seuraava »

[Suomityttö]

Jaksamista Ironia! Voimahalaus!

[Lizzy]

Vaikka joskus tuhahtelen niin onhan euroviisut joka kevään spektaakkeli. Azerbaijan kyllä järjesti kunnon shown ja Mr. Lordi Suomen pisteiden jakajana oli ihan loistava.    Vaikka Viro oli oma suosikkini niin olihan tuo Ruotsin Loreenin biisi nerokkaasti tehty, hienosti esitetty ja hitti jo nyt. Kuulemma Loreenin stailaus ja koreografia on suomalaisten käsialaa, joten siitä pisteet Suomelle. 

[Päivi]

yrittäjähän se on niinku minäkin. ja en niitä puhujamatkojani tappiolla tehnyt, laskutin sen minkä muutkin +km korvaukset.
harrastaa se kalastusta ja jenkkipalloo, kaks kertaa viikossa kävi pelaamassa korttia poikaporukassa ja moottoripyöräilee yksinään. täm mahdollistaa se, että mä oon aina himassa muksujen kanssa. Jos mulla oli menoo, jouduin pyytään lapsenvahteja.

Ymmärrän ettei toisen lasta voi rakastaa niinku omaansa, mutta tässä 5½v on oltu ja laps on ollu jo sillon ku yhteen on menty, en sille isää sillonkaa ettiny, sillä semmonen on.

Ne energiajutut aattelin tosta sielun kymmenen salaisuutta-topikista, jotenki osu kohdilleen.

[SanctAstra]

Ja se soi ja se soi ja se soi.... soiko se  ? En ole koskaan itse kokeillutkaan. No joo. Kurja tilanne, itse saman läpikäyneenä tiedän. Mutta siihen ei nyt oikein muu auta kuin se kliseinen aika.


  Ironialle.

[SanctAstra]

Minun  ei jaksa soida, mutta tökkii  :llä  :tani. Kohtuullisen vahva transiitti. Enkä edes ole huomannut vaikutusta. Jotain mätää Tanskan maalla?

 

Kuivat sananparret kunniaan. Ja muita ei juuri irtoakaan. Hah. 

[Indium]

Jaaaaa nyt kun otitte puheeksi, mulla on näköjään ja   meneillään. Justihin kus... joo antaa ton sananparren levätä ihan rauhassa.

[Kuuhilda]

Huhhuh, voi kesäloma sentään...ja kauniit ilmat vielä  Tietää hemmetin hankalaa tässä kotona, jatkuvaa kinaa ja tappelua naapureiden kanssa...äääääh.

[meimi]

Voi Ironia!   
Voimia tarttet!

[Päivi]

kauheen ristiriitasia viestejä tulee universumilta ja itteltä. koko ajan tunne ettei saa luovuttaa, vaikka hankalaa on kun toinen ei anna toivookaan. ja kun ittelleni en nää en tiedä mitä uskoo. ensin sain ku johdatuksesta asunnon, en vielä papereita oo tehny, mutta ajatus jo 2 viikon päästä muuttamisesta alko ahdistaan todella. Joka aamu koitan ajatella että eää on mun koti ja haluan olla naimisissa. mies tulee töitten jälkeen kattoon jälkikasvuaan ja lähtee kun laittaa sen nukkuun, punkkaa vanhemmillaan. ei riitoja ei mitään koko aikana ollut.

ne asiat jotka tähän on johtanu on se mun koneella olo, en siivoo tarpeeks, enkä tee töitä tarpeeks, kaikiinn noihin oon jo tehny jotain. paitsi siivoomiselle kun ei oo voimia, ei henkisiä eikä fyysisiä. viikkasin pyykkiä pikkasen.

elän toivossa että pikapuoliin saisin sanottua ja pyydettyä että yritettäs sen harkinta-ajan ees vielä.

