Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: YS I 16: tatparam vai tat param??  (Luettu 140 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 7581


Profiili
« : 01.07.2020 00:28:51 »

(LIsäys) Tämä taitaa olla senverran kinkkinen jutska, että sitä ei ainakaan meitsin
taidoilla pysty esittämään kansantajuisesti. Kun tämä kuitenkin on minua vuosikausia
riivannut, siis että olenko oikeassa, ja useimmat kääntäjät vähän väärässä, ehkä
tämän kirjoittaminen auki helpottaa vähän ahdistustani.

 Wink

YS I 12 - 16:

abhyAsavairAgyAbhyAM tannirodhaH .. 1\.12..
tatra sthitau yatno.abhyAsaH .. 1\.13..
sa tu dIrghakAlanairantaryasatkArAsevito dR^iDhabhUmiH .. 1\.14..
dR^iShTAnushravikaviShayavitR^iShNasya vashIkArasa.nj~nA vairAgyam .. 1\.15..
(drishta-anushravika-vishaya-vitrishNasya vashii-kaara-saMjñaa vairaagyam)
tatparaM puruShakhyAterguNavaitR^iShNyam .. 1\.16..
(tatparam [ tulkinta: tat-param tai tat {asti} param] purusha-khyaater guNa-vaitrishNyam)

Patañjalin mukaan yoga-tila eli samaadhi eli citta-vRtti-nirodha saadaan aikaan abhyaasalla (harjoituksella: puhtaan tietoisuuden toistuvalla ja säännöllisellä kokemisella syvämeditaation aikana??) ja vairaagyalla (abhyaasa-vairaagyaabhyaam).

Tällä kertaa tarkastelumme kohteena on vairaagya, jonka määritelmä meitsillä on hiertänyt kuin kivi kengässä.

Suutra I 15 toteaa, että tyypillä joka on tyrtynyt (vitRSNa; kirjaimellisesti janoamaton) nähtyihin (dRSTa) ja
kuultuihin (anushravika) kohteisiin (viSaya), "hallitseva tietoisuus" (vashii-kaara-saMjñaa) on vairaagyam.

Måns Broolla (Joogan filosofia) on mielestämme melko näpsäkkä ja alkutekstille suht. uskollinen käännös:

"Takertumattomuus" on nähtyjä ja kuultuja kohteita janoamattoman hallitseva tietoisuus.

Noh, devanaagarii-tekstin tulkintaa hankaloittaa silloin tällöin mm. se tosiasia, että jos sana päättyy
konsonanttiin ja seuraava alkaa niinikään konsonantilla, ne kirjoitetaan yhteen ns. yhdyskonsonantiksi,
jolloin on mahdotonta sanoa varmuudella, onko esim. tatparam (tat-param) yhdyssana (tuota parempi, tjsp ) vai kaksi
erillistä sanaa (tat ja param), jolloin merkitys olisi tuo [on]* korkein pälä pälä ...

Kannattaa huomata, että para(m) voi kontekstista riippuen olla käänettävissä joko komparatiivina (parempi, tjsp)
tai superlatiivina (paras, tjsp):

para   1 mf(%{A})n. (1. %{pR} ; abl. sg. m. n. %{pa4rasmAt} , %{-rAt} ; loc. %{pa4rasmin} , %{-re} ; nom. pl. m. %{pa4re} , %{-rAs} , %{-rAsas} ; cf. Pa1n2. 1-1 , 34 ; vii , 1 , 16 ; 50) far , distant , remote (in space) , opposite , ulterior , farther than , beyond , on the other or farther side of , extreme ; previous (in time) , former ; ancient , past ; later , future , next ; following , succeeding , subsequent ; final , last ; exceeding (in number or degree) , more than ; better or worse than , superior or inferior to , best or worst , highest , supreme , chief (in the compar. meanings [where also %{-tara}]

(tall. kesk. er...)

* Sanskritissa, kuten myös esim. venäjän kielessä, olla-verbin preesensmuodot jätetään usein pois, jos niillä on ainoastaan grammaatillinen funktio eli toimivat pelkkänä kopulana. Onhan myös suomessa ajateltavissa, että varsinkin puhekielessä
voitaisiin sanoa, jotakuta osoittaen: hän [on] lakaisukoneenkuljettaja!
« Viimeksi muokattu: 01.07.2020 10:27:00 kirjoittanut sideman » tallennettu

Floor Jansen... Making current Pop divas sound like they're farting on a snare drum.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 7581


Profiili
« Vastaus #1 : 01.07.2020 12:39:12 »

Vähän taustaa tulkinnallemme, liittyen sanajärjestykseen:

nirvichAravaishAradye.adhyAtmaprasAdaH .. 1\.47..
R^itambharA tatra praj~nA .. 1\.48..

Kiinnittäkäämme huomiomme suutran I 48 sanajärjestykseen
(vaihteeksi nykyääntämyksen mukainen translitteraatio, suomlaisittain eli mm. y -> j):

ritam-bharaa tatra pragjaa .. 1\.48..

Suutran 47 mainitsemasta adhjaatma[adhi + aatma]-prasaadasta seuraa ritambharaa pragjaa.

Huomaa, että adverbi tatra hajoittaa tuon adjektiiviattribuutin (r-bharaa) ja nominin (pragjaa)
muodostaman fraasin. Ainakin suomen vinkkelistä luontevampi sanajärjestys olisi

tatra ritambharaa pragjaa.

(Nyt vasta tuli mieleen että toki sanaa ritambharaa voidaan ehkä myös ajatella predikatiivina,
jolloin tuo sanajärjestys ei ole suomenkaan näkökulmasta niin, ainakin hintsusti, outo...eli
tuon huomioon ottaen tämä argumentti levisi vähän kuin Jokisen eväät, roflol!)

Måns Broon käännös (hakasuluissa meitsin lisäykset):

Siinä [tatra] ymmärrys [pragjaa] on totuutta kantava [ritam-bharaa]. (Vähän ehkä liian kirjaimellinen??)

(tall. kesk. er....)
« Viimeksi muokattu: 01.07.2020 13:48:29 kirjoittanut sideman » tallennettu

Floor Jansen... Making current Pop divas sound like they're farting on a snare drum.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 7581


Profiili
« Vastaus #2 : 01.07.2020 14:23:43 »

Niinkuin vihervasemmiston väkivalta on "parempaa väkivaltaa", samoin useimmat
tulkitsijat näyttävät olevan sitä mieltä että guNa-vaitRSNyam, joka on seurausta
puruSan ([todellisen] itsen, puhtaan transsendenttisen tietoisuuden tuntemisesta)
on jonkinmoinen vairaagyan karvahattuversiota parempi versio (tat-param):

[HA]: Indifference To The Gunas Or The Constituent Principles Achieved Through A Knowledge Of The Nature Of The Purusa Is Called Paravairagya (Supreme Detachment)

[IT]: That is the highest Vairagya in which, on account of the awareness of the Purusa, there is cessation of the least desire for the Gunas.

[VH]: The higher (vairagya-non-attachment) is the non-clinging to the gunas (primary forces of creation) due to identity with parusa-the self.

[BM]: Higher dispassion is a total absence of craving for anything material, which comes by discriminating between spirit and material nature.

[SS]: When there is non-thirst for even the gunas (constituents of nature) dues to the realization of Parusha (true Self), that is supreme non-attachment.

[SP]: When, through knowledge of the Atman, one ceases to desire any manifestation of Nature, then that is the highest kind of non-attachment.

[SV]: That is extreme non – attachment which gives up even the qualities, and comes from the knowledge of (the real nature of) the Purusha.

Meikäpellen miälestä tässä suutrassa PJ vain antaa lisäinfoa vairaagyasta, eli luen siten että tat ja param ovat erillisiä
sanoja, eivät tatpuruSa-tyyppisen yhdyssanan (samaasa) komponentteja.

Eli tat (viittaa vairaagyaan) on [guNain] äärimmäinen (param) yhdentekevyys, kun 24/7 -kokemus puruSan autuudesta*
on hallitseva tietoisuuden ominaisuus.

Mutta kaipa tuo sitten on väärä tulkinta; ei ole mitään muistikuvaa mistä se itselle tuli; ehkä suutran syntaksi tuntui
jotenkin vaikeasti selitettävällä tavalla tökkivän kun kyseessä on standardikäännös...

Onnittelut jos sait edes jotain tolkkua ylläolevasta ketjusta!   Grin

* Kuten MMYn väitetään tokaisseen , "bliss is not blissful" eli puruSa/brahma(n) EI ole autuaallinen, koska se merkitsisi
ominaisuuden liittämistä totaaliseen abstraktioon. Sensijaan esim. ihmisen hermosto kokee kontaktin puruSan kaa
äärimmäisenä, sanoinkuvaamattomana autuutena!
 
« Viimeksi muokattu: 01.07.2020 14:34:09 kirjoittanut sideman » tallennettu

Floor Jansen... Making current Pop divas sound like they're farting on a snare drum.
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: