Hei Vexi!

Elämäni suunta hieman huolettaa, tuntuu että haasteita on vastassa kovasti.
Kysyisinkin, että onko nykyisessä työpaikassani/työtehtävässäni tulevaisuutta vai onko kaikki aina yhtä taistelua?
Toinen, hieman yleismaailmallisempi kysymys: löydänkö sisäistä rauhaa lähiaikoina?

Kiitos 

Mietityttää, mietityttää... Meinaan jalka ja sen parantuminen. Puoli vuotta ollaan tässä jo kinkattu, mielessä on käynyt, että mitä jos? Alkaa olla hektiset paikat käsillä jalan kanssa, siinä sivussa vielä työpaikankin kuviot. Voisiko joku nostaa korttia jalka-työ-kuviolle? Kiitos

Hei Petra72

Jämähtäneeseen tilaasi neuvoa antaa Initiaatio, Kätkössä oleva, Salaisuus eli Perth-riimu.
Riimu nousi käänteisenä ja sen tulkinnan löydät sivulta 10 

Hali

Niin totta, niin totta :
Kiitos jälleen täysikuu, vahvistit sen, mitä jo aavistelinkin, jaksamisia! 

Heippistä jälleen täysikuu,

nostaisitko minulle riimun?

Jos tähän jässähtäneeseen elämään saisi jotain neuvoa, että minnepäin pitäisi alkaa kurkkimaan 

Petra72: tässä suojelusenkelisi. pelkotilasi liittyy menneisiin elämiisi.

sinulla on joskus ollut kova halu olla yhteydessä kanssani. juuri nyt kun luet, olet oikeasti kanssani yhteydessä. et tietenkään suoraan, mutta melko suoraan. ainakin niin että saat oikeaa viestiä juuri nyt. rakas. yhteydenpito taivaaseen ei ole aina samaa kuin maallinen romanttisuus. yhteydenpito taivaaseen on sen havannointia mikä on oikein. epäselvyyttä ja haavekuvaa ei ole. taivas tietää kaiken. vai onko mielestäsi romanttista se että rhodonite menee aamulla omaan päivätyöhönsä, ja kanavoi ilmaiseksi täällä. aivan. se on joskus vain sen tekemistä mitä ihmisen pitää tehdä, ei niin romanttista, mutta totta kai rakkaudellista.

P.S. kanavoin aina sen minkä kuulen. vaikka en niin tykkää että minusta puhutaan, niin tiedän että kanavoijaa käytetään esimerkkinä joskus. -R

Jotenkin ihan tyypillistä, että huomautetaan yltiöromanttisuudesta :
Ja Rhodonitelle kiitos ja jaksamisia sinne päivätyöhönkin

Petra72: tässä suojelusenkelisi. rakas. olet valinnut hyvin erityisen tavan oppia elämässäsi. siksi tiesi näyttää kovin vaihtelevalta. oppiläksysi on tasapainoittaa persoonasi eri puolia. kun valitset vaikkapa ihmissuhdetta, sinun tulisi kiinnittää huomiota myös nk. pehmeisiin asioihin tässä ihmisessä. olet ehkä valinnut aina maskuliinisen ulottuvuuden elämääsi. ehkä sinun olisi aika etsiä omaan elämääsi feminiinisempää ulottuvuutta. muista että et ole mitenkään vaikea tyyppi tai että et oppisi uutta. kyse on ominaisuuksista. sinun perusominaisuutesi on maskuliininen. tarvitset kuitenkin feminiinisempää otetta itseesi ja ihmissuhteisiisi. voit kysyä lisää.

P.S. jaahas siksi minut raahattiin koneen ääreen. kysymyksesi oli niin polttava sinulle. -R

Tää oli kyllä jännä  Varsinkin tuo muistutus siitä, etten oikeasti ole hankala ihminen.. Kiitän kyllä tätä rinnallani seisovaa suojelusenkeliä, on joutunut kyllä tosissaan tekemään töitä läpi tämän tytön elämän, mutta hienosti on hän asiansa hoitanut! Ja tämä kanavointi on jotain niin uskomatonta, kiitos Rhodonite!!
Ja.. Uskaltaisko suojelusenkulaltani kysäistä, oliko ne pelkotilat lähes vuosi sitten hänen aiheuttamiaan vai jonkun muun? Tämä asia on vaivannut mieltäni oikeasti siitä saakka.. Ja se pienenpieni enkeli, minkä siellä hyllyllä näin, sen oli pakko olla minun rakas enkulani <3

Henkiselle tielle kun lähtee niin silloin helposti herkistyy monellekkin asialle ja hajuherkkyys on yksi niistä.

Mielenkiintoista... 
Haistoin meinaan juuri aamulla pistämäni kosteusvoiteen hajun ja mieleeni tuli aaltoittainen hajuherkkyyteni (tässä vaiheessa tuttavapiirini nauraa hajuille, joita muka ei ole olemassakaan: banaani ja jäätelö - YÖK!). Siitähän sitten tuli assosiaatio, että josko joku muukin, ja enköhän tormää keskusteluun, jossa puhutaan henkisestä kasvusta!
Tuolla oli paljon muitakin asioita, jotka sopivat viimeisen vuoden ajan tuntemuksiini (eristäytyminen, yksinäisyys jne.)

En ole vielä lukenut keskustelua loppuun, mutta mistä löydän auttajan, joka auttaisi minua tielläni, ettei tarvitsisi yksin rämpiä?

Daimonini on Apollonius - HIIRI!!!

En pidä hiiristä juoksentelemassa vapaana ja vielä vähemmän loukuissa - hassua

Mutta aika hyvin piti tuo luonnehdinta minusta paikkansa: Rauhallinen, seurallinen, luotettava, vastuuntuntoinen - ainakin toivottavasti 

you're the blonde! you love to goof around and love to be the center of attention..who knew blondes always had the most fun!

Ja mähän NIIN oon! 

Heippis rhodonite!

Olisikohan isommilla voimilla minulle mitään sanottavaa? Tuntuu taas siltä, kuin valitsisin itselleni asiat, joista ei ole muuta ulospääsyä kuin raju irtaantuminen ja sen jälkeinen "erakoituminen". Onko toivoa jatkuvan mielenrauhan löytymisestä?

Kiitoksia jo etukäteen *jännittää vastausta*

Hyvää alkanutta vuotta 2008

Annaelen pompahti yhtäkkiä jostain sieluni kopukoista mieleeni, joten oliskohan korteilla mitään sanottavaa minulle?
Vaikka rakkaudesta, muut asiat alkavat olemaan jo pikkuhiljaa "pulkassa"

Olet "tiivis" pakkaus, joka ei hevin avaudu muille.

Kun avaudut jollekkin ihmiselle tai asialle, katsot että
nyt mennään ja katsotaan mitä pakkauksesta löytyy sekä
vaadit - käytetään kaikki mitä siellä =).

Aurasi = matala, mutta tiivis eli voit sitä raottaa, olet
kuin simpukka, voit SEN hyvin nopeasti myös sulkea =
alat sitten taas hioa "helmeäsi", jopa alat suurentamaan sitä.

Rakkaus asiasi poukkoilevat vielä lähimmät viisi vuotta,
sitten tapahtuu jotain vakiintuneempaa = saat sopivan
ELÄMÄNTEHTÄVÄN ja ympärilläsi hyörii muitakin onnellisia
apulaisia, oikeita onnen SEPPIÄ kaikki.

t.timo

 

Ihan niinkuin minä Joskus koettelen uusia tuttavuuksia asioilla, jotka on pakko saada itsestä ulos, eivätkä välttämättä ole mitään helpointa kuultavaa. Mutta auta armias, jos toinen ei ole vastaanottavalla kannalla! Turha koittaa enää sen jälkeen saada meikäläistä keskustelemaan asioista - tuotakin voisi vähän kehittää  :

Aika mielenkiintoinen tää viiden vuoden tapahtumaväli ihmissuhteissa, et ole ainoa kuka minulle on näin viitannut

Kiitoksia!

Kärsämäen ja Pyhännän välillä tungosta, sinne heitti meikäläisenkin Porista 

Jotain muitakin siis seuraillaan?
Minua seuraavat hippasen pienemmät siivekkäät, perhoset. Yleensä lähistöllä lepattelee yksi ritariperhonen, mutta myös jotain valkoisia parillisia näkyy usein.
Ja tosissaan noita ritariperhosia ei ole koskaan enemmän, aina tasan yksi läpyttelee ympärillä kuin tarkistaakseen ympäristöni 

AUTTAJA, mites meikälikan aura?
Paljon on koettu ja paljon on vielä kokematta. Tunnen olevani suhteellisen tuore sielu, joka vielä on oppimisvaiheessa erehdyksen kautta niin rakkaudessa kuin muutenkin, noinko?