Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Hieman anteeksiannosta  (Luettu 30745 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2752



Profiili
« Vastaus #60 : 23.05.2007 23:16:24 »

Tämä on vaikea aihe ja vaikeata on myös tulla ymmärretyksi mitä yritän sanoa.Se kun itsellänikin on vielä hakusessa.
Toki toistan anteeksi antoa ja unohtamista ja yhä edelleen toivon että se jonain päivänä on mahdollista.

Katsohan SA kun tässä asiassa ajattelemme hieman erilailla ja pyrkimykset hoitaa tällaiset tilanteet ovat erilaiset.Mikä sopii yhdelle,ei sovi toiselle.Kumpikaan ei välttämättä tee oikein tai väärin.
Yritän kuunnella mitä sydämeni asiasta viestittää.Myös sitä,miksi koen tämän taas uudelleen näin kovana.
Tulin siihen johtopäätökseen,etten voi antaa itsellenikään anteeksi,jollen kykene hänelle antamaan.Siksi sydän ei hiljene.Siksi toisen sanat ja teot yhä sattuvat.

En enempää hänen sairaudestaan enää halua keskustella,mutta olen nyt ajatellut niin,että mielen sairaus on aivan sama kuin joku fyysinenkin sairaus.
Vihaanko esim.syöpäpotilasta,jos hän haluaa haudata sairautensa niin kuin sitä ei olisi olemassakaan?En tietenkään!
Siitä seuraa kysymys,onko minulla sitten oikeus vihata ihmistä,joka tietää tämän psyykkisen sairautensa,mutta haluaa myös pitää sen piilossa? idiot2
Ei hänenkään elämänsä ole kovin helppoa.Juosta itseään pakoon ja yrittää unohtaa osan itseään.Kokea hetken huuma ja taas tuo toinen minä astuu esiin ja tuhoaa haaveensa.
Olenhan monta kertaa tuonut esiin,että ystäväpiiriini kuuluu myös narkomaaneja läheiseni kautta,entisiä ja nykyisiä.On rikkaita hyvin toimeen tulevia joiden elämä päällisin puolin näyttäisi olevan kunnossa.Diakoni,nuorisotyöntekijää,energiahoitoja tekeviä,,,kaikkea laidasta laitaan.
Ja nyt tämä yksi asia hiertää kuin kasvava kivi kengässä.Jollen sitä itselleni selvitä,en kohta kiveni kanssa kävele.
Minulle se ei ole ratkaisu että vain poistaisin ei toivotut ihmiset elämästäni,vaan tämä tapaus on saanut minut etsimään itseäni jostain hyvin syvältä.
En halua häntä vielä nähdä,eikä hänkään minua.Toiveeni kuitenkin on,että jonain päivänä me voisimme keskustella ilman vihaa ja katkeruutta ymmärtäen toinen toisiamme.Sillä oli hänessä toki muutakin kuin pahuutta.Miksi olisin muuten aikanani ihastunut?

Tulipa puuduttavan pitkä kertomus,mutta yritin selittää miksi minun on toimittava näin saadakseni asiasta rauhan.
tallennettu

Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2752



Profiili
« Vastaus #61 : 23.05.2007 23:43:43 »

Juuri tuotahan nyt tässä yritetään kovasti.Antaa itselle anteeksi.Se tulee kai jossain loppupuolella tekstiäni,joten et varmaan huomannut.
Siitä siis kenkä niin sanotusti puristaa tunnetusti isoa jalkaani. Wink  smitten
tallennettu

Ikitosi
Astroholisti
*****
Viestejä: 1503


Elämän kruunu on mahdollisuus olla tosi :angel:


Profiili
« Vastaus #62 : 24.05.2007 01:26:27 »

Ison ja teräväkulmaisen kiven minäkin poistin kengästäni hiertämästä.
Otin sen käteeni, tarkastelin sitä, ja totesin, ettei se ollut lainkaan
sen kiven vika, että minun kenkääni polun varrelta oli joutunut.
Eikä se pahuuttaan hiertänyt ja satuttanut, vaan koska sillä oli ahdasta ja
paha olla kengässäni. Vapautin siis oikeastaan sen minun itseni
sille aiheuttamastani tuskasta.
Katselin sitä kämmenelläni, mietin, mistä se oli louhittu, kuinka joutunut polulleni...
Kauniskin se on valoa vasten katseltuna.
Otin sen talteen, vaikka vielä kiusatessaan olin ajatellut nakata kauas pois
jalkoihini joutumasta. Mutta koska se oli uskollisesti mukanani matkoillani
kulkenut, kerännyt kokemusta, olen kiintynyt siihen, ja nyt kun se
ei ole enää hiertämässä, siitä on tullut minulle arvokas.
Otin sen siis talteen, ja pidän sitä nyt aarteenani,
kiillotan sitä, ja jonakin päivänä istutan sen kruunuuni,
kera helmien ja muiden keräilemieni ja hiomieni jalokivien.
tallennettu
^^Queen Nefertiti^^
Astroholisti
*****
Viestejä: 10595


au, kuu jousimies / asc vaaka नमस्ते ‏الله‎ ॐ


Profiili
« Vastaus #63 : 24.05.2007 08:13:02 »

