|
Asterix
Vieras
|
 |
« Vastaus #180 : 22.05.2007 23:52:16 » |
|
Anteeksiannolla ja anteeksiantamattomuudella ei oikeastaan
mitään merkitystä omasta mielestäni, siis kokemuksiini vedoten.
Asian hyväksymisellä kokemukseksi ja elämän jatkumisella
sitäkin enemmän.  :  Mitäpä muutakaan anteeksianto on, kuin asian hyväksymistä kokemukseksi, ja elämän jatkamista ?
Minä käsitän anteeksiannon toisella tavalla,
mutta en väitä, että se olisi väärä tai oikea
tai olisin oppinut sen oikein. 
Minun käsitykseni anteeksiannosta on se,
että kun annan anteeksi jollekin hänen tekonsa,
niin jatkan elämää samalla tavalla hänen kanssaan
kuin ennen hänen tekoaan,
eli puhtaalta pöydältä teon unohtaneena
ilman katkeruutta, kostoa, vihaa tai surua tms. tunnetta.
Ko. ihminen siis pysyy elämässäni sillä tavalla
kuin ollut ennen tekoaan.
Siksi sanon, että on tekoja, joille ei ole
anteeksiantoa, eli unohdusta ja puhdasta pöytää. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #181 : 23.05.2007 00:30:21 » |
|
kun annan anteeksi jollekin hänen tekonsa,
niin jatkan elämää samalla tavalla hänen kanssaan
kuin ennen hänen tekoaan,
eli puhtaalta pöydältä teon unohtaneena
ilman katkeruutta, kostoa, vihaa tai surua tms. tunnetta.
Ko. ihminen siis pysyy elämässäni sillä tavalla
kuin ollut ennen tekoaan.
Siksi sanon, että on tekoja, joille ei ole
anteeksiantoa, eli unohdusta ja puhdasta pöytää. Eli sinussa kasvavaa katkeruutta, kostoa, vihaa, surua tms. kitkemättömästi ruokkivat kuopaiset kokonaan pois elämästäsi, välttyäksesi tuntemasta ko. tunteita? Se ei ole anteeksiantoa, kuten totesit, mutta onko se asian hyväksymistä kokemukseksi ja elämän jatkumista, jos niiden edellytyksenä on torjunta?  Tarkoitan, että kaikkea ei tarvitse hyväksyä, mutta kaiken voi hyväksyä kokemukseksi, ottaa vastaan sen tarjoaman opin, jolloin se on täyttänyt tehtävänsä elämässäsi, ja muuttuu tai katoaa itsekseen, ilman että itse teet asialle mitään. Silloin esim. luonteenalaatunsa vuoksi kurjuutta tekevä ihminen voisi hyvin jäädä elämääsi todellakin kurjan tempun jälkeen, kun olet hyväksynyt siitä saatavan opin. Ja asenteesi näin koko kurjuutta kohtaan muuttuneena, et tule sellaista enää kohtaamaan, hänen tai kenenkään muunkaan kurjimuksen tekemänä. Mutta niin kauan kun et ole sitä kurjuuden tuomaa viestiä vastaanottanut, sitä lähetetään säännöllisin väliajoin uudelleen, eri ihmisten välityksellä, erilaisissa paketeissa. jatkan elämää samalla tavalla hänen kanssaan
kuin ennen hänen tekoaan, Tätä jäin pohtimaan, että jos jokin asia ei vaikuta millään tavalla, ei tee mitään muutosta, niin onko se tavallaan mennyt hukkaan? Kaikkihan muuttuu koko ajan, myös ihmissuhteet ovat kasvun ja kehityksen jatkuvassa dynamiksessa - ja anteeksianto vaikuttaa yleensä voimallisesti valaisevasti suhteessa kaikkeen... |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #182 : 23.05.2007 08:07:27 » |
|
Ei minulla ole tarvetta jatkaa ikävien ihmisten seurassa, vaikka asiat olisi unohdettu, johtuen siitä että kaikki eivät muutu mukaviksi. Sen verran älyän. En väitä että "uusi energia muuttaa nyt meidät kaikki" jne, pahojakin juttuja tulee esiin jatkuvasti, kenties johtuen siitä että ihmisillä on menneissä ja tässä elämässä aina jotain ongelmia.
Nämä kanssanäyttelijät voivat olla karmallisesti sidotut tai ei. Ei asioihin tarvitse jäädä roikkumaan siinäkään luulossa, että tätä kamalaa pitää vielä kokea- tästä tulikin mieleen eräs keskustelu, jossa kysyin toiselta, "voisinko jotenkin muuttua" ja hän sanoi "ihmiset eivät muutu" koska varmaan tiesi, että itse ei ainakaan vähällä muutu. Oikeastaan halusinkin juuri tuon kuulla, se osoitti jotain. Enkä varsinaisesti halunnut muuttua mukailemaan häntä.
Siksipä ei tarvitse pitää kaikkia elämässään enää, vaikkei jaksa enää inhota tms, kostaminen on aivan turhaa jne.
En ymmärrä allaolevasta yhtään mitään. Tulevaisuudessa tulee olemaan vastaavia tilanteita, sotia jne ihan yhtä lailla.
"Eli se totuus, ettei mikään täällä maan päällä energiana koskaan häviä, on se vanha energialakimme, joka tulevaisuuteemme nyt on muutettu. Eli se tarkoittaa nytkin jo sitä, ettei tämän kaltaisia keskustelujakaan muuten käydä kuin vain sen takia, ettemme enää siirtäisikään tätä vastuutta karmalla jollekin vaan otamme ja muutamme kokonaisen ajatusketjun. Eli se aloitus tapahtui jo ENNEN kuin toimmekaan kokonaisuuteen ajatustakaan siitä, mitenkä tulevaisuutemme on jo luotu eli emme enää koskaan kykenisikään "sotkemaan" sitä! "
Yhä vaikeatajuisempaa..terveet ihmiset eivät luo ajatuksellaan tulevaa?? Näinkö muka edellinen sanoi?
"Eli tarkoitatko tuolla, että ainoastaan sellaiset ihmiset, jotka osaavat ajatella "terveesti", eivät ajatuksellaan luo tulevaisuutta vaan ainoastaan ajattelevat sitä olevaiseksi. Eli silloin puhutaan kyllä egoillemme teoista, koska ne tapahtuvat silloin ainoastaan alitajunnasta ja sitenhän tämä koko astraalimielemme eli harhamme on luotu! Undecided"
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 23.05.2007 08:30:58 kirjoittanut ^Soul´s Adventure^ »
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
|
astroilija
Vieras
|
|
« Vastaus #183 : 23.05.2007 20:15:01 » |
|
hmm... eikö keskustelun aihe ole "seksuaalisuus ja mielenterveys"?
siis hetkinen....raiskausfantasian ja raiskauksen, joka on vakava rikos ihmisyyttä kohtaan, mitähän yhteyttä niiden välillä olisi?!
tuskin raiskaus johtuu uhrin aikaisemmista fantasioista-mitä ikinä ne lienevät...kyllähän ihmiset kuvittelevat kaikenlaista- miksi väkivalta viihde, television etsiväsarjat ja kauhuelokuvat muuten olisivat niin suosittuja? eiköhän se raiskaus johdu sen raiskaajan mielenterveydestä, häiriintyneestä suhteesta itseen, naisiin, rakkauteen ym. Usein tällaiset miehet hakeutuvat sellaisten naisten seuraan joilla on huono itsetunto ja eivät osaa torjua, vetää rajoja.Eli siis etsivät uhreja. On tapauksia, joissa huonolla itsetunnolla varustetut naiset jopa säälivät miehiä, joiden seksuaalisuus on väkivaltaisella tavalla vääristynyttä!!! Eikä ole mitenkään yllätys, että ihminen jolla on heikko itsetunto fantasioi alistumisesta ja kokee sen "oikeutetuksi"!!!
SOLIDAARISUUTTA SISKOT!!!!!
Eiköhän ole niin, että vaikka kuinka henkistynyt olisikin, ei kaikkeen voi itse vaikuttaa?! Ei "henkisyys" ole mikään totaalisen hallinnan väline!
Vai mitä mieltä olette siitä, että jotkut miehet metsästävät sydämiä, saavat naisen rakastumaan ja avautumaan, ja sitten heittävät yhden-kahden illan jälkeen "roskikseen"? Johtuuko tämä siitä, että nämä naiset ovat halunneet tulla "dumpatuiksi"?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #184 : 23.05.2007 20:40:12 » |
|
mitä mieltä olette siitä, että jotkut miehet metsästävät sydämiä, saavat naisen rakastumaan ja avautumaan, ja sitten heittävät yhden-kahden illan jälkeen "roskikseen"? Johtuuko tämä siitä, että nämä naiset ovat halunneet tulla "dumpatuiksi"?
Tiedostamattaan, kyllä - sielulla on tarve tuntea dumpatuksitulemisen kokemus.  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Triton
|
|
« Vastaus #185 : 23.05.2007 21:02:13 » |
|
En minä nyt vaan oikein jaksa uskoa että jokainen ajatuksemme suorastaan vaatii väistämättä tulla toteutuneeksi. Jos puhutaan asioista ihan suoraan, niin esim. minä itse en kykene saamaan seksistä orgasmia jos en pyöritä tietynlaisia fantasioita päässäni aktin aikana, ja näihin ajatuksiin liittyy elementtejä jotka todellisuuteen vietyinä olisivat pahimmillaan rikollisia. Koska olen nainen en tietenkään voisi toimia siten kuin mielikuvissani miehet toimivat jotakuta mielikuvitusnaista kohtaan. En voi uskoa että seuraavassa miespuolisessa inkarnaatiossani tulen jotenkin väistämättä suorittamaan todellisuudessa nuo mitä päästäni löytyy. Paremmin ne voivat olla menneiden elämieni tapahtumia joissa olen itse tehnyt pahaa tai kärsinyt toisten teoista, mene tiedä. Peräänkuulutan vain sitä että ihmisellä pitää vielä nykymaailmassa olla vapaus edes ajatella mitä sattuu, sillä ylenmääräisestä tukahduttamisesta ja itsensä pelkäämisestä ja vihaamisesta ei tule kuin hulluksi. Eiköhän aikanaan elämiemme varrella kaikki "sairaat" ajatuksetkin putoa pois kun ihmisenä kasvamme ja kehitymme. Mutta itse en suostu luopumaan orgasmeistani vain sen vuoksi että en saisi ajatella ja kuvitella juttuja jotka eivät ole totta minun elämässäni. Ja jos joku jossakin niitä toteuttelee, niin se ei liity minuun. En ole jumala niin että minun ajatukseni manifestoituisivat jonkun piruparan kautta joka ei kykene hallitsemaan itseään. : |
|
|
|
|
tallennettu
|
Oinas: Venus, Saturnus
Neitsyt: Pluto
Vaaka: Asc, Jupiter, Uranus
Skorpioni: Kuu, Neptunus
Jousimies: Mars
Vesimies: Merkurius
Kalat: Aurinko
|
|
|
|
Esmiralda
|
|
« Vastaus #186 : 23.05.2007 22:54:46 » |
|
Eläköön fantasiat!!!! Siellä olemme vapaita. Vai olemmeko?
Eikö fantasiat ole kuitenkin jollakin tapaa todellisuuden harjoitteluakin. Kyllä jokaisen olisi kuitenkin hyvä kysyä itseltään, miksi kuvittelen tällaistä, mitä olen jäänyt paitsi?
Sillä fantasioidenkin maailma on jotakin juuri sinusta itsestäsi kertovaa. Vai kiellätkö sen?
Kuitenkin uskoisin, että ihminen on aidoimmillaan omissa fantasioissa. Ja sitä pitää saada olla!!!
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Nousu Skorpioni (Jousimies)
Chiron Skorpioni
Aurinko, Venus ja Merkurius Rapu
Kuu Kalat
Pluto ja Saturnus Leijona
Jupiter Jousimies
Mars Neitsyt
Neptunus Vaaka
Uranus ja Ceres Kaksonen
Maya, Punainen Itsevallitseva Kuu
Kiinalainen Rotta
Kelttiläinen Omenapuu
OLLAAN IHMISIKS
|
|
|
|
Freyja
Vieras
|
|
« Vastaus #187 : 23.05.2007 23:03:34 » |
|
Pakkohan ihmisen on fantaisoida pelkäämättä että ne toteutuu!! Minä olen tappanut ties kuinka monta ihmistä (purkanut energoitani - jopa yksi terapiamuoto on sellainen!!!) mutta tuskin tulen koskaan ketään tappamaan, koska mielikuvien avulla tunteet on purettu eikä niitä enää muista hetken kuluttua!  Se on työskentelyä! Uutta energiaa virtaa sisään sitä mukaa kun vanhaa lähtee pihalle! Sehän on lapsen tasoista ajatella, että "äiti on tyhmä, voi kun äiti kuolisi --" ja sitten kun jotain tapahtuu niin lapsi on ihan p***ana kun AJATTELI jotain pahaa! PIENTÄ RAJAA IHMISET!! Voiko raiskattua naista enempää syyllistää kuin sanomalla: "HÄN FANTASIOI RAISKAUKSESTA JA TULI RAISKATUKSI!"  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #188 : 23.05.2007 23:52:14 » |
|
Eli sinussa kasvavaa katkeruutta, kostoa, vihaa, surua tms. kitkemättömästi ruokkivat kuopaiset kokonaan pois elämästäsi, välttyäksesi tuntemasta ko. tunteita? Se ei ole anteeksiantoa, kuten totesit, mutta onko se asian hyväksymistä kokemukseksi ja elämän jatkumista, jos niiden edellytyksenä on torjunta?
Vastaan tähän, mutta voitko ystävällisesti
pysyä jatkossa aiheessa? 
Mitä tekemistä anteeksi antamattomuudella ja katkeruudella
on toistensa kanssa? 
Ne ovat kaksi aivan eri tunnetilaa ja käsitettä.
Katkera voi olla, vaikka kukaan ei olisi tehnyt mitään pahaa.
Se ei automaattisesti tarkoita sitä,
että katkeroituu tai kostaa tms. jos ei (kykene) anna anteeksi jotain.
Asian/teon voi silti hyväksyä osaksi (mennyttä) elämää
ja jatkaa iloisin mielin kohti tulevaisuuta,
vaikka ei antaisikaan anteeksi jotain. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #189 : 24.05.2007 00:10:52 » |
|
Miksiköhän sitten tänäkin päivänä tapahtuu maailmalla todella kamalia asioita ihmiselle, joka ei osaisi itse edes kuvitellakaan sitä, mitä te fantasioitte? Miettikääpä sitä sillä aikaa, kun muunnetaan sekin täällä aivojemme toisella puolella kuvajaiseksi, jossa kukaan ei koskaan enää fantasioi muita kuin sellaisia ihanuuksia elämäämme, josta kukin voi aidostikin nauttia eikä vain egomme. Eli kyllä kuitenkin jokaisella ihmisellä tähänkin saakka on ollut vastuu omista ajatuksistansa vaan haluatteko antaa sen nyt jollekin "toiselle"? 
kun se on niin hyvin oivallettu.
Ardith, kukaan ei syyllistä raiskauttua hänen fantasioistaan.
Raiskaus on kamala rikos miten päin vain ja kenellekään
ei ole lupaa tehdä toiselle pahaa,
vaikka tämä fantasisoi siitä.
Kaarina ja minä puhumme tuosta ajatuksen voimasta
hiukan toisella tasolla kuin syyllistämistasolla.
Ajatus on liikkuvaa ja muuntuvaa energiaa,
vai näetkö ympärilläsi mitään,
mikä EI olisi ollut ensin jonkun ajatus?
Minä kyllä vakaasti uskon, että me vedämme puoleemme
sitä, mitä ajatuksissamme pyörii.
Jos ajattelee olevansa huono jossain asiassa,
niin silloin on huono siinä.
Voi kysyä hyvin, miksi jotkin naiset aina
valitsevat väkivaltaisen tai juopon miehen kertatoisensa
jälkeen.
Kysymys on siitä, miten he ajattelevat itsestään ja miehistä.
Ei ne väkivaltaiset miehet joka naisen luo kävelle,
vaan se tarvitsee tietylaisen naisen tietylaisella ajattelutavalla
ja siinä se.
Se ei ole sen kummempi natsaus toisiaan hakeville "puoliskoille". |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #190 : 24.05.2007 01:00:49 » |
|
Ohi aiheen että pärähtää!
Vastaan tähän, mutta voitko ystävällisesti
pysyä jatkossa aiheessa?
Liittynee topicin aiheen kokemusten käsittelyyn. Mitä tekemistä anteeksi antamattomuudella ja katkeruudella
on toistensa kanssa?
Ne ovat kaksi aivan eri tunnetilaa ja käsitettä.
Katkera voi olla, vaikka kukaan ei olisi tehnyt mitään pahaa.
Se ei automaattisesti tarkoita sitä,
että katkeroituu tai kostaa tms. jos ei (kykene) anna anteeksi jotain.
Katkeramielinen kai etsii katkeruuden aiheita, tarkoitat? Sen voin ymmärtää erillisenä anteeksiantamattomuudesta keskustellessamme. Mutta entä kun on tapahtunut jotakin - miten määritellään anteeksiantamaton? Eikö siihen nimenomaisesti liity jonkinasteinen katkeruus, ahdistus tai vähintäänkin asian välttely?
Asian/teon voi silti hyväksyä osaksi (mennyttä) elämää
ja jatkaa iloisin mielin kohti tulevaisuuta,
vaikka ei antaisikaan anteeksi jotain.
Poissa silmistä, poissa mielestä? Mielestäni vasta silloin on antanut anteeksi, kun tekijän kohtaaminen tai aihe ei enää aiheuta juuri minkäänlaisia, ainakaan kovin voimakkaita tunnetiloja, vaan sen sijaan jopa kiiollisuutta siitäkin koetusta kokemuksesta ja opista. Silloin ne on hyväksynyt osaksi mennyttä elämää,ja niiden kanssa, välttelemättä, voi elää, mennä iloisin mielin kohti tulevaisuutta.  Ehkä kyse on käsite-eroista, mitä tarkoitetaan anteeksiannolla, -antamattomuudella tai katkeruudella  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
astroilija
Vieras
|
|
« Vastaus #191 : 24.05.2007 01:06:49 » |
|
Sillä tämäkin jutustelumme todistaa sen, mitenkä vähän ihmiselle on annettu tietoista mieltä käsittämään sitäkin, mitenkä tapahtuu ajatuksella luominen. Ja sen takia sekin vähä otetaan näin ollen pois ja annetaan se tehtävä kullekin sitten takaisin, kun sitä tekee sellainen tekojemme tekijä kuin se Kristus tietoinen mielemme. Sillä se ei koskaan edes fantasioi muuta kuin sellaisia tekojamme, jotka kestävät aina päivänvalon!  Ehkä pitäisi erottaa fantasiat ja ajatuksella luominen toisistaan? Ajatuksella luominen vaatii aika paljon usein tietoistakin ponnistusta eri tietoisuuden osa-alueiden yhteistä toimintaa- ja siis varsin kokonaisvaltainen ja energiaa vievä prosessi. Satunnaiseti ohimenvät ajatukset, joille ei anna voimaa,ja joita ei OIKEASTI toivo tapahtuvan, eivät oikeastaan ole ajatuksella luomista, sillä koska sen pitäis olla tietoista.eikö?Seuraamuksia ajatuksilla voi olla,erityisesti jos ne ovat itsepintaisia ja pakonomaisia... Mutta paras on jos ei anna energiaa näille ajatuksille, esim. vihan tai syyllisyyden muodossa.JA tietenkin on jos toivoo vilpittömästi paljon hyvää, niin mikäs sen parempaa!Erityisesti näistä tietoisesti tehdyistä toiveista ja ajatuksista kertyy sitä karmallista vastuuta - näin uskoisin. Avonaisuus kollektiiviselle ali-tai ylitajunnalle voi tuoda yksilön päähän ajatuksia, jotka ovat hänelle vieraita- oudot "fantasiat" periaatteessa voi ilmetä näinkin. Myös enteet jotka tulevat valvetilassa voivat joskus tuntua fantasian kaltaisilta, varsinkin jos niitä ei ole tottunut tunnistamaan... (kaikki eivät näitä intuition viestejä osaa heti ottaa onkeensa)Myös ihan "mekaanisesti" mieleen siirtynyt ympäristön häly voi aiheuttaa outoja "ajatuksia" (tai pikemminkin ajatuksen kaltaista mölyä)päässä. Tämä lisätäkseni näkökulmaa niistä ajatuksista, ja siitä kenelle ne "kuuluvat"... Jos pyrkii pitämään mielensä peilin puhtaana , niin kyllähän ne oudot fantasiat varmasti katoavat kun mieli kirkastuu... Mutta tähän ei varmasti kenenkään kannata ajatuksiaan tukahduttamalla pyrkiä.Antaa ikävien ja häiritsevien ajatusten vaan häipyä tyhjyyteen, eikö? Syyllisyyden kantaminen/ syyllistäminen ei kai mitään auta? vai mitä? |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
|
astroilija
Vieras
|
|
« Vastaus #193 : 24.05.2007 01:27:22 » |
|
Minä kyllä vakaasti uskon, että me vedämme puoleemme
sitä, mitä ajatuksissamme pyörii.
Jos ajattelee olevansa huono jossain asiassa,
niin silloin on huono siinä.
Voi kysyä hyvin, miksi jotkin naiset aina
valitsevat väkivaltaisen tai juopon miehen kertatoisensa
jälkeen.
Kysymys on siitä, miten he ajattelevat itsestään ja miehistä.
Ei ne väkivaltaiset miehet joka naisen luo kävelle,
vaan se tarvitsee tietylaisen naisen tietylaisella ajattelutavalla
ja siinä se.
Se ei ole sen kummempi natsaus toisiaan hakeville "puoliskoille".
hmm... onhan tässä perää.. tässä muuten kuvataan nyt sitä tilannetta, josta aiemmin puhuin- eli huonon itsetunnon ongelmaa. kyllähän ihminen monessa asiassa on sitä mitä uskoo olevansa-mutta kuinka usein on kysymys siitä että ihminen uskoo siihen mitä on? tulee myös mieleen tapauksia, jossa ihminen hirveästi uskoo itseensä, mutta sitten ei kuitenkaan onnistu... haluamme kuitenkin olla elämämme "puikoissa", hallita sitä-ehkä fantasioissa voi myös olla kysymys tästä - elämän, edes kuvitellun hallinnasta? uskoamme koetellaan... |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #194 : 24.05.2007 01:32:18 » |
|
..Ja siellä kin siitä keskustelen Kerrohan minulle, oi topicin luoja ja omistaja, miten kirjoittamani nyt poikkeaa aiheesta? Puhe on ollut kai raiskatuksi tulemisesta, siihen johtaneista seikoista, sekä sen jälkikäsittelystä? Vai mahdoinkohan vain tehdä liian vaikeita kysymyksiä sulle |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
