Sivuja: 1 2 3 [4]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Päivän sanskrit-sana!  (Luettu 27873 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #45 : 13.06.2020 11:50:23 »


Kappas vain, uralilainen suomi on "palauttanut" kanta-germaanista lainatun akana-sanan lähes identtiseksi
rekonstruoidun indo-eurooppalaisen kantakielen (PIE: Proto-Indo-European) muodon kaa:

Finnish
Etymology
From Proto-Finnic *akana, borrowed from Proto-Germanic *aganō (“chaff”), from Proto-Indo-European *aḱanā.

https://en.wiktionary.org/wiki/akana#Etymology
tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #46 : 15.06.2020 10:12:02 »

Sanskritin perusteella harakat ovat mm. roistoja (rogue):

haraka   m. a taker , seizer , conveyer W. ; a rogue , cheat ib.

Noh, hehän tykkäävät anastaa kaikenlaista kiiltävää?

Todellisuudessa harakan etymologia lienee seuraavanlainen:

Etymology
From Proto-Finnic *harakka, borrowed from Proto-Balto-Slavic *śárˀkāˀ.

 Smiley

tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #47 : 19.08.2020 23:05:51 »

Koska ainakaan Wiktionary'ssä ei näyttäisi olevan etymologiaa suomen adjektiiville
hassu:

https://en.wiktionary.org/wiki/hassu

...ehdotamme kieli tiukasti poskessa, että jospa sillä olisi jotain tekemistä sanskritin
verbin has kaa:

has, hasati   2 ({-te}), pp. {hasita} (q.v.) laugh, smile; laugh at [[,]] (instr. or acc.), mock, ridicule, cut out....

Tuon perusteella hassu merkitsisi jotakuinkin: sellainen joka tuppaa hymyilyttämään/naurattamaan?

 Smiley Grin

Miksi Krishna nauroi/hymyili Arjunalle?

https://wordpress.com/block-editor/post/sanheb.wordpress.com/34

(nothing to see yet; under construction!)

« Viimeksi muokattu: 20.08.2020 07:54:05 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #48 : 10.10.2020 09:10:55 »

En jaksanut tsekata onko tämä jo ollut esillä: varsa on niin sanskritinkuuloinen sana kuin olla voi?

Sana tuli taas tietoisuuteni valokeilaan kun pitkästä aikaa luin (paljon mitään ymmärtämättä) kaama-suutraa alkukielellä:

  śaśo vr̥ṣo [ilman sandhii: vRsaH] 'aśva iti liṅgato nāyakaviśeṣāḥ...

Tuossa siis on kysymys kalujen ko'oista, eli niitä verrataan eläimiin: S = jänis (shasha), M = härkä, L = hevonen (ashva)

Wiktionary (suomen varsa):

From Indo-Iranian. Compare e.g. Sanskrit वृषन् (vṛṣan, “male animal”), Ossetian вурс (vurs, “stallion”).

Noun
*varsa

a foal, in particular a male one; a young stallion

Hmm...liittyisikö suomen sana kumminkin vielä enemmän samannäköiseen sanskritin sanaan varSa (~varsha),
koska se näkyy viittaavan myös ikään:

varSa   mf(%{A})n. (fr. %{vRS}) raining (ifc. e.g. %{kAma-v-} , raining according to one's wish) BhP. ; m. and (older) n. (ifc. f. %{A}) rain , raining , a shower (either `" of rain "' , or fig. `" of flowers , arrows , dust &c. "' ; also applied to seminal effusion) RV. &c. &c. ; (pl.) the rains AV. (cf. %{varSA} f.) ; a cloud L. ; a year (commonly applied to age) Br. &c. &c. (%{A@varSAt} , for a whole year ; %{varSAt} , after a year ; %{varSeNa} within a year ; %{varSe} every year) ;
« Viimeksi muokattu: 10.10.2020 09:18:57 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #49 : 12.12.2020 14:02:58 »

Noh, vedaanta-saaraa lukiessa törmäsimme sanaan spider. Tsekkasimme
mikä se mahtaa olla alkukielellä: luutaa. Kylmät väreet kävivät läpi asperger-kehomme (kaaya)!

Piti heti tsekata wiktionary'stä mikä on suomen sanan lude/lutikka etymologia; ei löytynyt selitystä sen mahd. alkuperästä:

Etymology
lude +‎ -kka

Noun
lutikka

bedbug
(mining) A gold nugget between 5 mm to 9 mm by the largest measure, see also kultahippu (“gold nugget”).