Niin no, minäpä olen poistanut k.o henkilön elämästäni juuri koska EN halua alkaa sotkea mieltäni sillä ajatuksella "niin mutta minähän rakastin häntä". En vihaa. Siis, koeta päästä vihasta. JA on varmaan turha toive, että sen sielun kanssa joskus voisit puhua asiallisesti. Eikä minulla ole tosiaan Itselleni mitään anteeksi annettavaa tässä.

Hänen on nyt syytä olla ilman minua; jos ei korkeampi tietoisuutensa aukea, minusta ei ainakaan pumppaa tietoa ja voimia. Asia on siis heitetty Herralle eikä siinä minua tarvita. En ole siis enää missään muotoa sankari ratkomassa hänen asioitaan, saati että minussa itsessä pitäisi jotain selvittää. Ihmisten elämä voi mennä kieroon, ja se on sitten ihan heidän asiansa selvittää se. Henkinen polkuni ei enää kulje samaan suuntaan kuin hänellä, eikä niillä edellisilläkään, hyviä tai pahoja. Akuutimpi asia on odotella että eräästä tulisi vastuullinen, mutten sitäkään murehdi sen enempää.

Itse en halua edustaa enää "diakoniatyötä" koska kiittämättömyys tulee hyvin usein vastaan. Tämä riitti.

Anteeksi on annettu, elämä edistynyt, tunteet irrotettu, suru lopetettu, on kesä ja aurinkoista. Luitko C edes ajatuksella sen jutun, että nämä alistavat tai pitävät uhrinaan niin kauan, kuin olet leikissä mukana.
« Viimeksi muokattu: 24.05.2007 08:19:15 kirjoittanut ^Soul´s Adventure^ » tallennettu

You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2752



Profiili
« Vastaus #64 : 24.05.2007 15:46:24 »

Ikitosi!Sinähän sen ymmärsit! smitten
Olet siis työstänyt jotain samaa kuin minä nyt.Asia voi tietysti olla aivan toinen,mutta ajatus sama.Kauniisti kirjoitit.
Samoin tämän murikan tavoite on päätyä hiottuna ja säihkyvänä arvoisellensa paikalle.Sitten kun työ on tehty. smitten
tallennettu

Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2752



Profiili
« Vastaus #65 : 24.05.2007 15:54:28 »

SA! smitten
Kyllä luin ajatuksella ja tiedän sen toki muutenkin.Mutta minä en ole hänen elämässään,eikä hän minun.Emme ole keskenämme missään tekemisissä.
Itse asiassa hän on vain minun opettajani,joka on työntänyt minut pohtimaan erittäin vaikeaa asiaa.
Ja tiedän,että kun tämä ei aiheuta enää tunnetta,että minun pitäisi itselleni,suhtautumiselleni asiaan jotain tehdä,olen voittanyt jotain suurta.
Silloin tuo kivi,jonka Ikitosi mainitsi,on minulle kallein ja arvokkain.
Sillä ei ole väliä missä tuo toinen ihminen,tai missä minä olen.
Vain se on tärkeätä että Minä Olen. smitten
tallennettu

^^Queen Nefertiti^^
Astroholisti
*****
Viestejä: 10595


au, kuu jousimies / asc vaaka नमस्ते ‏الله‎ ॐ


Profiili
« Vastaus #66 : 24.05.2007 16:27:27 »

Sunshine..  Cheesy muuten kun katsoin tarotit asiasta jälkeenpäin, siinä luki, vapautuminen tilanteesta, johon sinun ei koskaan olisi pitänyt mennäkään.  Wink

Maailmassa on paljon ihmisiä, paljon seikkailuja, paljon eri maailmoja. Minulle eivät ole raskaat sävyt luotu.
« Viimeksi muokattu: 24.05.2007 16:41:47 kirjoittanut ^Soul´s Adventure^ » tallennettu

You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
 
Siirry: