mielessä. omaa kirjoittajapersoonaa olen ajatellut
minähän tapaan paljon ihmisiä jo alankin vuoksi, nyt vielä opintojen kautta koulumaailman kohtaamiset. mutta silti jää se kasvotusten kohtaaminen niin ohueksi, en ehkä osaa ilmaista itseäni sittenkään kovin hyvin välittömässä vuorovaikutuksessa. kuuntelen ja havainnoin enemmän.
olen nyt huomannut että ihmiset suhtautuvat minuun eri tavalla kun ovat lukeneet kirjoituksiani, ehkä mun olemus on jotenkin ristiriidassa sen kanssa mitä mietin sisälläni.
täällä foorumilla tunnemme vain toisemme kirjoittajina, joten täällä sitä ongelmaa ei ehkä niin ole.
mulla nyt
2 tulikolmiossa 
2 
2 
ja palautin esseen turhautuneena sivurajoituksista. miksi pitää kysyä isoja kysymyksiä, jos ei ole aikaa kuunnella isoa vastausta
mutta ehkä laajemmin tämä liittyisi mun
:iin joka pakittaa, sitä tulkitaan niin että laajentuminen kääntyy sisäänpäin.kääntääkö se mun auringon hallitsijana tilanteen niin että oma persoona on
:n takana. pääsee paremmin ulos näissä sanoissa jotka kirjoitan, ei niissä jotka lausun. 
R 
kaikki älämölöt 
ynnä muut äkkinäiset PIIP ja PIIP~olot kokemukset 
ja tuntemukset ~ilman että täytyisi ajatella että joku vetää herneet nenäänsä. 
tai ihmettelisi että " mikäs sille nyt tuli" 
~eli täällä voi yskiä ja tuhista ja puhista ja äristä ihan syrämesä kyllyydestä........
~ 
.... ja esitellä omat parhaat äklötykset ja öllötykset ~ja hirvitykset ..... 
YKSI EITTÄMÄTÖN JA KIVEEN KIRJOITETTU SÄÄNTÖ KUITENKIN ~NOUDATETAAN NETTIKETTIÄ JA SITÄ ETTÄ NOU NAMES ! ~eli ei nimiä !!!!
Alasolmu 29 
ja vuokses itke en ?.. kukaan ei näe mitä läpi käyn?
rx 11 
