seuraava »

[Strelizia]

Näin taas unta, että olisin raskaana. Ja unessa seikkaili jälleen tämä sama mies. Tällä kertaa vain olin ajamassa matkalla synnyttämään ja muu porukka ajoi tilataksilla risteyksessä ohitse. Eräältä kyydissä olleelta naiselta tuli tekstiviesti, jossa kysyttiin joko olen menossa laitokselle, kun näkivät minut auton kyydissä. Tähän naiseen, joka viestin lähetti on olemassa sellainen diipadaapa-suhde, eli minusta puhutaan ***aa, jos en ole tilanteessa mukana.

Miksi jatkuvasti näen noita raskausunia, kun en ole edes lasta suunnittelemassakaan.

[Emelia]

Eikös raskaus ja synnytys unilla ole myös uuden synnyttämisen ja luovuuden merkitys? Tunnetko Strelizia tarvetta aloittaa jotain uutta, vai oletko muuten vain luova tai uuden tilanteen edessä?

Minulla biologinen kello tikittää jatkuvasti äänekkäämmin ja näen myös unia joissa olen raskaana. Ongelmana noissa unissa on yleensä se etten tiedä milloin on laskettuaika, kun lapsen isästä ei ole mitään hajua eikä siis siitä koska raskaus olisi voinut alkaa. Viimeksi pääsin jo niin pitkälle, että päätin kertoa sukulaisille olevani raskaana huolimatta siitä etten tiennyt kuka on isä.

[Olivia X]

Fiuh.. Isot juhlat, hirveä humalatila ja paljon ihmisiä. Muutamia tuttuja, muutamia jotka unessa tunsin, mutta oikeasti en tiedä tavanneeni. Kasvonpiirteet näkyivät selvästi, saattaisin tunnistaa jos tulisi kadulla vastaan. Maagiset tarotkortit jossa oli NALLE PUHIN viisauksia kaunokirjoituksella runomuodossa. Violetti seireenihenki piti tiukasti humalaista miestäni kädestä ja mourusi come with meee... Laitoin seireenille tarotpakan käteen ja se päästi käden irti. Tuntematon unessa tuttu tyttö oli ihmeissään kuinka selvitin ongelman niin helposti. Mieheni kiitti kun autoin kiipelistä.

Samassa unessa teemat Tampere ja Ruotsi olivat pinnalla, myös eräs ranskalaisenglantilainen tuttu oli kuvioissa. Jokin arkaluontoista asiaa sisältävä paketti oli yritetty lähettää minulle, mutta oli mennyt vahingossa Ruotsiin. Henkilö soitti ja ilmoitti, että oli lähettänyt paketin sieltä oikeaan osoitteeseeni. Sanoin etten tiedä mistä hän puhuu. Sain sitten kuitenkin jonkin paketin ja olin jotenkin häpeissäni.

Todella erikoinen uni tunnelmaltaan. Hirveän intensiivinen ja epämiellyttävä. 

[Rakkauden valo]

Näin hienoa unta. Meitä oli todella iso porukka jossain juhlissa tai vastaavissa jossa oli tarkoituksena yhdistää kaikki maailman uskonnot.  Minäkin sain siellä puheenvuoron ja rupesin selittämään jotain vertauskuvaa kynttilänliekistä, että kuinka meillä kaikilla on sydämessämme samanlainen "kynttilänliekki" jota jokainen voi pitää "palamassa" oppimalla kuuntelemaan ja luottamaan sydämensä ääneen. Selitin myös jotain että olemme pohjimmiltamme kaikki ihan samanlaisia olemukseltamme huolimatta sukupuolesta, ihonväristä jne. Oli todella hieno ja kohottava tunnelma ja tapahtui jotain energiatyöskentelyäkin. Unessa olimme kokoontuneet ensin johonkin tavalliseen juhlasaliin ja sitten siirryimme jonnekin katoliseen kirkkoon (?) kaikenmaailman uskontokuntien edustajien kanssa tarkoituksena jotenkin jatkaa tuota kaikkien uskontojen yhdistämistä.  :

[Tiigris]

Ihana uni Rakkauden valo! 

Mun pitää kertoa tämä uni tänne vaikka se ei ole omani vaan äitini, kun se on jotenkin niin hauska.

Äitini oli isosiskojeni kanssa ajelemassa ja he jättivät hänet tienlaitaan kun hänen oli tarkoitus tulla minun luokseni käymään Savonlinnaan. (En oikeasti edes asu Savonlinnassa)

Oli kesä, lämmin, äiti jäin auton kyydistä pois ja alkoi HIIHTÄMÄÄN tienvartta pitkin, ruohikolla. Hän hiihti hyvin kauniin maisemien ohi, oli peltoja ja niiden takana järvi, laitumilla oli lehmiä, maalaistaloja siellä täällä harvakseltaan, idyllistä kylämaisemaa.. Sitten tienvarteen ilmestyikin kyltti, jossa luki "Savonlinna 600km".
Sitten äiti tajusi, että hänellä oli päällään ohuehko paita, jalassa farkut, eikä mukana ollut kännykkää tai rahapussia! Kesällä hiihtämistä hän ei yhtään ihmetellyt, mutta meni vähän paniikkiin kun tajusi että pitää hiihtää 600km eikä hän pysty soittamaan siskoilleni että hän unohti kaikki tavaransa. Sitten hän heräsi.

Nauroimme tuolle unelle ihan kippurassa. Mutta se on kyllä ylitsepääsemättömän kauhea tunne kun unessa on menossa jonnekin ja huomaa unohtaneensa jonkun tärkeän esineen/asian, eikä mahda sille mitään ja pitäisi vielä hiihtää 600km.. Heh heh..

[Elektra]

Olimme tyttärieni kanssa aavikolla, ja yhtäkkiä saimme tietää hiekkamyrskyn olevan pian tulossa. Aloin pikaisesti pakkaamaan kassia - tungin sinne kaikille meille yhden vaatekerran, jotta pärjäisimme... mutten jaksaisi kantaa enempää kuin tämän yhden kassin. Pohdin, että reppu olisi ollut parempi vaihtoehto mutta ajattelin laittavani kassin kantolenkit olalleni samalla tavoin, kuin repun ripustaisin selkään. Näin se kestäisi siinä paremmin juostessamme myrskyä pakoon.

[Riitta]

Lari-auto tai traktori symbolisoi kuinka ajelet elamasi polulla, oliko suhde tai ystavyys "jaahylla" ja nyt pitaisi
asiat olla kunnossa.

Rakkauden valo-ihana uni-olet yhdistynyt yhteiseen energiaan ja valitat koko maailmaa koskevia asioita-onkohan suhteesi avannut tatakin asiaa-loppujen lopuksi maapallo on pieni ja yhdistynyt energia koskee meita kaikkia-jatkathan polkuasi!!!

[Rakkauden valo]

Rakkauden valo-ihana uni-olet yhdistynyt yhteiseen energiaan ja valitat koko maailmaa koskevia asioita-onkohan suhteesi avannut tatakin asiaa-loppujen lopuksi maapallo on pieni ja yhdistynyt energia koskee meita kaikkia-jatkathan polkuasi!!!

 Sillä voi olla hyvinkin vaikutusta, siis suhteellani...  : Kiitos ja kyllä jatkan.

[Emelia]

Näin pari yötä sitten unta, jossa olin vaalea, lyhythiuksinen, lihava (siis todella, nyt olen vain pyöreähkö) ja kasvoni olivat täynnä hirveitä finnejä. Lisäksi olin jotenkin todella kömpelö siinä unessa. Unessa näin itseni tietenkin ulkopuolisena.

Aamulla oli mukava herätä ja katsoa peiliin kun sieltä näkyi oikea minä.
Näen useinkin unia joissa  kasvoissani on suuria märkiviä finnejä tai paiseita.

Minulla on ollut nuoruudessa aknea ja olen elämäni aikana saanut kaikenlaisia hoito-ohjeita, hyviä ja huonoja. Nyt on enää jäljellä epätasaisuutta ja näppyjä, joita on diagnosoitu ruusufinniksi sun muiksi...

[indiima]

Edellisyönä näin tällaisen unen (ja monta muuta), tämä mietitytti eniten:
Olin pukeutunut johonkin tummaan kaapuun, ja olin paljon pidempi ja luisempi kuin oikeasti. Minä ja muut pyrimme lukitsemaan pahuuden henkilöitymän, pienen kiinalaisen (Björkkia muistuttavan ) naisen kammioon, jotta pahuus olisi maailmassa, mutta jotenkin koteloitu. Minä ja muut kaapuihmiset mairittelimme, tosin rehellisesti, ja teimme kaikkemme, että Pahuus olisi pysynyt kammiossa, ja aina kun olimme saaneet teljettyä ovet takanamme, Pahuus käveli unessa ylös nähden lähes mitään vaivaa esteiden murtamiseen. Unessa lensi aina välillä sapeleita, jotka menivät toistensa lävitse, enkä oikeastaan pelännyt niitä. Myös Pahuuden samuraivartijat yrittivät saada meidät jättämään valtiattarensa rauhaan, turhaan. Yhden kerran yritin maanitella Pahuuden pysymään huoneessa meikaten hänelle pinkillä glitterillä kulmakarvoja. ( ?) Monien Pahuuden sisään telkeämisyritysten jälkeen Pahuus käveli jälkeen unessa pitkin ruuhkaista sisäkatua ja vei minut ja pari muuta mukanaan kammioon, jonne lukitsi meidät. Pelästyin, Pahuus heräsi ja mietin, että olimme olleet häntä kohtaan epäreiluja, Pahuus oli kuitenkin samalla myös pieni nainen, jolla oli tunteet. Minulla oli vahva tunne siitä, että jos uhraisin itseni, se ei muuttaisi mitään, ja koska pystyin herättämään itseni eloon, huijaisin Pahuutta väärällä tavalla, eikä siitäkään olisi mitään hyötyä. Kaksi muuta "meitä" olivat peloissaan, jossain taustalla.
Tähän heräsin ja sitten koitin ajatella unen ja valveen välimaastossa, miten uni loppuisi. Tahdoin vaan päättää että Pahuus katoaisi, se ei tuntunut oikealta.

[Hiisitär]

Vahva uni, Indiima, ja sangen kaunis. Todellisuudessahan pahuutta ei varsinaisesti ole, koska kaikki on lähtöisin samasta Alkulähteestä. Näin ollen ei ole olemassa muuta kuin Alkulähde. Se on kuin meri, jonka pienistä pisaroista koko olemassaolo näkyvine ja  näkymättömine puitteineen koostuu.

Usein koemme jonkun asian pahaksi vain, koska emme ole oppineet huomaamaan sitä neuvona tai valona, joka kirkastaa meille omat varjomme. Jos joku saa meidät raivon partaalle ajattelemme usein, että tuo toinen on suorastaan raivostuttava ihminen ja kyllä, ehkä hänen tekemisissään olisi toivomisen varaa, mutta ennen kaikkea tuo toinen näyttää meille sen puolen itsestämme, joka raivostuu. Meillä on siis vielä työstettävää itsemme kanssa niin, että olisimme suopeimpia emmekä reagoisi turhan dramaattisesti. Mitä me siitä saamme muuta kuin hirveän stressin? Parempi ottaa rennosti ja yrittää muistaa, että tuo toinen ihminen kaikessa raivostuttavuudessaan on vain osa sitä sama Alkulähdetä kuten minäkin, itsenäinen sielu opiskelemassa omaa elämäänsä ja me kaikki olemme joskus olleet jossain elämässä jotenkin rasittavia. Kaikilla meillä on jotakin opiskeltavaa. Ehkä toinen on raivostuttavan itsekäs, mutta minä olenkin ajattelemattoman kärsimätön.

Unesi teema on ihana, koska siinä Pahuus paljastuukin sinulle ihan tavalliseksi naiseksi, jolla on tunteet. Ei hän olekaan paha. Hänet on kenties vain väärinymmärretty tai hän tarvitaa tähän elämäänsä ns. "pahoja" ominaisuuksia selvittääkseen oman sieluntiensä läpi kunnialla. Kaikillahan meillä on yleensä käsitys siitä, mikä on hyvää, pahaa, suotavaa tai sopimatonta milloin missäkin jne. Unesi nainen näyttää sinulle kuitenkin, että nuo määritelmät ovat vain päämme sisäisiä, eivät todellisia.

Tulee vähän mieleen tästä unestasi Kaunotar & Hirviö. Kaikki muut halusivat surmata Hirviön, koska he pitivät tätä pahana. Kaunotar sen sijaan ymmärsi katsoa Hirviötä pintaa syvemmälle (kuten sinäkin katsot unessasi Pahuuden naista pintaa syvemmälle) ja huomasi, että sydämessään Hirviö oli samanlainen kuin kuka tahansa meistä.

[indiima]

Samassa ajattelun junassa kuljen sun kanssa 
Kiitos sanoistasi, ne voitelivat rattaita, tuolla kallon huoneessa 

[Vajra]

Viime aikoina olen aloittanut aivan uuden tyylin käsitellä unia,
ne eivät ole ihmeellisimpiä kuin sylki tomussa. En käänny katsomaan, en
kertaa ja en myöskään kirjoita niitä ylös.
Unethan ovat loppujen lopuksi pelkkää harhaa. Mutta sitä ei ymmärrä unen aikana.
 Kun siinä tapahtuu jotain ihanaa, lentää taivaissa. Kun siinä tapahtuu jotain ikävää, olet synkimmässä rotkossa. Mieli liikkuu harhojen mukana ylös ja alas kuin apina. 

[Mio]

Unethan ovat loppujen lopuksi pelkkää harhaa. Mutta sitä ei ymmärrä unen aikana.
 Kun siinä tapahtuu jotain ihanaa, lentää taivaissa. Kun siinä tapahtuu jotain ikävää, olet synkimmässä rotkossa. Mieli liikkuu harhojen mukana ylös ja alas kuin apina. 

Hei, mut eikö se ookkin kiva kiipeillä puissa? 

http://www.cartoonstock.com/newscartoons/cartoonists/pto/lowres/pton196l.jpg

[Elektra]

Elämä on harhaa
unet ovat harhaa
ja hullun apinan kertoessa omaa tarinaansa mielenmaisemassa
laskeudun minäkin puusta ja jaan kanssanne viimeöisen uneni.

Kernaasti ottaisin vastaan tulkintoja - itselleni jäi jotenkin irrallinen olo tuosta...


Oli Astropäivät tai -kohtaaminen.
Olin innoissani ilosta, tietäen nyt kohtaavani foorumilaisia joiden kanssa on vuosia tullut turinoitua täällä. Meille oli varattu majoitukset astrolaisten kotona, ja istuin pöytään Nikin viereen odotellen 'tupajakoa' yöpymisiin. Nikin viereen tuli joku astrolainen, jota en tuntenut ja pohdin, että voisiko hän olla vaikkapa Ajatus. Kurkkasin häneen päin ja esittelin itseni Elektrana ja kysyin, että millä nikillä hän kirjoittelee foorumilla. Hän kurkkasi minuun päin, ja sanoi vältellen, ettei halua kertoa sitä kenellekään. On paljon parempi olla paikalla 'tuntemattomana'. Hämmästyin kovin ja pohdin mielessäni, etten aio toimia näin. Minä olen minä, ja olen kirjoitellut foorumiin siten, että loppujen lopuksi aivan yhdentekevää että teenkö sen nikillä vaiko omalla nimelläni. Elämme kuitenkin sellaisia aikoja, ettei meillä tarvitse olla mitään salattavaa.

Eräs hyvin persoonallisen oloinen nainen vinkkasi, että minulle on varattu majoitus hänen luotaan. En tuntenut toisia samaan paikkaan lähtijöitä. Hänen kotinsa oli hänen näköisensä, hyvin erikoinen. Punaiseen ja mustaan pukeutuneena ja mustine hiuksineen hän oli hyvin vaikuttava ilmestys - ja niin hänen kotinsakin. Lattialla oli muutama shiatsupatja heitettynä yöpyjiä varten, ja näin patjalla paperin. Se piti sisällään yöpymispaikat ja mitä minnekin oli sijoitettuna. Mutta taulukko ei ollut tämän maailman kirjoituksella täytetty. Ja kun aloin tarkastelemaan sitä lähemmin, nähdäkseni 'emännän' nimen, alkoi hämärtyä niin, etten saanut siitä selvää. Tiesin kuitenkin pystyväni lukemaan sitä ja ratkaisevani siihen liittyvän koodin - kunhan vaan saisin tehdä sen kaikessa rauhassa.

Porukkaa alkoi kertyä paikalle - parikymppisiä naisia, jotka kikattelivat ja purkivat reppujaan puhellen small talkia suurinpiirtein huulipunien sävyistä. Katsoin parhaimmaksia poistua paikalta, koska en tuntenut oloani kotoisaksi siinä joukossa. Määrätietoisesti astelin 'emäntämme' työhuoneeseen, mikä hieman hämmästytti häntä.

Olin hieman epävarma siitä, että mistä tässä kaikessa on kysymys.

Menin hänen luokseen ja kysyin suoraan, että kuka hän on ja tunnenko hänet foorumilta. Hän naurahti vaivautuneesti ja sanoi nikkinsä. En saanut selvää siitä, ja pyysin häntä toistamaan sen. Hän sanoi minun ymmärtävän hänen nikkinsä ja nimensä, kun katson häntä silmiin. Sitten hän ensimmäistä kertaa loi minuun tiiviin katseensa. Tuijoitin hänen silmiinsä yllättyneenä. Ne olivat liskomaiset silmät, joista ainakin toinen oli punainen ja viirumainen - ja tajusin jotain.... mitä en sitten herättyäni muistanut.