[Lizzy]

Ironia, toisen tilanteeseen on hirveän vaikea sanoa mitään. Mutta tuosta mitä viimeksi kirjoitit johtui mieleeni sellainen ajatus, että sinähän olet ollut aika aktiivinen näissä adhd asioissa nyt viimeisen vuoden aikana. Mikä on hieno juttu ja varmasti antanut sekä sinulle että muille adhd luonteisille paljon. Ehkä olet luonteesi mukaisesti kuitenkin mennyt ja touhunnut tästä aiheesta niin innokkaasti, että miehesi on kyllästynyt siihen. Ehkä hän toivoisi, että kun kerran diagnoosi nyt on selvä arki sujuisi jotenkin mutkattomammin. Olet selvittänyt mikä on ongelma ja ehkä saanut siihen lääkityksenkin (en tiedä tästä puolesta mitään, joten siksi näin yleisesti) niin jotenkin se voi turhauttaa, jos silti sinulle ihan arjen arkiset askareet kuten kodin siivoaminen tuntuu vaikealta. En tiedä, mutta voisi kuvitella, että adhd siivous on sellaista, että kaikki on rempallaan, mutta sitten kun innostuu niin pitäisi siivota samantien koko kämppä. Ei tarvitse. Jos tämä on se mikä klikkaa niin päätä, että otat joka päivä asunnosta jonkin tietyn huoneen tai alueen, jonka siivoat. Se voi olla aluksi vaikka yksi pöytä. Mutta jos teet joka päivä jotain pientä niin silloin se on iso asia pidemmän päälle.

Tottakai siitä tulee tietynlainen helpotus ja riemukin kun vihdoin palaset loksahtaa kohdalleen ja jotkin asiat saavat syyn, kuten nyt tässä adhd. Mutta jossain vaiheessa se arki tulee ja ehkä miehesi toivoo, että se kova työ mitä olet tehnyt tämän asian kanssa. Tutkinut ja käynyt luennoimassa, näkyisi myös kotona arjen tasolla. Täysin ylivoimaista organisaattoria sinusta tuskin koskaan tulee, mutta voit yrittää parhaasi ja miehisikin tulisi hyväksyä tämä mikäli haluaa sinun kanssa olla. Mutta kyllä hän varmasti odottaa, että nyt tässä vaiheessa olisit edes hieman järjestelmällisempi. Se vaatii itsekuria, ei aina ole niin mukavaa, mutta ajattele kun näet vaikka sen siistin pöydän tai siistin paperipinon. Se palkitsee. Keskustelkaa tästä miehen kanssa, jos mahdollista.

Kävi miten kävi, voimia sinulle ja kaikkea hyvää!

[Kuuhilda]

Se mies on tiennyt mimmosen vaimon ottaa, kun ottanut on!

Jo on kumma jos on olettanu että naimisiin menemällä asiat jotenkin muuttuu.

Mun mielipide, mutta MÄ en tahtoisi olla miehen kanssa joka ei tahdo olla mun kanssa semmosena kun olen, vaan pitäs jotenkin muuttua. Aina välillä voi skarpata, mutta jos on sitä sorttia, että homma ei oikeesti ole hanskassa, niin sit se vaan ei ole, ja se pitää hyväksyä. Turha siitä ressata ja pistää energiaansa tuommoseen turhuuteen. Koska, sitä energiaa todella joutuu pistämään tuohon tuplaten normaaliin verrattuna, koska se ei käy luonnostaan, vaan on todella vaativaa.
Juhlia ja nauttia siitä, kun joskus on joku paikka siisti, ja kiittää itteään, ja antaa sen muun olla, koska muuten elämä on yhtä hittoa

Ja muutenkin, hemmetti, mikä syy tuommonen nyt on avioerolle`?? Voihan sitä muuttaa vaikka eri osotteisiin, homma hoidettu, eikä tarvii erota joidenkin saamarin villakoirien takia.
 

Missä ironia sun kuunsolmu muuten on?

[Ave^^]

Vähän samoilla linjoilla kuin Kuuhilda ihmettelen tilannetta.
Muistaakseni juttelit, että samantyylisiä keskusteluja teillä oli miehen kanssa jo ennen naimisiin menoa?

Mutta, se on, että vaikea on täältä etäältä sanoa mitään toisten tilanteesta.

Voimia vain voi lähettää. 

[Päivi]

  2, huoneessa 

[Päivi]

no, toinenhan sillä on jo, siks ei halunnu ees yrittää enää.
tää nainen on ollu jo maanantaina vaikeasti selitettävässä suhteessa ja eilisestä suhteessa fb:n statuksilla.

[Kuuhilda]

No, nyt on selvä sitten 

VOI EI!

Älä hajoo kultaseni, olet tärkeä ja arvokas!