunnistaen toisemme, joka oli rakkauden sisällä. Vaikea selittää sanoin.. mutta toivottavasti koette ymmärryksen, mitä tarkoitan.
Sen jälkeen se kävi helpommaksi (ainakin minulle) mennä "samaan tilaan kokemaan saman" jonkun muun~muiden kanssa. Joskin se vaatii harjoitusta.
Vaa'an kanssa fyysinen rakastelumme jostain syystä vetää usein meidät henkisesti johonkin valkoiseen loputtomaan tilaan, jossa on kaikki vastaukset, luovuus ja pyyteetön nautinto ja rakkaus. Lakkaamme olemasta tässä maailmassa -siis emme ole enään fyysissessä tasossamme.
Se on kuin huumetta!  Aikaisemmin pääsin tuohon tilaan tietyillä meditointi-tekniikoilla yksin ja aikaisemmin mainitsemastani parista shamanistisesta ryhmä meditoinnista.
Ihmettelimme tätä kovasti, koska kummallakaan ei ollut aikaisemmin kokemusta vastaavasta tilasta, vaikka molemmat olemme varsin seksuaalisesti aktiivisia olleet aikaisemminkin, kunnes sitten teimme tuttavuutta Oshon oppien ja Avataren kanssa.
Avatar-kursseilla menimme usean ihmisen ryhmissä aivan uskomattomiin universaalin ykseyden ja rakkauden tilaan. Toki ilman fyysistä rakastelua.  Se vaati monena päivänä 8-10 h harjoittelua ja "sisäisten lukkojen" avaamista eri menetelmin.
Uskomme, että siihen tilaan pääsee toisen~toisten kanssa yhdessä ja siihen on monta keinoa ja tietä, mutta se vaatii sisäisten "lukkojen" avaamista.
Vaa'an kanssa pääsimme aluksi rakastelun kautta "vahingossa", emmekä ymmärtäneet sitä, mutta jäimme tietenkin aivan koukkuun siihen ja aluksi emme löytäneet, että kuinka pääsimme siihen tilaan, koskapa se oli todellakin ensin vahinko, mutta aloimme etsiä ja kuinka se meneekään, että etsivä löytää.. : 
Sillä on hyvätkin puolensa; Nyt uskollisuus on todella helppoa, koska tietää, että tuohon tilaan emme pääse niin helposti rakastellessa jonkun muun kanssa ja sellainen rakastelu tuntuu todella tylsälle! 
En osaa selittää paremmin sitä tilaa, mutta olen varma, että muutamat teistä tietää, mitä tarkoitan -ainakin yksilötasolla, koska aika moni on tehnyt täällä syviä henkisiä matkoja. 
Tämä nyt siis minun kokemuksenani ja jos se on minulle ja Vaa'alle mahdollista, niin se on silloin myös muillekin. 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
 |
« Vastaus #1916 : 24.06.2008 17:31:20 » |
|
Olen samaa mieltä kanssasi Sasha. Ja tosiaan kun sen kerran kokee ja oivaltaa on vaikeaa tyytyä enää muuhun/vähempään. 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
|
Neela
|
 |
« Vastaus #1918 : 24.06.2008 22:05:49 » |
|
Tottakai, kyllä vaan minusta "regressiomatkailuun" voi jäädä koukkuun. Ja vaikka tietää, että olemme täällä kokemassa juuri tätä fyysisyyttä, erillisyyttä, voi käydä myös niin ettei ne enää riitä? Tarkoitan sitä, että hakee näistä fyysisten tasojen ihmissuhteista samanlaista ykseyden ja universaalisen rakkauden tunteita... ja se taas ei mielestäni ole kahden ihmisen kesken ihan mahdollista, koska siinä ykseydessä ja uv-rakkaudessa on yhdistyneenä niin paljon sieluja. Ei kaksi ihmistä saa sitä aikaan, toki voivat saada syvän ja rakkaudentäyteisen suhteen... muttei sitä mitä sinä regressiomatkallasi koet.
Ja jos ei nämä fyysisentason suhteet riitä, voi tulla tarve "matkailla" kokemaan muuta, jolloin fyysisentason suhteet riittävät taas vielä vähemmän... ja kierre on valmis!
Lainataanpas tätä vielä kerran ja alleviivataan tuolta tuo ihan sana myös.  Tokihan tuonne universaaliin rakkauden ja ykseyden tilaan on mahdollisuus päästä, sekä meditoinnin, että rakastelun avulla. Ymmärsin Sasha oikein hyvin mitä tarkoitit, itsekin olen nuo kokenut.  Taisin ilmaista itseni kohtuullisen huonosti.  Yritän uudestaan, en edelleenkään usko kahden ihmisen suhteen pystyvän olemaan koko aikaa sellainen kuin regressiomatka, voimme yhdessä tai yksin päästä tuonne, mutta elämme myös fyysisessä todellisuudessa ja sen tilan ylläpitäminen yksin tai suhteessa koko ajan luulisin olevan mahdotonta. (Jos nyt mikään edes on. Ja useimmat eivät edes halua suhteeseensa tuollaista joukkoa sieluja) Kannatan ajatusta, että alamme saada yhteyden tuonne korkeammalle tai miksi kukin haluaa sitä sanoa, kun oma kehityksemme, aikamme on siihen valmis. Toki harjoitella voi, mutten kannata ajatusta että reaalimaailma korvataan regressiolla silloin, kun se ei itseään tyydytä. Apua ja lohtua sieltä varmasti voi saada, niin kuin WS löysi taas naurun.  Muttei paettaisi täältä sinne, vaan jaksettaisiin täällä kokea ne mitä kokemaan ollaan tultu.  Olen samaa mieltä kanssasi Sasha. Ja tosiaan kun sen kerran kokee ja oivaltaa on vaikeaa tyytyä enää muuhun/vähempään.  Vaan tällaisesta kumppanista, kun joutuu luopumaan.  Tekee mieli paeta toisiin "maisemiin".
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Hyvin menee, mutta menköön 
|
|
|
|
Chandra
|
 |
« Vastaus #1919 : 24.06.2008 23:00:24 » |
|
Myöhäisiltaa tupaan!  Toin mukanani muutaman lehdokin levittämään tuoksuaan tänne.  Älä Neela sure,vaikka tällaisen kokemuksen kanssasi elänyt ihminen olisikin poistunut kuvioistasi. Niin on minunkin. Mutta jos se on mahdollista yhden kanssa,on se mahdollista toisenkin. Ehkä he näyttivät meille tuon autuaallisen rakkauden,jossa rakastelu toimii jotenkin enemmän sydämien fyysisten yhtymisten ja äärettömyyden kanssa,eikä sitä kokemusta tosiaan voi sanoin kuvailla. Ja kuten Sasha tuolla kirjoittikin,niin se yhteys on niin vahva,ettei ole paljon halua muita katsella. Kuitenkin nämäkin suhteet näköjään katoavat,jos näin on tarkoitettu ja astuvat ikään kuin maallisemmalle tasolle silloin,kun elämä alkaa muutenkin mennä ristiin. Näin kävi ainakin meillä. Silti uskon että on mahdollista kokea sama jonkun toisen kanssa,eikä ole enää pakko kelpuuttaa ketä tahansa kun tietää mitä rakkaus puhtaimmillaan on.  Sähköiskuja sydänten läpi pitää tuntea ensin,ennen kuin siirrytään eteenpäin.  Nyt tässä kuullostelen mitä tuleman pitää ja jo se on aika jännittävä vaihe. 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|