Mutta sanskritin sana luutaa/luutikaa tarkoittaa hämähäkkiä! Ei kovin kaukana suomen lutikan merkityksestä?   Cheesy   smitten

[/i]
लूता • (lūtā) f

a spider
Synonyms: लूतिका (lūtikā)
« Viimeksi muokattu: 12.12.2020 14:06:40 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #50 : 16.12.2020 08:11:21 »

Lukiessani unilukemisena Mr. Kalen Higher Sanskrit Grammar'ia (karmee lukukokemus, mm. suttuisen fontin takii)
törmäsin sanaan otu (yks. nominatiivi luultavasti samankaltainen kuin sanalla guru, eli otuH/otus*/otur, etc
sandhista riippuen).

Tarkoittaa erästä suosittua koti(kin)eläintä...


 Smiley

* esim. otus tatra gacchati - (ajoittain kehräävä) otus kulkee tuolla.

« Viimeksi muokattu: 16.12.2020 15:51:15 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #51 : 17.12.2020 09:58:56 »


Nokian uusi teknologiajohtaja on Nishant (HK-translitteraatiolla: nizant) Batra.

Sanskritissa nishaanta näyttää olevan foneemijono joka edustaa kolmea homonyymistä* sanetta:

1   nizAnta   1 a. tested, approved, usual, customary.
2   nizAnta   2 n. dwelling-place, house.
3   nizAnta   3 s. close of night, day-break.

* Ei tule suomesta äkistään mieleen muita kuin kuusi (puu) ja kuusi (6), tai tuli (fire) ja tuli (came).
Nämä parit toki edustavat keskenään eri sanaluokkia....
tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #52 : 02.02.2021 10:51:12 »

Yksi turhahko tiedonmurunen lisää: sanskritin brahma(n) ja ruotsin berg (vuori) näyttävät
olevan kognaatteja eli sukulaissanoja, ainakin wiktionaryn mukaan:

berg, Swedish

Etymology

From Old Norse bjarg, berg, from Proto-Germanic *bergaz, from Proto-Indo-European *bʰerǵʰ-.

(Lisäys) Ruotsin kirjoitusasu on ällistyttävän likellä rekonstruoitua, tuhansia vuosia wanhaa kantamuotoa?

brahman, etymology

From Proto-Indo-Aryan *bʰŕ̥źʰma, from Proto-Indo-Iranian *bʰŕ̥ȷ́ʰma, from Proto-Indo-European *bʰerǵʰ- (“to become high, rise, elevate”).

Tähti * tarkoittaa, että muoto on hypoteettinen rekonstruktio, muodostettu sukulaiskieliä keskenään vertailemalla ja ns. äännelakeja soveltamalla?



« Viimeksi muokattu: 02.02.2021 16:09:30 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #53 : 29.08.2021 07:43:09 »

Siittä näkyy olevan jo yli puoli vuotta kun tätä ketjua on viimeksi "päivitetty",
joten en ole varma onko sana kaali jo ollut esillä; en viitsi sitä kaivella; näin
pyhäaamun ajantapoksi voisin jotain sen tiimoilta naputella.

Vähän johdannontynkää (jos vielä viime vuosituhannelta muistan, lol):
lingvistiikassa minimiparilla taidetaan tarkoittaa sellaista sanaparia,
jossa parin osapuolten keskinäinen ero on vain yhden foneemin suuruinen
(huh huh...). Foneemi on siis pienin merkitystä erottava yksikkö, useimmiten
konsonantti tai vokaali, mutta voi olla myös esim. (melodinen) aksentti, kuten
vaikkapa kiinassa ja jopa riikinruotsissa (esim. ande?), tahi vokaalin/konsonantin
pituus, esim. suomen kari vs. kaari tai kato vs. katto. Tuossa tapauksessa
käytetty termi lienee suprasegmentaalifoneemi.

Minimipari on tärkeä työkalu kun lingvistit pähkäilevät onko jokin äänne kielessä
erillinen foneemi tai esim. sama foneemi ns. komplementaarisessa distribuutiossa
eli täydennysjakaumassa, tahi jopa vapaassa vaihtelussa. Suomessa ns. äng-äänne
(esim. aamakanki, foneettisesti aamukaŋki; aamukangen/fon: kaŋŋen)  lienee täydennysjakaumassa
oleva n-foneemin allofoni, joka esiintyy foneemien k ja g edellä. Nyt ei tule muuta
esimerkkiä mieleen suomen vapaassa vaihtelussa olevasta foneemista kuin s ja sen variantti z
(soinnillinen dentaalisibilantti), joka voi kuulemma satunnaisesti esiintyä
esim. lukusanan viisi ääntämyksessä (viizi; z EI OLE ts), mutta jolla ei ole merkitykseen
mitään olennaista vaikutusta, päinvastoin kuin vaikkapa enkussa, esim. tense (lausu: tens) vs. tens (tenz: kymmeniä).
(Tuo on sellainen enkun piirre jota harva suomalainen muuten erittäinkin hyvin enkkua osaava
ottaa huomioon..)

https://translate.google.com/?sl=en&tl=fi&text=tens%20of%20tense%20tents%0A&op=translate

Noh, siis tällä kertaa huomiomme kohteena olkoon sanskritin sanapari kali/kaali.
Englanninkielisessa sanskritin translitteraatiossa harvoin ilmaistaan tuota sanskritin
ja mm. suomen erittäin tärkeää foneettista piirrettä eli vokaalin pituutta (suomessa
myös konsonantin pituus; en ole nyt varma kuinka merkittävä se on sanskritissa;
häätyypä tsekata myöhemmin...). Nuo sanskritin sanat eronnevat semanttisesti toisistaan (lähes?)
yhtä radikaalisti kuin suomen kari vs. kaari.

Niinpä esimerkiksi sanskritin merkittävät sanat aananda ja aakaasha kirjoitetaan lähes
järkiään muotoihin ananda ja akasha. Sana a-nanda (adj. [sic!] iloton) on likimain vastakohta
sanalle aa-nanda (autuus). Ainakaan Monier-Williams'in sanakirjan (M-W) mukaan, johon CDSL
(Cologne Digital Sanskrit Lexicon) lähinnä perustuu, ei sanaa akasha ole skrt:issa lainkaan!

Mitä tulee sanapariin kali/kaali*, ekan merkitys M-W:n mukaan on:

kali   m. (1. %{kal} Comm. on Un2. iv , 117)N. of the die or side of a die marked with one dot , the losing die AV. vii , 109 , 1 S3Br. &c. (personified as an evil genius in the episode of Nala) ; symbolical expression for the number 1 ; Terminalia Bellerica (the nuts of which in older times were used as dice) L. ; N. of the last and worst of the four Yugas or ages , the present age , age of vice AitBr. Mn. i , 86 ; ix , 301 f. MBh. &c. (the Kali age contains , inclusive of the two dawns , 1200 years of the gods or 432 ,000 years of men , and begins the eighteenth of February , 3102 B.C. ; at the end of this Yuga the world is to be destroyed ; see %{yuga}) ; strife , discord , quarrel , contention....

Sanan kaalii - joka on siis feminiinimuoto sanasta kaala - etymologia näkyy olevan epävarma {kal?},
mutta näyttää olevan toki mahdollista että se on johdettu samannäköisestä verbijuuresta (dhaatu) kal, kuin kali:

kAla   1 mf(%{I} Pa1n2. 4-1 , 42)n. (fr. 3. %{kal}?) , black , of a dark colour , dark-blue MBh. R. &c. ; m. a black or dark-blue colour L. ; the black part of the eye Sus3r. ;

Siis, sanan kali juuri näkyy olevan   1   kal   (in comp. for 2. %{kad}),

2   kaD   cl. 1. P. %{kaDati} , to be confused or disturbed by pleasure or pain ; to be elated or intoxicated Dha1tup.: cl. 6. P. %{kaDati} , to eat , consume Vop.: Caus. %{kADayati} , to break off a part , separate , divide ; to remove the chaff or husk of grain &c. ; to preserve Dha1tup. xxxii , 44 (cf. %{kaND}.)

Vai sittenkin:

3   kad   1 cl. 1. A1. %{kadate} , %{cakAda} (R. ed. Gorresio vi , 65 , 23 ; but ed. Bomb. vi , 86 , 24 reads %{cakAra}) , to be confused , suffer mentally ; to grieve ; to confound ; to kill or hurt ; to call ; to cry or shed tears Dha1tup. xix , 10.

kun taas sanan kaala (kaalii) juuri on mahdollisesti: 3   kal   2 cl. 10. P. (rarely A1.) %{kAlayati} (%{-te}) , to push on , drive forward , drive before one's self or away , carry off MBh. BhP. ; to go after (with hostile intention) , persecute R. iii , 41 , 26 ; to count , tell over MBh. iii , 14853 ; to throw L. ; to announce the time (?).

(Vaikea ymmärtää miten jälkimmäinen etymologia olisi mahdollinen...ettei vain olisi toimittajalle tullut typo??)

* Tarkemmin stadin partitiivia muistuttava kaalii, jossa pitkä loppu-i osoittaa että kyseessä
on feminiinisukuinen sana

« Viimeksi muokattu: 29.08.2021 11:50:06 kirjoittanut sideman » tallennettu
Sivuja: 1 2 3 [4]
  Tulostusversio  
 
Siirry: