seuraava »

[Dinah]

Miehille on tärkeää päteä naisen seurassa, olla se toiminnallisesti vahvempi osapuoli ja siihen niille pitäisi antaa tilaisuus! Jos nainen on liian itsenäinen, kaiken tietävä ja osaava niin jääkö siinä miehelle enää sitä luontaisesti vahvinta omaa aluetta. Jos miehellä on yhtään taipumusta sohvaperunamaisuuteen niin kaikentietävä nainen antaa hänelle oivan mahdollisuuden aloittaa kyseinen harrastus. Turha kai siinä on sitten enää vuosikymmenten jälkeen rutkuttaa että kun toinen ei tee koskaan mitään. 

Toki tiedän oikein hyvin että on myös sellaisia miehiä (ja naisia) joiden käyttäytyminen on ala-arvoista, huolimatta siitä mitä toinen osapuoli tekee tai jättää tekemättä, ääritapaukset on asia erikseen! 

Ajattelen kyllä aika tyttömäisesti ja vanhanaikaisesti tästä asiasta, mutta mun mielestä parisuhteessa pitää olla selkeästi mies ja nainen, joilla on omat vastuualueensa. Ei tarkoita sitä etteikö molemmat voisi osallistua kaikkeen, mutta että kuitenkin... Eli en menis liikaa sekaantumaan johonki autonhuolto/remontti/ym.teknisiin ratkaisuihin, että kuinka ne oikeasti pitäisi tehdä. Ja miehen pitää olla perheen pää, taloudellinen päävastuu jne.

Voihan tietysti olla että jos naisella on luontaisesti enemmän maskuliinista energiaa ja miehellä feminiinistä, niin asiat sujuu moitteettomasti toisin päin... Mutta entä jos energioiden laadut on suunnilleen tasapainossa tai voiko ne olla. Ja miten sitä oikeastaan mitataan... Äh tämä aihe meinaa saada mun ajatukset ihan sotkuun! 

[Pikkusisko]

Olen Hannulin kanssa kyllä samoilla linjoilla. Ex-avioliitossa minä olin meistä "mies" ja se kaatui sitten siihen etten enää kokenus minkäänlaista seksuaalista vetovoimaa kun hän ei osannut sängyssäkään enää johtaa... Tosin alun alkajaisiksikin olin meistä se aktiivisempi... tai kykenevämpi  Ei enää sitä. 

[tuulispää]

Voihan tietysti olla että jos naisella on luontaisesti enemmän maskuliinista energiaa ja miehellä feminiinistä, niin asiat sujuu moitteettomasti toisin päin... Mutta entä jos energioiden laadut on suunnilleen tasapainossa tai voiko ne olla. Ja miten sitä oikeastaan mitataan... Äh tämä aihe meinaa saada mun ajatukset ihan sotkuun! 

Mielestäni kaikilla on saman verran maskuliinista ja femiinistä energiaa.
Edelleenkään en rinnastaisi näitä siten että mikä ilmenee ulkopuolellamme miesten työnä ja mikä naisten työnä.
Nämä roolijaot on vain muodostuneet sellaisiksi entisajan selviytymis keinojen vuoksi,myös kaksinaisuuden ilmentymisen vuoksi.

Mutta ymmärtääkseni on tullut aika romuttaa nuo käsitykset,ja löytää sisältään mask/fem energiat, ja saada ne toimimaan tasapainossa itsessään.
Sen jälkeen esim.parisuhteessa myös selkiintyy mies/nais "roolimme", eikä esiinny minkäänlaista valtataistelua toiminnan ja vastaanottamisen kanssa sängyssä kuin muuallakaan kanssakäymisessä.
Ei tarvita kansanliikkeitä tasa-arvon saamiseen.

Ensin vain pitää päästä (romuttaa)noista vertauksista rooleihin nähden.Naisessa on yhtäpaljon maskuliinista kuin femiinistä energiaa, kuin miehessä.
Sitten ne ilmenee (rakentuu)uudessa selkeässä muodossa elämään.
Tuhoa, ja rakenna...

[Dinah]

Eikös pääasia ole että ihmisellä on hyvä olla sellaisena kun on kaikkine energialatauksineen.  Ja parisuhteessa hommat jakautuu luonnollisesti ja tasapuolisesti, koska yleensä homma kuitenkin toimii varmaan paremmin jos vastuualueita edes karkeasti määritellään. Tasa-arvoa ei ole se, että naisen täytyy tulla miehekkäämmäksi tai miehen naisellisemmaksi jotta olisivat tasaveroisia kumppaneita.   

[Pikkusisko]

mun mielestä tasaveroisuus on sitä että saa olla sitä mitä on, edelleen Hannulin kanssa samaa mieltä. 

Itse vastasin aiheeseen, koska en nauti siitä, jos en saa olla nainen siinä perinteisessä mielessä. Näin ei ole aina ollut, mutta näin se on kääntynyt olemaan. Ja uskon sen pohjautuvan myös biologiaan ainakin omalla kohdallani.

[Dinah]

mun mielestä tasaveroisuus on sitä että saa olla sitä mitä on, edelleen Hannulin kanssa samaa mieltä. 

Itse vastasin aiheeseen, koska en nauti siitä, jos en saa olla nainen siinä perinteisessä mielessä. Näin ei ole aina ollut, mutta näin se on kääntynyt olemaan. Ja uskon sen pohjautuvan myös biologiaan ainakin omalla kohdallani.

Minä myös! Nautin naiseudestani ja tyttöilystä täysin siemauksin, ja kärsin siitä jos ei naiseuttani arvosteta!  Onhan noita kolahduksia tullut niin miehiltä jos naisiltakin, mutta ei nyt mitään niin vakavaa, enkä taida kuitenkaan ihan mikään ääripää olla muutenkaan. Että kyllä sitä hyvin pärjää ilman miestäkin  Harmittaa silti sellainen kun usein naisellista naista pidetään jotenkin typeränä eikä oteta vakavasti. Eikä perinaisellisia töitä arvosteta tarpeeksi.

[Pikkusisko]

Harmittaa silti sellainen kun usein naisellista naista pidetään jotenkin typeränä eikä oteta vakavasti. Eikä perinaisellisia töitä arvosteta tarpeeksi.

juu... kun on olemassa yksinkertaisia ihmisiä ja on olemassa naisellisia naisia... siksihän naiset ovat alkaneet imitoimaan miehiä, että saisivat arvostusta ja jalansijaa työmaailmassa. Kovasti siinä suhteessa suomalaiset voisivat muuttua, että naisellinen nainenkin voi olla erittäin älykäs... vaikkei kravattia käytäkään eikä tyrki kyynäpäillä eikä sitä sun tätä 

[Jasca]

Autoilu on perinteisesti ollut se hyvä esimerkki fem/mask-jaottelusta. Minäkin olen mielestäni enempi maskuliininen tyyppi, mutta feminiinisyyttä käytän tarvittaessa. Kerran esim. oli hauska tilanne, kun auton akku piti vaihtaa. Hommahan on tosi simppeli, mutta puuttui kymppimillin avain. Siispä rimpautin naapurin ovikelloa ja kysyin työkalua lainaksi. Siitäpä jouduin tenttiin, että mihin sitä tarvitsen ja loppujen lopuksi siinä kävi niin, etten saanut itse akkua vaihtaa vaan naapuri teki sen itse. So what? Eihän mulla olut valittamista, että toinen tekee työn valmiiksi, mutta oisinhan tuon itsekin osannut tehdä. Se vaan ei kuulunu naisten hommiin naapurin mielestä....           Ja totta tosiaan on sitä joskus huonojarruinen autokin katsastettu silmäpelillä....                

[tuulispää]

Eikös pääasia ole että ihmisellä on hyvä olla sellaisena kun on kaikkine energialatauksineen.  Ja parisuhteessa hommat jakautuu luonnollisesti ja tasapuolisesti, koska yleensä homma kuitenkin toimii varmaan paremmin jos vastuualueita edes karkeasti määritellään. Tasa-arvoa ei ole se, että naisen täytyy tulla miehekkäämmäksi tai miehen naisellisemmaksi jotta olisivat tasaveroisia kumppaneita.   

Tätäpä juuri hain, hiukan eri sanankääntein.
Sekään ei tee minusta sen enempää maskuliinista,vaikka ns.miesten töitä taloudessa tekisin, tai alotteita sängyssä.
Tuo esimerkin(kumin puhkeaminen) tarkoitus,olikin tuoda esille,että yksi työ, olipa se naisten tai miesten työksi luokiteltu, sisältää kokoajan maskuliinista ja femiinistä energiaa, kun vain sen tiedostaa, kumpiko on kumpaa.
Myös toisessa tekemisessä,(Yulungan esimerkki,"naisellisesta" toimimisesta), sisältäisi molemmat energiat.
Niin se on kaikessa tässä elämässä. Mask/fem ovat rintarinnan.

Olen äiti Maa ja isä Taivas
- ja tarpeen tullen molempia yhtä aikaa.

Lienet myös Maan isäntä ja Taivaan emäntä?

 

Kunnioittaen niitä itsessäni tasapuolisesti.

[Hiisitär]

Ah, tämä on ihan minua varten tämä kysymysketju, aivan selvästi! Minua kiinnostaa hyvin paljon feminiinen ja maskuliininen energia, niiden erot ja yhteneväisyydet, miten ne ilmentävät itseään psyykkisesti, fyysisesti ja hengellisesti jne. Lueskelen vapaa-ajallani erityisesti miestiedettä.

Feminiinen energia edustaa kaikkea sitä, mitä maskuliininen energia ei ole ja maskuliininen energia ilmentää kaikkea sitä, mitä feminiinen ei ole. Tällainen kahtiajakoisuus kahteen toisiinsa vastakkaisiin energioihin/asioihin kuluu erityisesti Maapallon elämän luonteeseen ja se on yksi asia, jota sielut tulevat tänne opiskelemaan: miten olla kahta eri asiaa ja silti samaa.
Yhdessä ihmisessä on maskuliininen ja feminiinen energia samassa, mutta jokaisella se jakautuu hieman eri tavoin. Jollakulla voi olla 80% maskuliinista energiaa ja feminiinistä 20%. Toisella taas 60% feminiinistä ja 40% maskuliinista energiaa. Fyysinen ruumis ilmentää jompaakumpaa noista energioista, mutta se ei silti määrää tuota energiatasapainoa. Voit olla mies, jolla on enemmän feminiinistä kuin maskuliinista energiaa tai nainen, jolla on enemmän maskuliinista kuin feminiinistä energiaa. Hyvin harvalla, ainakin Michael-entiteetin mukaan, on energioiden suhde 50-50. Olemme valinneet itsellemme sellaisen energiatasapainon, joka sopii tämän elämän kokemuksiimme ja opetuksiimme parhaiten, eikä tuo tasapaino muutu elämän aikana.

Mie olen aina ollut hirveä poikatyttö – minua luultiinkin pienenä aina pojaksi. Olen vasta tuossa parikymppisenä, muutama vuosi sitten, alkanut sisäistää sen, että olen ihan oikeasti nainen ja hyväksyä myös feminiinisen energiani. (Astrologisesti katsottuna olen aurinkomerkiltäni hyvin maskuliininen Oinas, mutta kuumerkkini on hyvin feminiinen Rapu) Matkalla ollaan vielä, enkä uskoa, että minusta tulee täysfeminiinen, vaan maskuliininen energia jyllää minussa yhä, tosin yritän pitää sen tasapainoisena ja kunnioittavana feminiinistä energiaani kohtaan. Tunnen edelleenkin oloni kaikkein kotoisammaksi miesseurassa ja yleensä myös ajaudun miesseuraan, halusimpa sitä tai en. Työpaikoilla kollegat ovat olleet aina miehiä, eka paras ystäväni oli poika ja olen myös pitänyt kimppakämppää miehen kanssa. Uskon, että tässä elämässä miesten tarkoitus on heijastaa minulle oma feminiinen energiani heidän sitä tiedostamattaan.

En silti tunne olevani nainen, enkä mies. Minä vain olen. Ruumiini on naisen, energiatasapainoni, noh, tuntuu kääntyvän maskuliiniseen, mutta minä Itse, sieluni, ei edusta kumpaakaan energiaa. Siinä on ne molemmat, kuten kaikissa henkimaailman olennoissa: esimerkiksi enkelit ovat sukupuolettomia. He vain ottavat joko maskuliinisen tai feminiinisen ulkomuodon näin halutessaan.

Feminiinisyys on minusta mm. pehmeyttä, lempeyttä, pyöreitä muotoja, uhrautuvaisuutta, kokonaisuuksien näkemistä.
Maskuliinisuus on minusta mm. kuria, itsekunnioitusta, teräviä muotoja, suojellusta, yksittäisten asioiden hallintaa.
Molempia tarvitaan tasapuolisesti elämässä. Välillä on oltava pehmeä, välillä jämpti. Joskus täytyy nähdä asiat laajoina kokonaisuuksina, joskus on keskityttävä vain yhteen pisteeseen kerrallaan. Molemmissa on auttavia että haittaavia ominaisuuksia ja minusta on aika paljon kiinni itse ihmisestä, miten saatua energiaansa käyttää.

Minusta olisi ihanaa, että miehet/maskuliiniset naiset rukoilisivat itselleen femininiisen energian hyviä avuja ja koettaisivat löytää naisena olemisen vahvuuksia. Minusta olisi ihanaa, jos myös naiset/femininiiset rukoilisivat itselleen maskuliinisen energian hyviä avuja ja koettaisivat löytää miehenä olemisen vahvuuksia. Molemmilla on annettavaa toisilleen.

[Hiisitär]

Mutta jokin sisin näitä kuvioita vain kuitenkin ehkä hallitsee. Ehkä tuo 'henkiopas' onkin jonkinlainen mielikuvahahmo, jonka luomme omaksi tyydytykseksi ja tueksi ja pelaamme tai mittelöimme voimiamme sen/hänen kautta. Siis luomme itse usein tiedostamatta, mutta elämän tilanteiden mukaan nuo voimavarat käyttöömme.

Kyllä henkiopas on ihan henkiopas, todellinen henkimaailman olento. Kyseessä voi olla esimerkiksi läheinen kuollut sukulainen, joka neuvoo ja opastaa läpi elämän meitä. Yleensä sanotaan, että oppaat ovat sieluja, joiden kanssa olemme olleet tekemisissä elämiemme aikana.

Minullakin on feminiinisesti itseään ilmentäviä ja maskuliinisesti itseään ilmentäviä oppaita. Henkimaailmassa olemme vain sieluja, mutta saamme minun käsitykseni mukaan näyttää miehiltä tai naisilta, kummalta vain haluamme (tai sitten androgyyneiltä).

Enkelitkin näyttäytyvät maskuliinisina ja feminiinisinä. Olen huomannut oman enkelini suhteen sellaisen seikan, että milloin kaipaan voimaa, rohkeutta ja päättäväisyyttä, enkelini ilmentää voimakkaammin maskuliinista energiaa. Kun taas tarvitsen hoivaa, parantamista ja lohtua, hän alkaa ilmentää itseään enemmän feminiinisen energian mukaan. Kumpaa minä aina tarvitsen, sitä hän minulle antaa. Hänen ulkonäkönsäkin muuttuu, vaikka hän ilmentääkin itseään aina miehenä.
Olen huomannut saman seikan myös erään ystäväni enkelissä. Ystäväni kaipaa nyt todella paljon rohkaisuja ja "potkuja perseelle", jolloin enkelin ennen feminiininen ulkonäkö on muuttunut maskuliinisemmaksi.

Tällaiset maanpäälliset kahtiajakoisuudet ovat Alkulähteen itsensä luomia asioita, joita me ihmiset olemme lähteneen pyörittelemään eteenpäin ja voiman sijaan tehneet niistä ongelmia ja rajoituksia. Sama asia on havaittavissa esimerkiksi uskontojen kohdalla. Alkulähteen usko, toivo, rakkaus, palveleminen-periaate on verhottu kaikenmaailman dogmien ja sääntöjen sekaan niin, että ihmiset tappavat toisiaan, jos nämä eivät noudata samoja oppeja kuin he! Käsittämätöntä, mutta ah, niin maapallomaisen ihmismäistä.

[Irish]

Uskooko kukaan näitä juttujani?! 

Hih.. No totta kai uskotaan! 
Minulla taasen on Jorma, Elina, Aurelia ja Hilppu- nimiset enkelit jatkuvasti ympärilläni.  Ja siis ei tämä ole vitsi vaan he ovat kyllä ilmoittaneet nimensä ja ominaisuutensa minulle hyvinkin selkeästi. Hassuja tyyppejä, kaikki niin erilaisia.  :

[Hiisitär]

Haluan toki uskoa heihin. Miksi heidät muuten mielessäni näen ja nimi tulee heti esiin?

Järki vain yrittää keksiä jotakin 'fiksua'.

Minulla oli pitkään Isab, sileäotsainen, kauniit kaartuvat kulmakarvat, lempeä ja hyvin feminiininen, liiankin. Sillä kaipasin enemmän käskevää, vauhdikkaampaa apua.

Sainkin. Ohryn oli/on (eiväthän he mihinkään katoa)kuparinruskea paljasrintainen, musta poninhäntä ja ajeli mielellään kilpavaunua. Hurja. Jouduin tosiaan toteamaan omat uudenlaiset energia, rohkeammat, vauhdikkaammat. Mutta törmäsin myös niillä energioilla ympäristööni aika kipeästi, vaikkakin terveellisesti.

Ja pyysin vaihtoa lähelleni. Nyt rinnallani on vanhempi ja kokeneempi Sarai, jotenkin tasapainoinen mask-fem. Se on hyvin turvallinen tunne.

Uskooko kukaan näitä juttujani?!

Oppaat ilmoittelevat itsestään sitten, kun olemme siihen valmiita. Jotkut jotuvat yrittämään ja pinnistelemään tosi kovaa saadakseen yhteyden oppaisiin, toisilla taas (kuten sinulla) oppaat vain ilmoittelevat itsestään.

Sainpa ihania väristyksiä noista kaikista oppaistasi! He tuntuvat olevan ihan oikeita oppaita, eivät mitään matalampivärähteisiä olentoja, jotka vain esittävät opasta (henkimaailmassa on näitä ilkikurisempiakin tapauksia).

Omista oppaista olen puhunut NIIIIIN monta kertaa täällä, että opasaiheisia keskusteluja lukeneet varmaan osaavat oppaani kohta ulkoa! Laitan silti tähän sinulle, Esmiralda, muutamia tietoja omista oppaistasi, noin vastalahjaksi ja vahvistukseksi siitä, ettet ole sekoamassa!

Ensimmäinen itsestään ilmoittanut opas oli/on pitkä, mustiin housuihin ja mustaan paitaan pukeutunut mies, jolla on piiiiitkä musta tukka. Intin häneltä hänen nimeään, johon hän vastasi useasti, ettei nimillä ole väliä ja että saisin kutsua häntä ihan millä nimellä vain. Ristin hänet Ianiksi, koska hän muistutti todella paljon sarjakuvahahmoa nimeltä Ian Nottingham (tosin ei noin maskuliinisena ).

Toinen oppaani viipyi avustajani vähän aikaa. Hän oli vaalea, kermanvalkeaan kaapuun pukeutunut mies, jolla oli puolestaan pitkä vaalea tukka ja hyvin lempeät silmät. Hänellä oli tapana leijua ympärilläni leikkisästi. Kysyessäni, kuka hän on, vastaus oli "ystävä", joten ristin hänet Ystäväksi.

Nyt olen tehnyt monta vuotta harjoituksia Vanha Mestari-nimisen, kiinalaisen, vanhan herran opastuksella. Hänen seurassaan istuu myös Nuori Mestari.

Noiden kolmen lisäksi minulla on vielä (saamieni tietojen mukaan) 4 muuta opasta, joista yhden tiedän olevan 1800-luvun tyylinen nainen ja toinen on narri. Kahdesta muusta oppaasta ei ole tietoa, tosin saisin sen tiedon kyllä halutessani. Vielä en ole kokenut sitä aiheelliseksi.

Opas vaihtuu aina sitä mukaa, kun olemme oppineet tämän oppaan opetukset ja läksyt. Käsittääkseni oppata voi tulla myös lisää ja oppaat saavat itsekin apua ylemmiltä tahoilta omiin töihinsä.

[Rakkaudenliekki]

Wau tästä tuli melkoisen piiitkä kirjoitus - vaan en voinut keskeyttää kun asioita alkoi L O K S A H D E L L A...ja on t'ämä melkoisen merkittävä kokemus ja oivallus-tietoinen havahtuminen..
  ....tähän alkuun on hyvä laittaa "että missä energioissa tämä aihe veti puoleensa"....ja se on tämä MARSMYRSKY joka kartallani juurikin menossa.:
                               
                             
                              
                             
                             
                             
ja voimakkuudet ovat 4-5 tähteä  
             ja kartalla on  ja huone 8....

..ja kiesus sentään ENSIMMÄISEN kerran todella TIEDOSTAN ainakin jotain... posiitivisesta energiasta....ja sen hyvää tekevästä vaikutuksesta....ja ENSIMMÄISEN kerran koen myös ettei olemuksessani enää femiininen ja maskuliininen käy valtataistelu...eli ettei näinkään kokonaisvaltaisessa  voimassa olemukseni 
koe itseään "uhatuksi"...ja tämä se tuntuu ihan "munaskuissa"...nimittäin äärimmäisen hyvänä
T A S A P A I N O N A - H A R M O N I A N A...eli molemmat energiat ovat ottaneet sopusoinnussa onat paikkansa ja tekevät yhteistyötä

....sillä näin tämä itselleni TOTTA on että molempia tarvitaan -feminiinistä henkeä ja eläväksi tekevää maskuliinista energiaa - henkeä ja materiaa(ainetta) ... ja sitähän me olemme täällä nyt " sieluja jotka olemme ottaneet ihmisen muodon ...muutenhan "me kulkisimme kuin "luomiskertomuksen alkuteksteissä" ETTÄ aluksi oli Henki ja SE liikkui vetten päällä....ja Henki -tuli lihaksi.....wau...

Ja oikeastaan koko tämä tämänkertainen sykli eli vaihe tässä prosessissa ja ITSESSÄNI alkunsa tästä.... katso ... https://www.astro.fi/foorumi/index.php?topic=14719.msg130664#msg130664

Sisäisen Isän ja Äidin tasapainotus,
puhdistus ja voimistaminen
Sisäisen Isän ja Äidin asettaminen 'oikeisiin' chakroihin
Pyhän naisellisuuden ja miehisyyden energiat
'Äidin' ja 'Isän' yhdistyminen ja keskinäinen rakkaus
'Taivaan' ja 'maan' uudistuminen
Minuuden uusi voima
Sydämen vahvistaminen
Millaista on kokea itseäsi täysin rakastavat ja ymmärtävät Äiti ja Isä,
jotka ovat joka hetki valmiit tukemaan sinua?

matti@hopeasulka.com
Tapahtumatiedot www.hopeasulka.com

Niin ajatteleekin. Mutta koska olen nainen, näen sen voiman kuningattarena.
Se on tunne. Se on voima, joka ei ole aggressiivinen eikä hyökkäävä. Se on puolustava voima. Yhteys maahan ja taivaaseen. ... mutta koen itseni niin voimakkaasti naiseksi etten enää miellä sitä miehisenä energiana, vaikka se voitaisiinkin määritellä maskuliiniseksi.. Selkä saa pituutta ja arvokkuus nostaa päätäni. Hengitän syvään.

...tämän Kuningattaren energian tunnistan vahvana - ja olen siinä ollut pitkiä aikoja - ja tähän nimenomaiseen hetkeen NYT - asti se on ollut kutakuinkin tällaista ETTÄ tämä KUNINGATTARENI on nähnyt miehet "ritareina"...uskollisina puolustajina ja s  u o j e l i j o i n a ... ja aivan todella ihan elävässä elämässä "Kuningatar" -minä nainen olen ollut melko yksin...

Ja nyt Kuningatar eli femiininen energia on saanut RINNALLEEN maskuliinisen eli KUNINKAAN = ja ne ovat olemuksessani-sisimmässäni molemmat ELI todella nämä energiat ovat asettuneet tasapainoon....kaksi on yksi yksi on kaksi ja kaksi on yhtä....  

Lähetetty: 02.02.2007 15:05:06Kirjoittanut: AthaMaarit
En silti tunne olevani nainen, enkä mies. Minä vain olen. Ruumiini on naisen, energiatasapainoni, noh, tuntuu kääntyvän maskuliiniseen, mutta minä Itse, sieluni, ei edusta kumpaakaan energiaa. Siinä on ne molemmat, kuten kaikissa henkimaailman olennoissa: esimerkiksi enkelit ovat sukupuolettomia. He vain ottavat joko maskuliinisen tai feminiinisen ulkomuodon näin halutessaan.

Feminiinisyys on minusta mm. pehmeyttä, lempeyttä, pyöreitä muotoja, uhrautuvaisuutta, kokonaisuuksien näkemistä.
Maskuliinisuus on minusta mm. kuria, itsekunnioitusta, teräviä muotoja, suojellusta, yksittäisten asioiden hallintaa.
Molempia tarvitaan tasapuolisesti elämässä. Välillä on oltava pehmeä, välillä jämpti. Joskus täytyy nähdä asiat laajoina kokonaisuuksina, joskus on keskityttävä vain yhteen pisteeseen kerrallaan. Molemmissa on auttavia että haittaavia ominaisuuksia ja minusta on aika paljon kiinni itse ihmisestä, miten saatua energiaansa käyttää.

...minä en saanut kumpaakaan energiaa tasapainoisena omilta vanhemmiltani VAAN isässäni oli vahvana feminiininen energia - ja hän oli etsijän tiellä "maskuliinisen energiansa " koko elämänsä - JA JUURI suhteessa naiseen....JA äidilläni oli ja on vahva maskuliininen energia ja hän on ollut "sotajalalla-pelännytkin" omaa feminiinistä naisen energiaansa - ihan minun syntymästä asti....JOTEN olen joutunut tekemään melkoisen matkan omassa naiseudessani JA se aluksi tarkoitti melkoista valtataistelua - ihan sisimmässä kuin ihmis-suhteissa....

Vaan nyt..... PIIIIIIIIITKÄN ja monivaiheisen matkan jälkeen, jossa olen rähmälläni ollu tuhannet kerrat    ...nyt

Lähetetty: 06.01.2007 16:30:20Kirjoittanut: tuulispää
Mutta ymmärtääkseni on tullut aika romuttaa nuo käsitykset,ja löytää sisältään mask/fem energiat, ja saada ne toimimaan tasapainossa itsessään.
Sen jälkeen esim.parisuhteessa myös selkiintyy mies/nais "roolimme", eikä esiinny minkäänlaista valtataistelua toiminnan ja vastaanottamisen kanssa sängyssä kuin muuallakaan kanssakäymisessä.

Lainaan tähän sanat joilla kertoa omaa kokemustani...ne ovat niin hyvässä "järkestyksessä"....ja omani ovat vielä "pulppuavassa maljassa"...
    
Suhteet - todellinen maskuliinisen ja feminiinisen yhdistyminen - ovat olleet melkein mahdottomia, koska maataso ja sen energia oli järjestetty niin monien eri verhojen taakse. Aito rakkaus oli aina vain unelma. Nyt aito rakkaus tulee saataville, todellinen maskuliinisuuden ja feminiinisyyden yhdistyminen kaikkien koettavaksi, ja sen myötä tulee ilon, hurmion ja halukkuuden energia. Halukkuus saattaa kuulostaa hyvin oudolta osatekijältä. Se on kuitenkin tärkeä ainesosa, sillä ilman tahtoa ei ole mitään liittoa. Liiton muodostumiseksi on oltava tahtoa.

Ainoastaan aidosti liittymällä toisiin ihmisiin te voitte luoda iloa, ja te voitte tuntea ilon vain sisäistä itseänne kommunikoimalla ja ilmaisemalla, mihin sisältyy kuuleminen: teidän täytyy tulla kuulluksi kokeaksenne aidosti iloa tällä planeetalla. Kaikki aito rakkaus ja ilo koetaan oman itsenne ja toisen ihmisen, toisen osapuolen kautta. Tämä on yhteys Jumaluuteen, tämä on askel viidenteen ulottuvuuteen, mikä todella sallii sisäisen maskuliinisuuden ja feminiinisyyden yhdistyä

Kryon-nimistä henkiolentoa kanavoinut David Brown (www.kryon.org.za)
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
....aivan näin    =

jk. kuvia pukkaa....katso jos kiinnostaa..

[Ikitosi]

Jos äiti (fem) ja isä (mask) kovasti ovat riitaisia, heidän lapsensa (ego), jonka koti on äidin ja isän välinen suhde, on koditon, onneton, ja epätasapainoinen molemmista vanhemmistaan saatujen puoliensa hyväksynnän suhteen.

Lapsi on tullut tuomaan viestiä vanhemmilleen, muistuttamaan heitä jostakin taivaallisen tärkeästä, yhdistämään.
Vain tuon viestin vastaanotto, hyväksyminen saattaa tuon kolminaisuuden tasapainoon, vaakakupit tasassa akselillaan keskivartensa varassa seisoo ristimme keskittyneenä, valmiina mittaamaan oikein maailman painoja.
 

Muoks: sormia nopeampi ajatuksenkulku