Sivuja: 1 2 3 [4]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Henkinen kasvu ja siihen liittyvät oireet  (Luettu 60914 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Elämänilo
Astroholisti
*****
Viestejä: 6358


Iloa, Valoa ja Rakkautta kaikille


Profiili
« Vastaus #45 : 17.01.2008 17:43:53 »

Hei Ystäväin

Itselläni näkyy kartallani tämä henkisen kasvun vaihe

 chiron aspect_tri merkurius vesimies

Tarkka: 14.1.2008
Alkaa: 14.12.2007 Päättyy: 28.1.2008

Chironin planeettaohitus liittyy
joko fyysiseen tai psyykkiseen
jaksamiseen ja terveyteen,
jotka ohjaavat sinua oikealle reitille elämässäsi
tai uusien henkisten valmiuksien kehittymiseen
sillä elämänalueella, johon transiitti kohdistuu.
Tällaisena aikana on mahdollisuus avata ovi omille
henkisille parantajan ja opettajan kyvyille.



smitten Elämänilo

tallennettu

aurinko merkurius mars neptunus vaaka , askendentti vesta neitsyt , venus IC saturnus juno skorpioni , jupiter uranus pluto leijona , chiron ceres kauris , kuu pallas kuunsolmu jousimies , MC harka
pagan
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 52


Profiili
« Vastaus #46 : 17.01.2008 20:51:23 »

No niin, kannatti rykästä se ahistus pihalle yöllä. Tänään se ymmärrys sitten "laskeutui", se tuli hyvin levollisena, varmana ja jotenkin rakkauden kanssa.
Näin itseni ja ihmissuhteeni ja ehkä osin ympäristöni ymmärryksellä. Jotenkin heräsin jo sellainen "hyvä" olo päällä ja pystyin sen rauhallisuuden pitämään koko päivän. Lähdin tapaamaan erästä ystävääni, kun hän kutsui kylään, ja siellä siinä levollisessa olotilassa minulle alkoi valjeta asioita. Hänen elämäntavassaan, ajatusmaailmassaan ja jutuissaan ei ollutkaan oikeastaan mitään, mikä minua tässä elämänvaiheessani kiinnostaisi. Ja sen myötä aloin miettimään laajemmin viimevuotisia ihmissuhteitani, ja ehkä elämäntapaani, ympäristöä ja kaikkea, ja jotenkin tajusin, että minä olen yrittänyt pitää pystyssä ja raahata elämässäni sitä kaikkea, mikä oikeastaan on jo kuollut.
Kenessäkään ei ole mitään vikaa, mutta nyt olisi vain kylmän viileästi jätettävä kaikenlaista pois, eikä yritettävä väen vängällä vääntää, että minä vielä pidän tästä ja tuosta ja siitä, kun niin ei ole.

Jotenkin tuli mieleen, että eikö tämä ole ongelmana vähän joka asiassa tänä päivänä. Että kaikkea haalitaan enemmän ja enemmän ja lisää ja lisää, mutta mistään ei voida luopua, koska se on aiheesta ja asiasta riippuen, joko uskontojen mielestä syntiä(juuri esim. tietyt ihmissuhteet), tai sitten se on muuten hävettävää ja tuomittavaa. Materiaa pitää kerätä ja kerätä ja kaiken pitää suurentua ja kasvaa, kun jos sieltä toisesta päästä vaikka luopuisi jostain, niin se kertoisi siitä, että tuon elämä ei mene eteenpäin, tai tuo on yhtä "köyhä" kuin kymmenen vuotta sitten, tai jotenkin se vain koetaan häpeälliseksi asiaksi.

Ja jotenkin pitäisi haalia kaikista kulttuureista ja uskonnoista joita täällä maailmassa on, niin kaikenmaailman juhlapyhät ja tavat, kun se olisi niin kuin kohteliasta. Ja ihmisillä on kauhea stressi näistä juhlapyhistäkin, kun pitää toteuttaa ne kaikki vanhat vuosisataiset tai vuosikymmeniset perinteet, ja sen lisäksi tehdä ja elää ja toteuttaa ne kymmenet ja sadat uudetkin tavat ja juhlistamistavat.

Se suuri väärinymmärryshän on mielestäni siinä, että esim. jos joku ihmissuhde loppuu, niin se käsitetään jotenkin niin, että se oli alunperinkin väärä ja huono ja paha, tai sitten tapahtui jotain pahaa tai ne ihmiset ovat pahoja, kun se ihmissuhde ei kestänyt sinne hautaan asti, siis ihan kaikki ihmissuhteet. Ja nykyään kun ihmiset muuttavat ja asuvat ulkomaillakin ja kiertelevät ja matkustelevat, niin sehän on täysin mahdotonta olla "kaikkien kaveri", aina ja iankaikkisesti. Itselläni alkoi suuri muutos parempaan päin, kun ymmärsin luopua ihmissuhteesta vanhempaani, siis tähän toiseen elossaolevaan. Ja minä olen aivan varma, että hänkin on helpottunut, kun ne meidän kivuliaat kohtaamiset ovat loppuneet. Mutta me olemme molemmat kokeneet sen jotenkin äärimmäisen syntisenä ja että me olemme läpeensä pahoja ihmisiä, jos emme ole tekemisissä toistemme kanssa tiiviisti, niin kuin "perheen" jäsenten pitäisi tässä meidän tapakulttuurissamme.

Ja sitten ihan omaa mielikuvitusta, mutta olen aina mieltänyt syövän jotenkin sellaiseksi taudiksi, joka ilmentää sitä ihmistä juuri tässä asiassa, että se, mikä on jo kuollut, niin siitä ei uskalleta tai kehdata luopua, ihan jo ympäristön paineen vuoksi. Ja sitten se alkaa kasvamaan ja kasvamaan, kunnes siihen "tukehtuu", kun syystä tai toisesta haluaa pitää elämässään sen, mikä on jo kuollut.

Ja näköjään tässä ollaan itsekin vielä niin "kiinni" tässä vanhassa ajattelumallissa ja elämäntavassa, että minunkin pitää antaa sen padon tulvia yli, ennen kuin se pato murtuu, ja uskallan ihan levollisesti jättää pois sen, mikä minun täytyy, eikä tuntea siitä lamaannuttavaa syyllisyyttä, että olenko minä nyt paha ihminen, kun en tätä enää halua elämääni.  Cry

No tällainen vuodatus tänään.  Huh Koittakaa kestää  Wink

Ja kiitoksia kaikista näistä ihanista kirjoituksista  smitten Ihan varmasti olen saanut aina jonkun ajatuksen, joka on vienyt minua eteenpäin, tai tajunnut, että ai, tuossahan se on sanottu, mitä olen yrittänyt pohtia, tai etsiä vastausta.   angel

Ai niin, ja sitten tuli mieleen sellainen mielikuva, jota aion ajatella aina kun tulee se syyllisyys, että minä en voi tästä luopua, niin kuinka kauheaa olisi, jos joutuisi vuodesta toiseen, menemään ekalle luokalle. Aina vain uudestaan ja uudestaan sinne ensimmäiselle luokalle, kymmenen vuotta putkeen. Kyllä siinä tulisi jo hermoromahdus. Ja sehän ei tarkoita, että siinä ensimmäisessä luokassa olisi jotain vikaa tai että se olisi jotenkin kamalan paha asia. Vaan se oli hyvä silloin, kun se ensimmäinen luokka piti käydä, mutta ei siellä kannata koko elämäänsä junnata, vaan siirtyä sille toiselle luokalle, ja taas alkaa elämä maittamaan.  Smiley Tätä tässä nyt yritän takoa päähäni.  knuppel2  coolsmiley
tallennettu

"Suojelemme vain sitä, mitä rakastamme.
Rakastamme vain sitä, minkä ymmärrämme.
Ymmärrämme vain sen, mitä meille opetetaan."
                         Robert Dione, luonnonsuojelija
Ajatus
Astroholisti
*****
Viestejä: 2365


Linnunradan liftari


Profiili
« Vastaus #47 : 18.01.2008 13:13:49 »

Pagan, kiitos hyvästä kirjoituksestasi. Luopuminen on tosiaankin nykypäivänä aliarvostettua!

Luen parhaillaan ale-löytöäni: Juhani Seppäsen kirjaa Selvästi juovuksissa. Siinäkin on yksi versio luopumisesta. Toinen mieleen tullut juttu ovat nämä kaikenlaiset ruokavaliot ja dieetit. Ei mikään niistäkään onnistu kuin hetkellisesti niin kauan, kun luopuminen nähdään negatiivisena asiana. Sitten kun pääsee siihen pisteeseen, että ajattelee luopuvansa jostain sen vuoksi että kyseisestä asiasta luopuminen on itselle hyväksi, se ei olekaan enää niin vaikeaa. Luopuminenkin voi olla hyvä ja ihana asia, kun sen oikein oivaltaa. Mutta pitkä tie siihen voi olla, etenkin jos ulkopuolelta tulevat viestit kehottavat päinvastaiseen.
tallennettu

Aur Kalat (Aur-Jup 1. huone)
Asc Kauris
Kuu Vesimies (Kuu-Mer 1. huone)
daana
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 30


Profiili
« Vastaus #48 : 06.04.2008 08:38:25 »

Heppa   Cheesy


Ajattelin pitkästä aikaa kirjoitaa näille sivuille. Vaikka henkinen kasvu on välllä vaikeaa ja uuvuttavaa, niin onneksi meille on annettu työkalut, jotka auttavat ja helpottavat oloamme. Kun sinä olet valmis niin oikealla hetkellä sinulle annetaan tieto mikä taas auttaa sinua eteen päin. Itse olen tämän huomannut tosi selvästi.
Tulee aikoja jolloin on sellainen tunne, että mitään ei tapahdu ja tuntuu kuin astuisin kaksi askelta eteen ja yksi taakse.

Ystäväni osti kerran yhden kirjan ja luettuaan hän sitten soitti minulle ja sanoi, että sinun on luettava tämä kirja ja kun olet lukenut sen niin haluaisin lähteä kanssani matkalle.

Kirjan nimi on Matka kohti elämänmuutosta ja paranemista. Kirj. Brandon Bays.

Tein itsekkin henkisen matkan , joka tässä kirjassa neuvotaan. Matkustin kerroksittain syvälle itseen ja kun olin käynyt kaikki kerrokset läpi niin sitten tulee vastaan "musta aukko". Itse tunsin tässä kohtaa surua. Minua rupesi sisäisesti itkettämään. Ihan kuin sisäinen lapsieni olisi itkenyt. Tämän tunteen jälkeen minulle tuli rauhallinen olo. Sen jälkeen noustiin kerroksittain ylöspäin ja otin leirinuotiolle ne ihmiset joilla minulla oli jotain sanottavaa. Mielenkiintoinen kokemus. Kirjassa on myös matka fyysiseen kehoon. Itse en ole vielä käynyt tällä matkalla mutta joku päivä taidan astua sukkulaan ja sukeltaa sisälle kehooni ja käydä kaikissa jännissä paikoissa.

Näin viime yönä mielenkiintoisen unen. Olin ostanut vanhan omakotitalon, joka oli kahdessa kerroksessa. Talossa oli paljon vanhoja tavaroita. Aloin siivoamaan taloa ja erityisesti siivosin alakerrassa, jossa oli paljon ruostuneita esineitä, likaisa lattiarättejä ym.

Silloin kun olin tosi huonossa kunnossa niin näin unen joka kantoi minua vaikeittenkin hetkien yli. Joten unikin voi antaa uskoa siihen, että asiat tulevat paremmaksi. Tässä uni, joka on merkinnyt minulle tosi paljon.
Maassa oli suuri ja loistava risti ja minä makasin ristin päällä ja liikuttelin käsiä ja jalkoja ristin päällä edestakaisin. Ihan kuin olisin tehnyt lumienkeleitä. Ympärillä oli suuri joukko ihmisiä ja he katsoivat minua ja samalla kuului voimakas miehen ääni, joka sanoi "Sinä paranet". Nämä kaksi sanaa on antanut minulle uskoa selvitä näistä vaikeista kokemuksistani. Joten arvosta sisäistä tietoasi. Se on mielestäni kaikkein tärkein.

Jaksamista teille kaikille ja iloa jokaiseen päiväänne     Cheesy  Toivoo: Daana

 
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5328



Profiili
« Vastaus #49 : 06.04.2008 13:10:43 »

Unesi kaksikerroksinen talo tukee ihanasti eheytymisprosessiasi! Ensin pitää siivota Minuuden alakerta eli kaikki egoon liittyvät jutut, joita olet nyt työstänyt pois sielusi tieltä, ennen kuin voidaan menä yläkertaan, kohti korkeimpia ja alitajuntaa.

Henkinen kasvu on elämänmittainen prosessi ja maailmassa, joka kuitenkin toimii, ymmärtää ja määrittelee asiat egopohjaisesti se ei aina ole helppoa.
tallennettu
uunojuhani
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 1


Profiili
« Vastaus #50 : 08.09.2015 21:37:46 »

Heippas!

Onkos vielä haju tai tuoksuyliherkkydestä kärsiviä?

Mulla nyt 2 v ja tuntuu että pahenee vaan enkä tiedä syytä miksi?

tallennettu
Varjotar
Astroholisti
*****
Viestejä: 1263


Starchild


Profiili
« Vastaus #51 : 20.01.2019 07:48:42 »

Kyllä on ollu hajuaisti herkillä viimeaikoina, voinee johtua tästä todelisuuksien välissä loikkimisesta tai sitten ihan luonnollisista jutuista.
Anyway,  kun on tukevasti hukassa ennenkuin löytää taas jotain minkä tajuaa...  idiot2 Embarrassed
tallennettu

Kuuntele tuulta.
talvenlapsi71
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 31


Profiili
« Vastaus #52 : 03.02.2019 06:29:28 »

Heippas!

Onkos vielä haju tai tuoksuyliherkkydestä kärsiviä?

Mulla nyt 2 v ja tuntuu että pahenee vaan enkä tiedä syytä miksi?


Ootko varma, ettei pakkaset vaikuta yliherkkyyteen?
tallennettu
Varjotar
Astroholisti
*****
Viestejä: 1263


Starchild


Profiili
« Vastaus #53 : 07.06.2019 05:48:21 »

Suunnattomat tunteet, niiden keskenään risteileminen.
Järjettömät fiilisten heittelyt pohjattomasta surusta ja epätoivosta taivaassa leijumiseen ja rajattomaan onneen smitten

Juttujen oivaltaminen kun yhdistelee tapahtunutta jota ensin ei ymmärrä lainkaan, vaikka se tuttu oiskin.
Unentarpeen ja ruokahalun väheneminen minimiin.

Automaattivaihteella kulkeminen, vaikeudet pysyä vauhdissa. työn ja fyysisen elämän vihaaminen ja kokeminen tiellä olevaksi kuormaksi tärkeämmän asian äärellä.
tallennettu

Kuuntele tuulta.
veera81
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 31


Profiili
« Vastaus #54 : 12.06.2019 21:03:10 »

Jaa-a. Erittäin hyvä kysymys. En tiedä.
tallennettu
downtempo
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 194


Profiili
« Vastaus #55 : 27.11.2019 10:23:20 »

Suunnattomat tunteet, niiden keskenään risteileminen.
Järjettömät fiilisten heittelyt pohjattomasta surusta ja epätoivosta taivaassa leijumiseen ja rajattomaan onneen smitten

Juttujen oivaltaminen kun yhdistelee tapahtunutta jota ensin ei ymmärrä lainkaan, vaikka se tuttu oiskin.
Unentarpeen ja ruokahalun väheneminen minimiin.

Automaattivaihteella kulkeminen, vaikeudet pysyä vauhdissa. työn ja fyysisen elämän vihaaminen ja kokeminen tiellä olevaksi kuormaksi tärkeämmän asian äärellä.


Mulla on kans ollu noita tunteiden vaihteluita äärilaidasta toiseen, aloin jo miettimään että onks mulla kaksuuntane mielialahäiriö, mut sit ne alkokin tasottumaan itekseen.
Automaattivaihteella kulkeminen joo, mut oon yrittäny silti olla läsnä, ettei kaikki mee "ohi". Tällä hetkellä mulla on "työ" taikka harrastus mistä tykkään ja nautin, mutta en tiedä onko se taloudellisesti mulle kannattavaa.

Vauhtia on kyllä riittäny, ettei meinaa ehtiä reagoimaan kaikkeen, mutta ehkä kaikkeen ei sitten tarvikaan reagoida.
Mulla on ollu vuodet 2014-2018 ihan hirveetä elämässä henkisesti ja fyysisesti, mut oon tullu siihen tulokseen, että niin oli tarkotuskin. Ei mikään maailmankaikkeus/universumi turhaan lataa kaikkee paskaa toisen niskaan syyttä, vaan just sen verran mitä ihminen sietää ja jaksaa kokea. Niistä on aina jotain opittavaa. Toisilla kaatuu kuppi nurin pienestä, toisella vasta vaikeimmissa asioissa. Jokaisella on oma toleranssi asioihin.

Vasta tänä vuonna elämä on alkanu jotenkuten hymyilemään mulle. On ollu onnekas olo, kun olen päässyt tekeen luovia asioita. Sit ympärilläni on nyt sellasia mun tyylisiä ihmisiä. OOn heivannu pois mun elämäsä sellaset hankalat energiasyöpöt. Välillä ne koittaa ängetä takas mun elämään, mut oon opetellu kantapään kautta sanoon EI, ja olemaan henkisesti luja. Koska sitä mä tarviin.
Oon opetellu oleen yksin ja itsenäinen/riippumaton (tr  uranus aspect_con kuu ja  mars ) Mutta tullu tulokseen, ettei kukaan voi olla täysin irtonainen muista. Ihminen tarvii toisia ihmisiä. ja on tärkeetä opetella vastaanottamaan apua, mikä on mun kipupiste, ku oon sellanne "itse-pärjääjä". Ja oppia pyytään apua.
Sit oon tällänen hätähousu, et kaiken pitäis tapahtua heti eikä vuoden päästä, niin oon yrittäny olemaan maltillinen asioiden muotoutumiseen. Turhautuminen on mulle paha asia.
Kaikki kyllä loksahtelee paikalleen ajallaan.
« Viimeksi muokattu: 27.11.2019 10:36:35 kirjoittanut downtempo » tallennettu
Sivuja: 1 2 3 [4]
  Tulostusversio  
 
Siirry: