seuraava »

[Ebenia]

Valitan ja pahoittelen jos loukkasin mielesi, mutta valitettavasti lähes kaikki ajatukset chakrojen värityksistä vaan ovat virheellisiä, ja kun ne oppii näkemään niin sen jälkeen ei ole epäilystäkään mikä on minkäkin värinen.

Niin, vaikka se miten egoistiselta kuulostaakin, niin omia oppejani mä vaan ilmennän ja kokemuksen kautta kaikki tieto on kuitenkin tullut joten tuskinpa ne nyt ihan vääriäkään voi olla.

Että vain sinun kokemuksesi kautta opitut asiat ovat "oikeita"? Kyllä kaikki nekin ihmiset, jotka noudattavat näitä mielestäsi ns. "vääriä" chakran värioppeja, ovat ihan omilla silmillään ja havainnoillaan kokeneet ne, "joten tuskinpa ne nyt ihan väärinkään voi olla".

Minun mottoni, joka sopii tähänkin keskusteluun erinomaisesti, on että kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Hieno viisaus.

[Veskari-83]

Niin et kukaan meistä ei ole täydellinen, minustakin puuttuu vikoja

[muoks] löytypä vielä yks ketju ko. foorumilta http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=23135.0[/muoks]

[Rakkauden enkeli]

Minun mottoni, joka sopii tähänkin keskusteluun erinomaisesti, on että kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Hieno viisaus.

 

Muutenkin, kaksosnainen näki taas tämän topicinkin toisen puolen: kaikki meistä ovat hyviä sellaisenaan, mutta aina on parantamisen varaa, niin on minussakin

annaelen

 

[Ave^^]

Pieni filosofinen lause tähän vielä, että: mikään maailmassa ei ole oikein tai väärin. mikä toiselle on oikein, on toiselle väärin, eikä se tarkoita että jompi kumpi olisi väärässä.

Ja ajatellaan nyt. Mitä me todellisuudessa tiedämme tästä maailmasta? Voimme vain arvailla, ja löytää sellaisen totuuden mikä meitä itseämme auttaa eniten. Mutta onko se oikein, onko se totta? Mistä voit sen tietää? "Uskon vain sen minkä näen." Mutta entä jos silmäsi huijaavatkin sinua?

[Veskari-83]

Eikös eräiden uskomusten mukaan koko maailmankaikkeus ole vain eräänasteista aistiharhaa, ja Tiibetiläiset taas uskovat (tai oiskohan ollu Taoistit..) että "Jumala" visualisoi koko maailmankaikkeutta eräällä tekniikalla, ja jos hän lopettaisi sen tekemisen, niin koko maailmankaikkeus loppuisi olemasta kertaheitolla. Joten siinä mielessä ja noin ajatellen, tuskinpa meistä kukaan muu näkee absoluuttista totuutta kuin Jumala, ja häneltä kysymällä varmasti myös me voimme sen havaita tai todeta.

[Riitta]

Maailmankaikkeus on mielestani meista kiinni-meista kaikista yhdessa-vaitan vielakin, etta ajatus on energiaa(jos maailmankaikkeus on harhaa-mita me taalla teemme?) ja meista riippuu mika on tulevaisuutemme.
Energiahan ei katoa, mutta se voi muuttaa muotoaan-kuten astrologisesti ajateltuna siirrymme harasta vesimiehen aikaan-siirtyminen voi tapahtua, mutta ei katoaminen!
Ajatuksillamme voimme tehda omasta ja muiden elamasta paratiisin ja ajatuksethan johtavat tekoihin, mutta olemme vasta alussa naissa uusissa ajatuksissa.
Jos menemme historiassa huikeasti taaksepain, silloinhan ihminen ymmarsi kuinka suuri valta on ajatuksella ja luomisella-olettehan lukeneet Osisiksesta Abyryksen temppelissa(Egyptin alkua)?

[^^Queen Nefertiti^^]

jos maailmankaikkeus on harhaa-mita me taalla teemme?

**Aineellinen 1-2-3dimensio on harhaa, koska kaikki on tiivistynyttä energiaa. Olemme kokemassa alempiakin tasoja, ja sitten taas ylempiä.

[Rakkauden enkeli]

tuskinpa meistä kukaan muu näkee absoluuttista totuutta kuin Jumala, ja häneltä kysymällä varmasti myös me voimme sen havaita tai todeta.

 

[hevosmies]

Ja tänne kanssa vinkkinä: LUKEKAA TÄMÄ KIRJA: Echart Tolle: Uusi maa. Elämän tarkoituksen oivaltaminen. Avartaa kummasti. Ja liittykää avaamaani massakaukoparannus-topiciin. Nyt lähtee! Ja kyllä tähän pystyy kuka tahansa. Siis parantamiseen.

[Varjotar]

Jos olisin riittävän hyvä juuri tällaisena, kaikkine ominaisuuksineni, tekoineni ja ajatuksineni...
Miksi en kelpaa?

[Kuuhilda]

Ellet kelpaa itsellesi semmosena kun oot, nii et kelpaa muillekaan.

[Varjotar]

Ei tuo pidä aina paikkaansa

Vähä ku sanois, että kelpaat ku teet kuten tahdotaan

[Eklektikko]

Jos olisin riittävän hyvä juuri tällaisena, kaikkine ominaisuuksineni, tekoineni ja ajatuksineni...
Miksi en kelpaa?

Miten se ilmenee että et kelpaa?

Ja taas tämä on tavallaan vain kysymys joka sinun kannattaa kysyä ennen kaikkea itseltäsi. MItä todisteita sinulla on siitä että et kelpaa?

Esimerkki:
Jos minulla vaikka menee ihmissuhde poikki, ei se ole mikään merkki siitä että en kelpaa, se on merkki siitä että meitä kahta ei ollut tarkoitettu  yhteen alkuunkaan, tai että sieluni on itse valinnut oppimiskokemuksen siitä, miltä tuntuu kun ihmissuhde katkeaa.

Niin kauan, kun itse löytää itsestään kovasti vikoja ja kelpaamattomuuden syitä, niin kauan myös kanssaluo itselleen kokemuksia jotka vahvistavat tätä omaa käsitystä. Sitä tavallaan saa mitä tilaa.

Ei tuo pidä aina paikkaansa Angry

Vähä ku sanois, että kelpaat ku teet kuten tahdotaan tickedoff

Ylläolevaa en ymmärrä lainkaan: Kuka sanoo että kelpaat kun teet kuten tahdotaan?
Enkä näe muutenkaan tuolla  mitään tekemistä itsensä hyväksymisen kanssa.

Itsensä hyväksyminen on ihan vaan sitä itsensä hyväksymistä sellaisena kuin on, SISÄISTÄ TUNNETTA siitä että on arvokas ja rakastamisen arvoinen ihminen. Ei sillä mitään muuta tarkoiteta.

[sideman]

Ellet kelpaa itsellesi semmosena kun oot, nii et kelpaa muillekaan.

Itsensä kehittämisen (fyysisen, menttaalisen, intellektuaalisen, tiedollisen...) kannalta lienee vähän ongelmallista
kelvata itselleen sellaisena kuin on?

Jos käyttäisi taas Aatukorttia: Hitler kelpasi ilmeisesti itselleen sellaisena kuin on, koska hän kelpasi
suurelle osalle Saksan kansaa?

Hitlerin muuten väitettäneen saaneen huomattavasti itseluottamusta ja itselleenkelpaavuutta hänen
kuultuaan arvostetulta astrologilta, että hänestä tulee Suuri Johtaja?

[Eklektikko]

Ellet kelpaa itsellesi semmosena kun oot, nii et kelpaa muillekaan.

Itsensä kehittämisen (fyysisen, menttaalisen, intellektuaalisen, tiedollisen...) kannalta lienee vähän ongelmallista
kelvata itselleen sellaisena kuin on?

Jos käyttäisi taas Aatukorttia: Hitler kelpasi ilmeisesti itselleen sellaisena kuin on, koska hän kelpasi
suurelle osalle Saksan kansaa?

Hitlerin muuten väitettäneen saaneen huomattavasti itseluottamusta ja itselleenkelpaavuutta hänen
kuultuaan arvostetulta astrologilta, että hänestä tulee Suuri Johtaja?

Muutamia huomioita: Se että olen tässä nykyhetkessä - koska minulla ei ole muuta kuin tämä nykyhetki - tyytyväinen siihen mitä olen, ei estä millään tavoin minua tekemästä tulevaisuuteen suuntautuvia itseni kehittämisen suunnitelmia.

 Tuo 'jos tykkää itsestään sellaisena kuin on lakkaa kehittymästä kun ei ole motivaatiota' onkin yleisimmin kuultu vastaväite siihen, että ihmisen olisi hyvä rakastaa itseään terveellä tavalla ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Tuon heittävät ihmiset eivät tajua, että itsensä haukkuminen ja tyytymättömyys itseen ei ole edes terve motivaatio kehittyä. Se nimittäin johtaa täydellisyydentavoitteluun joka voi olla tappavaa ja on usein tosi v-mäistä ympäristöllekin: Kun ei rakasta itseään sellaisena kuin on, ei mikään suorituskaan koskaan tyydytä, koska mikään ei kuitenkaan ole koskaan täydellistä. Edessä on siis loputon suo suorituksia, jos itsensä kehittämisellä pyrkii paikkaamaan itsetuntovajetta. Pikemminkin on toisin päin: Vasta kun hyväksyy sen mitä on tässä hetkessä ehdoitta ja rakastaen, pystyy kehittymään eteenpäin kaikin voimavaroin ja tasapainoisesti.

Hitler nimenomaan oli pahasti itsetuntovammainen, kasvatettu väkivallalla ja isänsä hylkäämänä. Kukaan jonka omanarvontunto/itsetunto on kunnossa, ei tarvitse siihen ulkopuolista pönkitystä mm. massojen ihailusta tai astrologien hienoista lupauksista. Tällainen hyväksynnän ja arvon haku oman itsen ulkopuolelta on nimenomaan itsetunto/omanarvontunto-ongelman oire.