Hei Lissu, (anteeksi tämä lempinimi :
) varmasti löytyy muitakin "teitä"... Unohdin tossa kirjoituksessa sanoa myös sen, et äitiys on myös vähän vaarallista siitä että siihen minuuttomuuteen voi olla liian helppo turvautua <-- sitten tulee saakelinmoinen kriisi kun lapset lentää pesästä. Tajuaa et on vaan elänyt lasten kautta ja hukannut viimesetkin rippeet identiteetistään. On tääkin aika tasapainottelua, et miten sitä voi olla sekä äiti että ihminen joka elää itselleen ja unelmilleen yhtä aikaa.
Mut sitä tää elämä taitaa olla, elää missä tilanteessa tahansa, joustamista suuntaan ja toiseen. (varsinkin jos on vaakapainotus ja oppositiopainotus
)
Mut tänäänkään ei ole mitään murheita.
Oon leikkinyt vastuuntuntoista naapuria ja kaivanu kamalan pensaan juurineen etupihalta pois, hakenu siihen säkkikaupalla multaa, istuttanu uuden nurmikon ja ostanu takapihalle vähän keltasia ja vaaleenpunasia kukkasia. Vielä kun joku keksis sen nurmikon, joka ei kasva 3cm pidemmäks koko kesänä!
*Marie*, ihan oikein välillä riehaantua ja pitää hauskaa. Sitä varten Jumala sen alkoholinkin on meille keksinyt.
Tässäkin asiassa kohtuus. Kaikkia hyveitä ja paheita sopivasti sikin sokin.
Itsekin meinaan mennä perjantaina päivällä paikallisen terassille pari siideriä juomaan ystävän kanssa.
