No isän tyttö olen ehdottomasti aina ollut, hänhän oli minulle ihan idoli.. Kaikessa viisaudessaan ja turvallisuudessaan.
Ja olen ehdottomasti parhaimmillani, kun olen kotonani. Nimenomaan luovuus pääsee kukkaan silloin kun saan toteuttaa itseäni omassa ympäristössäni. Tämä on minulle sellainen eräänlainen rauhan tyyssija tämä koti, yksinkertainen mutta kotoisa sisustus jossa ripaus maagisuutta mustalla kattokruunulla, suolakivilampuilla ja katosta roikkuvilla kristalleilla.. Seinäni ovat täysin tyhjät ja vaaleat, lattialla hyvin suuri pehmeä hopeanharmaa karvamatto..
Olen huomannut että vieraani viihtyvät täällä hyvin ja ovat haltioissaan luomastani tunnelmasta.
Mielestäni härkä vitoshuoneessa on ennen kaikkea tunnelman luoja..
Minä haaveilen perheestä ja lapsista, joilla vuon luoda hyvän ympäristön kasvaa, se tietenkin tulee paljon muustakin kuin 'tunnelmasta', mutta tunnelman luominen voi käsittenä olla paljon syvempikin ja pitää sisällään henkisiä asioita.
Minun on joskus vaikea suhtautua materiaan. En haluaisi omistaa. Haluaisin olla vapaa ja keskittyä kaikkeen huuhailuun enemmän. Mutta luulen että se onkin tuon
haaste. Pitää upottaa jalkansa maahan ja juurtua, löytää paikkansa noin ihan realistisesti..
