Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 9
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Mikä avuksi ssri-lääkkeiden aiheuttamaan vahinkoon  (Luettu 100291 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Tigerwoman
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 293


Profiili
« Vastaus #60 : 19.04.2015 22:59:11 »

Näinpä Sideman.
Myös nuoret syövät niitä. Miten se vaikuttaa syntyvyyteen ja itsemurhiin? Esimerkiksi.

Vastuutonta käyttää ihmisiä lääkkeiden koekaniinina!
tallennettu
pakuri
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 56


Profiili
« Vastaus #61 : 29.04.2015 20:17:02 »

Näinpä Sideman.
Vastuutonta käyttää ihmisiä lääkkeiden koekaniinina!

Sanos muuta.

Vointi on ollut kerrassaan hirveä viime aikoina. Tunteet ovat nyt oikeastaan täysin kateissa. Ainoa asia oikeastaan, mitä tällä hetkellä tuntee, jos edes tuntee, on suunnaton ahdistus siitä, ettei tämä ole ihmisarvoista elämää ja ei tiedä, muuttuuko tämä tästä paremmaksi. Itsetuhoiset ajatukset pyörähtää mielessä suhteelliseen tiuhaan, vaikka pitäisi olla täynnä taistelu- vai sanoisinko sinnittelytahtoa.

Kävin viime viikonloppuna vanhemmillani pyörähtämässä ja kaikki sisarukset tuli nähtyä siinä samassa. Olo oli erittäin ulkopuolinen. En osannut jutella kenenkään kanssa juuri mistään. Kysymys "mitä kuuluu" oli erittäin haastava. Äitini oli ainoa, joka sen taisi tiedostaa, joten siksi ei sitä kysynyt. Kehotti ottamaan sämpylöitä, mikä olikin ainoa asia, mistä hänen kanssaan puhuin. Isä kehotti säätämään pyörän satulaa korkeammalle. Siskot kehuivat kuinka kivalta hiukseni näyttää ja toista kiinnosti, aionko kasvattaa niitä pidemmäksi. Kerroin hänelle, että eivätköhän ne kasva. Loppujen lopuksi kyseessä on erittäin yhdentekevä asia elämässäni. Veljen luona pyörähdin naapurissa, sillä hänen poikansa täytti kahdeksan. Siellä sitten olisikin pitänyt sosialisoida paljon enemmän. Olisi hienoa sanoa, että koin suurta riemua nähdessäni lasten leikkivän. Valitettavasti näin ei käynyt. En saanut siitä mitään mielialaboostia niin kuin joskus aiemmin. Olin vain paikalla tuntematta mitään. Äärimmäisen turhauttavaa. Tekisi mieli itkeä sitä, miksi elämästäni on tullut tällaista. Harmi vain, ettei sekään onnistu.  Sad

Viime viikon alkupuolella tilanne oli jo vähän parempi kuin aiemmin, minkä takia toivo on jollain lailla yllä. Kävin akupunktiossa ja sain muutamaksi päiväksi tunteita takaisin ja muistikuvia siitä, miltä jotkut asiat tuntuvat. Olin unessa rakastunut ja koin siinä tunteita asian ympäriltä sellaisina, miltä muistelinkin niiden herätessäni tuntuvan oikeasti. Saavutin tämän vieroittautumisjakson tähän astisen riemun maksimikapasiteetin. Valitettavasti viikon lähestyessä loppua, tunnesektori kapeni entisestään, eikä muutosta parempaan ole näkynyt vielä.

Kuntouttavaan työtoimintapaikkaan tuli todella kaunis nuori nainen tänään töihin. Harmi vaan, että pystyn tekemään havainnon asiasta, mutta sisälläni ei tapahdu mitään reaktiota. Ei esimerkiksi tule tunnetta "hei, puhunpa tuolle, mutta aah, en tiedä mitä sanon, liian jännittävää". Tuo naarasyksilö oli siis käytännössä tunnetasolla samanlailla olemassa minulle, kuin kiilottamani käytetty keittiön kaappi. Koitin myös pitkästä aikaa soittaa kitaraa, mutta sekään ei enää tunnu miltään. Ei tule siistiä fiilistä tai mielen keventymistä tai luovuuden tunnetta, ei mitään! Melkoista turpasaunaa kohtalolta taas koko päivä.

Nyt on äärimmäisen rankkaa, mutta toivotaan, että tämä tästä korjaantuu, eikä kyseessä olisi pysyvä vaivojen kombinaatio.

Anteeksi avautuminen, mutta jotenkin vaan teki mieli aukaista, jotta tätä lukevat tajuavat paremmin, mistä on kyse. Vaikka oma tilanteeni oli suhteellisen vakava, kun lääkityksen aloitin, en suosittele kenellekkään ottamaan riskiä, että saatte mielenne tähän pisteeseen. Mielialat korjautuu ja muuttuu kyllä, mutta tarpeeksi pahan vahingon sattuessa, aivot eivät sitä välttämättä tee. Vaihtaisin nykytilani lääkitystä edeltävään masennukseen koska tahansa. Nyt jos koskaan tiedän sen, miten hienoa on tuntea olevansa surullinen.
tallennettu
Tigerwoman
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 293


Profiili
« Vastaus #62 : 29.04.2015 21:11:26 »

Huh huh  Cry

Jos voisit olla lannistumatta takapakista. Usein puhutaan paranemiskriisistä, eli tilanne pahenee hetkeksi. Toivottavasti kyse on nyt siitä.
Voisitko jatkaa akupunktiossa vielä?

Tänäänkin taas lääkärit ovat hoitaneet hommiaan, ja kirjoittaneet lukuisia reseptejä palkkansa eteen. Hymyssä suin.
tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #63 : 29.04.2015 21:42:34 »

Anteeksi avautuminen, mutta jotenkin vaan teki mieli aukaista, jotta tätä lukevat tajuavat paremmin, mistä on kyse. Vaikka oma tilanteeni oli suhteellisen vakava, kun lääkityksen aloitin, en suosittele kenellekkään ottamaan riskiä, että saatte mielenne tähän pisteeseen. Mielialat korjautuu ja muuttuu kyllä, mutta tarpeeksi pahan vahingon sattuessa, aivot eivät sitä välttämättä tee. Vaihtaisin nykytilani lääkitystä edeltävään masennukseen koska tahansa. Nyt jos koskaan tiedän sen, miten hienoa on tuntea olevansa surullinen.

Oletko jo kokeillut paastoamista, josta olen aiemmin maininnut? Muutamia kuukausia sitten näin youtubessa tahi
töllöstä (tai missä lie) dokkarin, joka kertoi Venäjällä olevasta, paastoon keskittyneestä sairaalasta.

Dokkarissa spekuloitiin sen tiimoilta, mikä on paaston joskus ällistyttäviäkin terapeuttisia vaikutuksia
aikaansaavan tehon takana. En muista mikä se tod. näk. mekanismi on, mutta se tuntui mielestäni
erittäin järkeenkäyvältä. Paasto muistaakseni jotenkin "pakottaa" kehon käynnistämään korjaavia mekanismeja.
(Mooseksella alkoivat kasvot säteillä jopa pelottavasti paaston ansiosta...)

 Smiley

Voisit aloittaa vaikka 5/2 -dieetillä, ja jos sen tuntuu auttavan, edetä täydellisempään ja pitkäaikaisempaan
paastoon.

Eihän siitä tietenkään mitään takeita ole, että paasto auttaa, mutta voisi se silti olla kokeilemisen
arvoinen jutska...
tallennettu
pakuri
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 56


Profiili
« Vastaus #64 : 30.04.2015 11:30:28 »

Huh huh  Cry

Jos voisit olla lannistumatta takapakista. Usein puhutaan paranemiskriisistä, eli tilanne pahenee hetkeksi. Toivottavasti kyse on nyt siitä.
Voisitko jatkaa akupunktiossa vielä?

Tänäänkin taas lääkärit ovat hoitaneet hommiaan, ja kirjoittaneet lukuisia reseptejä palkkansa eteen. Hymyssä suin.

Olen tässä ajatellutkin, että tämä on mahdollisesti vain väliaikainen takapakki. Akupunktiota jatkan vielä, koska haluan todella päästä takaisin elävien, vai pitäisikö sanoa tuntevienkirjoihin. Luotto siihen on kuitenkin paljon kovempi, kuin länsimaiseen lääketieteeseen. Tosin täytyy kyllä sanoa tässä, että olen varannut ajan kyllä myös psykiatrille ajan, kun selvisi, että tämä kyseinen ammatinharjoittaja on onnistunut hoitamaan joitain kertoja nimenomaan noita seksuaalisia sivuvaikutuksia, eli PSSD:tä. Toisaalta minulle on jo jokin aika sitten hahmottunut, ettei ongelmistani ainoa tai edes se pahin ole tuo menetetty seksuaalisuus, vaan isoin vahinko on käynyt tunnesektorissa, mikä heijastelee tuonne seksuaaliselle puolelle myös.

Välillä tulee miettineeksi sitä, miten kiitollinen sitä olisikaan, jos saisi tuntea taas sydämen särkymisen tai vaikka petetyksi tulemisen tuskaa. Tuntisi edes jotain! Toisaalta muistin noita keloja pyöritellessäni, että taisin aikoinaan noiden tunteitten hallitessa toivoa, että voi kun voisi olla tuntematta. On tainnut käydä niin liian kirjaimellisesti. Ehkä tämä ilmiö on tavallansa joku kohtalon kolaus kärsimättömyydestä ja kiittämättömyydestä elämää kohtaan. No jos ja kun tästä tokenen, osaan varmasti olla paljon kiitollisempi ihan kaikesta.

Tuosta huomiostasi "lääkärien hommien hoitamisesta" tuli mieleen terveyskeskuslääkärini lausahdus, kun yritin saada jokin aika takaperin sairaslomaa, jota hän ei sitten suostunut antamaan, kun en aloittanut Sertralinia uudestaan, enkä Ketipinoria. "Kai sinä ymmärrät, etten voi lääkärinä tehdä muuta, kuin määrätä lääkkeitä", hän sanoi. Cheesy Minun mielestä voisi osoittaa ymmärrystä ja tukea vaikka sitä näkemystä, mikä potilaalla on hetkellisesti pahentuneen olonsa korjaamiseksi. Etenkin jos potilaan näkemys on, lepään vähän enemmän ja rasitan itseäni vähemmän muutaman päivän.

Anteeksi avautuminen, mutta jotenkin vaan teki mieli aukaista, jotta tätä lukevat tajuavat paremmin, mistä on kyse. Vaikka oma tilanteeni oli suhteellisen vakava, kun lääkityksen aloitin, en suosittele kenellekkään ottamaan riskiä, että saatte mielenne tähän pisteeseen. Mielialat korjautuu ja muuttuu kyllä, mutta tarpeeksi pahan vahingon sattuessa, aivot eivät sitä välttämättä tee. Vaihtaisin nykytilani lääkitystä edeltävään masennukseen koska tahansa. Nyt jos koskaan tiedän sen, miten hienoa on tuntea olevansa surullinen.

Oletko jo kokeillut paastoamista, josta olen aiemmin maininnut? Muutamia kuukausia sitten näin youtubessa tahi
töllöstä (tai missä lie) dokkarin, joka kertoi Venäjällä olevasta, paastoon keskittyneestä sairaalasta.

Dokkarissa spekuloitiin sen tiimoilta, mikä on paaston joskus ällistyttäviäkin terapeuttisia vaikutuksia
aikaansaavan tehon takana. En muista mikä se tod. näk. mekanismi on, mutta se tuntui mielestäni
erittäin järkeenkäyvältä. Paasto muistaakseni jotenkin "pakottaa" kehon käynnistämään korjaavia mekanismeja.
(Mooseksella alkoivat kasvot säteillä jopa pelottavasti paaston ansiosta...)

 Smiley

Voisit aloittaa vaikka 5/2 -dieetillä, ja jos sen tuntuu auttavan, edetä täydellisempään ja pitkäaikaisempaan
paastoon.

Eihän siitä tietenkään mitään takeita ole, että paasto auttaa, mutta voisi se silti olla kokeilemisen
arvoinen jutska...

En ole vielä kokeillut. Se on jotenkin jännittävä vaihtoehto, kun minulla tippui paino tässä aika rankasti mahan voidessa huonosti. Olen siis tässä vieroitusjakson aikana laihtunut pahimmillaan 74 kilosta 65 kiloon. Akupunktio auttoi vatsaani toimimaan hieman paremmin ja lisäsin veden juontia ja suoritin niinkin eksoottisen toimenpiteen kuin suolihuuhtelu muutaman kerran, minkä jälkeen maha on toiminut paremmin, eikä ole kipuillut ja painoa olen kerryttänyt jo hurjat kaksi kiloa takaisin. Olen siis 178cm pitkä, joten painoni lienee aika vähäinen, kun sitä siis on se noin 67 kiloa. Myös lisääntynyt liikunta on tehnyt sen, että olen syönyt vähän enemmän. Toisaalta hassua on myös se, ettei minulla juuri enää ole nälän tunnetta vatsassa. Nyt se toki vaivaa, kun olen ollut tavoistani poiketen vielä täysin syömättä tänään, kun on vapaapäivä ja vähän olen päästänyt itseni lipeämään ruokarutiineista laiskuuttani. Voisin siis kohta heittää huiviin gluteenittoman riisipiirakan. Yleensä pyrin aamuisin siis kiskomaan huiviin hirssi- tai kaurapuuroa tai näiden kahden kombinaatiota.

Olen kyllä miettinyt tuota paastovaihtoehtoa. Sen voisi kyllä alloittaa varmasti jossain vaiheessa, mutta kannattaakohan sitä tehdä vielä tilanteessani? Asiantuntijahan en ole, mutta täytyy opiskella asiasta mahdollisen paaston lähestyessä.
« Viimeksi muokattu: 30.04.2015 11:37:38 kirjoittanut pakuri » tallennettu
Tigerwoman
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 293


Profiili
« Vastaus #65 : 30.04.2015 18:47:02 »

Oman kokemukseni mukaan pitää olla todella hyvissä psyykkisissä kantimissa, kun paastoaa.
Paasto on aina rankka ja puhdistava kokemus myös mielelle. Paastoa ei jaksa, jos on huolia tai paha olo. Toisaalta paasto saattaa muutenkin nostaa mielestä kuonaa pintaan. Silloin on tarpeen olla tasapainoisessa tilassa, jotta ne jaksaa käsitellä.
Paasto voisi olla hyvä juttu, mutta hyvä kun kuuntelet itseäsi Pakuri.

Vai ei voi lääkäri muuta kuin määrätä lääkkeitä? Pah!
Kohtuutonta vaatia pillereiden popsimista, jotta voi saada saikkua.
tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #66 : 30.04.2015 21:25:27 »

Oman kokemukseni mukaan pitää olla todella hyvissä psyykkisissä kantimissa, kun paastoaa.

Muistaakseni yllä mainitsemani venäläinen (mieli?)sairaala otti paaston ohjelmaan,
kun eräs skitsofreniapotilas, tjsp, kieltäytyi syömästä useiden päivien ajan, ja sen seurauksena hänen psyykkinen
ja fyysinen tilansa koheni merkittävästi. Nykyään sairaalassa hoidettaneen kaikenlaisia vaivoja, sekä fyysisiä
että psyykkisiä, ensisijaisesti paaston avulla?

 Huh
« Viimeksi muokattu: 30.04.2015 21:27:28 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #67 : 02.05.2015 08:36:34 »

Tulipa mieleen sellainenkin mahdollisuus, että Mother Nature käyttää meidän ihmisten
ajattelemattomuutta "pehmeään" väestönkasvun kontrollointiin. Onhan se ylivoimaisesti
väkivallattomin konsti hidastaa väestönkasvua, jos lukuisat miehet menettävät kiinnostuksensa
sekstaamiseen, tai heidän hedelmällisyytensä heikkenee olennaisesti esim. säilykepurkeista
irtoavien estrogeenin kaltaisten yhdisteiden tautta...

  Shocked

(Lisäys) Lääkäri määräsi minulle hiljan kaliumkloridia, koska arvo oli hieman alakantin alapuolella.
Tänä aamuna minulla oli kovin kanki pitkään aikaan. Siitä tuli mieleen, että noinkohan
kaliumkin voisi auttaa erection saavuttamisessa. Tässä muutamia muitakin vinkkejä:

http://www.mangoboss.com/FoodsThatStrengthenErectilePerformance.html

Jos todellakin ståndista ei ole ollut huomattavan pitkään aikaan, voipi olla, että lerssi
on "unohtanut" miten se saadaan aikaiseksi. Häntä voisi ehkä muistuttaa siitä hankkimalla
tyhjiöpumpun ("hepinpidentäjän") ja käyttämällä sitä...
« Viimeksi muokattu: 02.05.2015 08:51:19 kirjoittanut sideman » tallennettu
Tigerwoman
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 293


Profiili
« Vastaus #68 : 02.05.2015 09:23:22 »

Oman kokemukseni mukaan pitää olla todella hyvissä psyykkisissä kantimissa, kun paastoaa.

Muistaakseni yllä mainitsemani venäläinen (mieli?)sairaala otti paaston ohjelmaan,
kun eräs skitsofreniapotilas, tjsp, kieltäytyi syömästä useiden päivien ajan, ja sen seurauksena hänen psyykkinen
ja fyysinen tilansa koheni merkittävästi. Nykyään sairaalassa hoidettaneen kaikenlaisia vaivoja, sekä fyysisiä
että psyykkisiä, ensisijaisesti paaston avulla?

 Huh

Juu, sairaalassa se voikin olla turvallisempaa kuin itsekseen kotona. Alunperinhän paasto on ollut nimenomaan puhdistuspaasto myös henkisellä/hengellisellä tasolla. Myöhemmin se on muotoutunut laihdutuspaastoksi, jolloin mielen puhdistuminenon jäänyt vähemmälle huomiolle.
Jokainen varmaan itse tietää, milloin voi paastota yksin kotona.
tallennettu
Eklektikko
Astroholisti
*****
Viestejä: 3687


Profiili WWW
« Vastaus #69 : 04.05.2015 10:42:43 »

Muistaakseni yllä mainitsemani venäläinen (mieli?)sairaala otti paaston ohjelmaan,
kun eräs skitsofreniapotilas, tjsp, kieltäytyi syömästä useiden päivien ajan, ja sen seurauksena hänen psyykkinen
ja fyysinen tilansa koheni merkittävästi.

SYitä moiseen eli paaston olisi voinut yhtä hyvin korvata gluteenittomalla ketogeenisella ruokavaliolla:
Skitsofreenikoissa on 4 kertaa enemmän keliaakikoita kuin väestössä yleensä ja oireet tuppaavat vähenemään gluteenittomalla ruokavaliolla. Samoin ketoosi on tuntunut vähentävän skitsofreenikoiden oireita. No paastoajahan menee nopeasti ketoosiin eikä syö gluteenia.

Niinpä vaikka paasto voisi ehkä ketjun aloittajaa auttaa - eipä tiedä ennen kuin kokeilee, ketoosilla on usein hyviä vaikutuksia aivoihin ja siihen ei siis tarvita paastoamista, vaan ihan vaan ketogeeninen ruokavalio - niin jos auttaa, syyt ovat luultavasti eri syyt kuin minkä vuoksi paastoavan tai gluteenittomalla + ketogeenisella olevan skitsofreenikon oireet lievittyvät.
tallennettu

DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen  ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #70 : 05.05.2015 10:24:26 »


Pohjustusta:

Huomattava osa Suomen kansaa on monella tapaa rappeutumassa: mm. entistä pahemmin alkoholisoitumassa (lätkän ämmämkisoissa ihmetellään, kun finskit lipittää kaljaa aamuvarhaisesta), läskiytymässä ja muuttumassa liikuntavihamieliseksi sekä tulossa
riippuvaiseksi masennus- ja ahdistusmömmöistä.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuon tilanteen merkittäväksi korjaamiseksi tarvittaisiin esimerkiksi
todellinen uhka Ryssän hyökkäämisestä maahamme. Se voisi herättää merkittävän osan rappeutumassa
olevasta kansanosasta pitämään enemmän ja terveemmin huolta psyykkisestä ja fyysisestä kunnostaan.

Paastoaminen voisi olla jotenkin analoginen tuolle tilanteelle. Se saanee aivot uskomaan, että nälkään
nääntyminen on uhkaamassa. Niinpä keho mobilisoi kaikki voimavarat tuon uhan minimoimiseksi.
Olennainen osa tuosta lienee esim. kekseliäisyyden parantuminen, jotta ravinnon löytäminen helpottuisi.
Apatia ja masennus eivät liene omiaan tukemaan kekseliäisyyttä, joten systeemissä luultavasti tapahtuu
kuvitellun uhan alla epigeneettisiä muutoksia, jotka muuttavat mielentilan paremmin selviytymistä tukevaksi...

 Shocked    Cheesy   Grin
tallennettu
Eklektikko
Astroholisti
*****
Viestejä: 3687


Profiili WWW
« Vastaus #71 : 05.05.2015 10:43:30 »

Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuon tilanteen merkittäväksi korjaamiseksi tarvittaisiin esimerkiksi
todellinen uhka Ryssän hyökkäämisestä maahamme. Se voisi herättää merkittävän osan rappeutumassa
olevasta kansanosasta pitämään enemmän ja terveemmin huolta psyykkisestä ja fyysisestä kunnostaan.

Oikeastiko luulet, että sotilaallinen hyökkäys maahamme esimerkiksi VÄHENTÄISI stressihormoni kortisolin tuotantoa ihmiskehoissa maassamme? Kortisoli lihottaa! Mitä ahdistuneempaa ja nurkkaan ajetumpaa kansa tässä pörssivetoisessa talouden hallitsemassa maassa on, sen helpommin he lihovat ja sen houkuttelevampaa on taltuttaa ahdistusta päihteillä.

Ongelma ei todellakaan ole ulkoisen uhan puute, vaan THL:n järjettömät ravintoneuvot - samoilla makroilla joita meille suositellaan lihotetaan sikoja! - sekä pörssivetoinen talous, joka syrjäyttää ihmisiä voittojen maksimoinnin vuoksi.

Sitäpaitsi tuo aiheesi vaatisi oman ketjunsa, eikä oikein kuulu tähän ketjuun jossa pohditaan aloittajan ongelmaa. Ehkä voisit tehdä oman ketjun aiheesta 'suomen kansan rappio', kun pessimistisesti tunnut sitä rappiota näkevän joka suunnalla.
tallennettu

DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen  ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #72 : 05.05.2015 10:47:09 »

Sitäpaitsi tuo aiheesi vaatisi oman ketjunsa, eikä oikein kuulu tähän ketjuun jossa pohditaan aloittajan ongelmaa. Ehkä voisit tehdä oman ketjun aiheesta 'suomen kansan rappio', kun pessimistisesti tunnut sitä rappiota näkevän joka suunnalla.

Et tainnut lukea viimeistä kappaletta...  Huh
tallennettu
Eklektikko
Astroholisti
*****
Viestejä: 3687


Profiili WWW
« Vastaus #73 : 05.05.2015 10:54:22 »

Et tainnut lukea viimeistä kappaletta...  Huh

Kyllä luin, enkä edelleenkään näe miksi ko. teksti ylipäätään kuuluisi tähän ketjuun lainkaan. Kommentteja paastosta:

Paastoamisen edut eivät kaikki tule kalorirajoituksesta. Osa paastoamisen eduista tulee siitä, että keho menee ketoosiin ja sama on saavutettavissa ilman paastoa ketogeenisella ruokavaliolla (=hiilihydraatteja yleensä max 50 g päivässä).

Ketoosi parantaa aivojen toimintaa vaikka kaloreita tulisi ihan miten paljon tahansa. Aivot on rakennettu käyttämään energiana muutakin kuin sokeria, ketonit ovat validi energialähde aivoille ja itse asiassa edullisempi aivoille kuin sokeri. Tästä syystä ketogeenisella ruokavaliolla on saatu hyviä tuloksia esim. dementian, skitsofrenian jne. hoidossa. Jossain törmäsin jopa väitteeseen, että aivot joita ruokitaan vain sokerilla toimivat aliteholla.

Toki paastotessa keho menee tavallaan hälytystilaan ja se ketoosi parantaa kekseliäisyyttä, mutta saman saa siis aikaan ihan vaan ketoosilla. LIsäksi monet (kuten esim. minä) raportoivat aivotoiminnan tehostumista, mielen kirkastumista ja ns. aivosumun poistumista myös sellaisella hiilihydraattirajoitetulla ruokavaliolla, jossa EI olla ketoosissa.

Apatia ja masennus voivat olla seurauksia kovinkin monista asioista, mutta hyvin yleinen syy ovat automaattiset negatiiviset ajatukset. Niihin ei auta mikään paasto tai ruokavalio. Niihin auttaa se, että ryhtyy ihan itse ajatusten rengistä niiden isännäksi.
tallennettu

DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen  ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #74 : 05.05.2015 11:05:53 »

Et tainnut lukea viimeistä kappaletta...  Huh

Kyllä luin, enkä edelleenkään näe miksi ko. teksti ylipäätään kuuluisi tähän ketjuun lainkaan.


Ehdotin pakurille paastoa. Tuossa pähkäilin perustelua sille, miksi paasto voisi auttaa ssri-ongelmaan.
tallennettu
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 9
  Tulostusversio  
 
Siirry: