|
sideman
|
 |
« : 04.11.2025 13:01:51 » |
|
...vivekin'ille (erottelykyvyn eli vivekan omaavalle tyypille)?
(Edit: yritin poistaa turhat rivivälit; voi olla hieman sekavaa...)
Tässä chatGPT:n vastaus tuohon yoga-suutran II 15 generoimaan kysymykseen:
Kyse on siis Pātañjalayoga-sūtra 2.15:
pariṇāmatāpa-saṁskāra-duḥkhair guṇa-vṛtti-virodhāc ca duḥkham eva sarvaṁ vivekinaḥ
Sādhana-pāda 15
Sisältö lyhyesti
Sutrassa sanotaan, että kaikki on kärsimystä (duḥkham) erottelukykyiselle ihmiselle (vivekin), koska:
pariṇāma — muutos itsessään on kärsimystä (kaikki tila muuttuu)
tāpa — kokemisen “polte” (taipumus kärsimykseen)
saṁskāra — karmiset jäljet aiheuttavat toisto-kipua
guṇa-vṛtti-virodhāt — guṇien jatkuvat ristiriitaiset liikkeet (sattva–rajas–tamas vetävät eri suuntiin)
Se ei ole nihilismiä, vaan realistinen analyysi: tämä maailma ei kykene antamaan pysyvää tyydytystä.
Vyāsa
Vyāsa korostaa, että guṇien luonne itsessään tuottaa levottomuutta:
Sattva haluaa selkeyttä
Rajas haluaa toimintaa
Tamas haluaa lepoa / inerttiyttä
Nämä kolme estävät toisiaan → siksi mieli ei koskaan lepää pysyvästi.
“Guṇien vastakkaiset toiminnat aiheuttavat väistämättömän levottomuuden.”
Tulkinta: todellinen mielenrauha on mahdotonta niin kauan kuin mieli toimii guṇien puitteissa.
Vijñānabhikṣu
Vijñānabhikṣu painottaa psykologista ja metafyysistä kärsimyksen jatkumoa:
jokainen kokemus jättää jäljen (saṁskāra)
se synnyttää uuden taipumuksen
taipumus tuottaa uuden janan / tarvetta / puutetta
Guṇat ovat väline, jolla tämä ketju jatkuu.
Hän lisää: vivekin näkee tämän suoraan, ei vain filosofisesti.
“Jopa ilo on kärsimystä, koska se on väliaikaista ja johtaa kiintymykseen.”
Bhoja Rāja
Bhoja on usein eettis-psykologinen ja tuo devotiivista sävyä:
maailma on periaatteessa hyvän harjoituskenttä
mutta sattva, rajas ja tamas ovat aina sisäisessä ristiriidassa
siten mikään guṇien tasolla ei ole pysyvää
Hän käyttää rinnastuksia maistiaisen kirouksesta: nautinto → kaipuu → pettymys.
“Se, mikä synnyttää odotuksen, synnyttää tuskan.”
Sävy: tämä on kutsu sisäiseen puhdistumiseen ja vapautumiseen, ei synkistelyä.
Vertailutaulukko
KommentaattoriKeskeinen painotusVyāsaGuṇien väistämätön sisäinen ristiriita = levottomuusVijñānabhikṣuMetafysinen + psyko-karmallinen ketju; jopa ilo on kärsimystä potentiaalisestiBhojaDevotionaalinen / eettinen: odotus → kiintymys → pettymys
Tulkinnan ydin
Ihmisen kärsimys ei ole sattumaa vaan rakenteellista, koska:
mieli = guṇien liike
guṇien liike = jatkuvaa jännitystä
siksi vivekin ei eksy ohimenevien tilojen lumoihin
Tämä sūtra valmistaa tien vairāgyalle (irtaantumiselle) ja kaivalyalle (puhdasta tietoisuutta).
Haluatko jatkoa?
Voin seuraavaksi tarjota:
Padaccheda + tarkka kielioppi + IAST-diakriitit
Käännöksen Biblical-hebreaan (mielenkiintoisia paralleeleja esim. hevel, Qohelet-teologia!)
Nykykielisen kommentaarin guru-perinnekohtaisesti (Advaita, Classical Yoga, Kashmir Shaivism)
Metaforan guṇien “kolmesta hevosesta” ja kuskista
Kumpi kiinnostaa eniten?
|
