Sivuja: [1] 2 3 4
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Päivän sanskrit-sana!  (Luettu 20065 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« : 15.03.2019 10:21:25 »

Päivän sanskrit-sana olkoon vaikkapa guru, koska se tarkoittaa myös esimerkiksi planeetta Jupiteria.

   guru   , f. {gurvI} a. heavy, weighty (w. abl. also = {gurutara}), big, large, great, long (prosod.); strong, vehement; difficult, hard; bad, evil; important, valuable, venerable. Comp. {gurutara & ga3rIyaMs} heavier, weightier, etc. than (abl.); very heavy, weighty etc.; superl. {gariSTha} very big or swollen. -- m. any venerable person, as father, mother (du. the parents), teacher (also pl.), esp. Brhaspati as the teacher of the gods, any elder relative; chief of (---). f. {gurvI} pregnant, a pregnant woman.

Siis guru on perusmerkitykseltään adjektiivi, tarkoittaen se heviä! Tuossa sanakirjaentryssä ei näköjään mainita Jupiteria, mutta laajemmassa MW:ssa se toki esiintyy:

`" preceptor of the gods "' , Br2ihaspati Mn. xi ; (hence) the planet Jupiter Jyot.

Planeettamerkitys tulee näköjään siitä että Jupiter on myös Brihaspati, joka devaa eli jumalolentoa tarkoittaessaan viittaa jumalten opettajaan?

Pregnantti nainen on gurvii, guru-sanan feminiinimuoto! Hauskasti(?) assosioituu suomen sanaan kurvi(kas)?
« Viimeksi muokattu: 25.02.2020 14:49:37 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« Vastaus #1 : 17.03.2019 12:40:09 »

Olkoon toinen sana vaikkapa yoga (jooga). Sen kantaverbi (dhaatu) on yuj (judsh), jolla näkyy olevan aika liuta merkityksiä:

yuj   [...taivutusmuotoja karsittu...] to yoke or join or fasten or harness (horses or a chariot) RV. &c. &c. ; to make ready , prepare , arrange , fit out , set to work , use , employ , apply ib. ; to equip (an army) R. ; to offer , perform (prayers , a sacrifice) BhP. ; to put on (arrows on a bow-string) MBh. ; to fix in , insert , inject (semen) S3Br. ; to appoint to , charge or intrust with (loc. or dat.) MBh. VP. ; to command , enjoin BhP. ; to turn or direct or fix or concentrate (the mind , thoughts &c.) upon (loc.) TS. &c. &c. ; (P. A1.) to concentrate the mind in order to obtain union with the Universal Spirit , be absorbed in meditation (also with %{yogam}) MaitrUp. Bhag. &c. ; to recollect , recall MBh. ; to join , unite , connect , add , bring together RV. &c. &c. (A1. to be attached , cleave to Hariv.) ; to confer , or bestow anything (acc.) upon (gen. or loc.) BhP. Ma1rkP. (A1. with acc. , to become possessed of MBh. ; with %{Atmani} , to use for one's self , enjoy Mn. vi , 12) ; to bring into possession of , furnish or endow with (instr.) Mn. MBh. R. &c. ; to join one's self to (acc.) RV. ; (in astron.) to come into union or conjunction with (acc.) VarBr2S.: Pass. %{yujya4te} (ep. also %{-ti} ; aor. %{a4yoji}) , to be yoked or harnessed or joined &c. RV. &c. &c. ; to attach one's self to (loc.) Hit. ; to be made ready or prepared for (dat.) Bhag. ; to be united in marriage Gaut. MBh. ; to be endowed with or possessed of (instr. with or without %{saha}) Mn. MBh. &c. ; (in astron.) to come into conjunction with (instr.) VarBr2S. ; to accrue to , fall to the lot of (gen.) Pan5cat. ; to be fit or proper or suitable or right , suit anything (instr.) , be fitted for (loc.) , belong to or suit any one (loc. or gen.) , deserve to be (nom.) Mn. MBh. &c. ; (with %{na}) not to be fit or proper &c. for (instr.) or t

Perusmerkityksiä on siis iestää, liittää, kiinnittää, jne. Verbin alkuperäinen indo-eurooppalainen muoto lienee alkanut i-äänteellä, ja muistikuvamme mukaan suomen ies/ikeen on sukua sille!

Substantiivilla yoga on ymmärrettävästi myös rutkasti merkityksiä, jokseenkin yllättäviäkin:

yoga   m. (1. %{yuj} ; ifc. f. %{A}) the act of yoking , joining , attaching , harnessing , putting to (of horses) RV. MBh. ; a yoke , team , vehicle , conveyance S3Br. Kaus3. MBh. ; employment , use , application , performance RV. &c. &c. ; equipping or arraying (of an army) MBh. ; fixing (of an arrow on the bow-string) ib. ; putting on (of armour) L. ; a remedy , cure Sus3r. ; a means , expedient , device , way , manner , method MBh. Ka1v. &c. ; a supernatural means , charm , incantation , magical art ib. ; a trick , stratagem , fraud , deceit Mn. Katha1s. (cf. %{yoga-nanda}) ; undertaking , business , work RV. AV. TS. ; acquisition , gain , profit , wealth , property ib. Kaus3. MBh. ; occasion , opportunity Ka1m. Ma1rkP. ; any junction , union , combination , contact with (instr. with or without %{saha} , or comp.). MBh. Ka1v. &c. (%{yogam} %{i} , to agree , consent , acquiesce in anything R.) ; mixing of various materials , mixture MBh. R. VarBr2S. ; partaking of , possessing (instr. or comp.) Mn. R. Hariv. ; connection , relation (%{yogAt} , %{yogena} and %{yoga-tas} ifc. in consequence of , on account of , by reason of , according to , through) Ka1tyS3r. S3vetUp. Mn. &c. ; putting together , arrangement , disposition , regular succession Ka1t2h. [856,3] S3rS. ; fitting together , fitness , propriety , suitability (%{yogena} and %{yoga-tas} ind. suitably , fitly , duly , in the right manner) MBh. Ka1v. &c. ; exertion , endeavour , zeal , diligence , industry , care , attention (%{yoga-tas} ind. strenuously , assiduously ; %{pUrNena@yogena} , with all one's powers , with overflowing zeal) Mn. MBh. &c. ; application or concentration of the thoughts , abstract contemplation , meditation , (esp.) self-concentration , abstract meditation and mental abstraction practised as a system (as taught by Patan5jali and called the Yoga philosophy ; it is the second of the two Sa1m2khya systems , its chief aim being to teach the means by which the human spirit may attain complete union with I7s3vara or the Supreme Spirit ; in the practice of self-concentration it is closely connected with Buddhism) U

Astronomiassa ja -logiassa sillä on seuraavia merkityksiä:

 (in astron.) conjunction , lucky conjuncture La1t2y. VarBr2S. MBh. &c. ; a constellation , asterism (these , with the moon , are called %{cAndra-yogAH} and are 13 in number ; without the moon they are called %{kha-yogAH} , or %{nAbhasa-yogAH}) VarBr2S. ; the leading or principal star of a lunar asterism W. ; N. of a variable division of time (during which the joint motion in longitude of the sun and moon amounts to 13 degrees 20 minutes ; there are 27 such Yogas beginning with Vishkambha and ending with Vaidhr2iti) ib. ;
« Viimeksi muokattu: 17.03.2019 12:43:02 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« Vastaus #2 : 19.03.2019 10:37:02 »

Legend: A = aa; I = ii; U = uu

Olkoon kolmas sana vaikkapa kaama (löytyyköhän Kaamasen tieltä?)

Kantaverbi on kam:

kam   2 [...] pp. {kAnta} (q.v.) wish, desire, love. C.

kAma (kAma)   m. wish, desire, longing for (gen., dat., or loc.); love, inclination, lust, pleasure; pers. as the god of desire or of love;

kamaa lyhkäsellä ekalla ja pitkällä tokalla a-äänteellä sensijaan tarkoittaa:

kamA   f. loveliness , beauty , radiance L. (kamaan, beibi!)
 
Useimmille kaama lienee tuttu opuksen nimestä kAma sUtra?

(Liekö enkun come-verbin erityismerkitys alluusio tuohon skrt-sanaan? Hold on, I'm comin')

https://youtu.be/AREppyQf5uw

(lissäys) Rgvedassa kaama esiintyy ainakin naasadiiya(?)-suuktassa eli Luomishymnissä,
värssyssä 4, säkeet a ja b:

kaamas tad agre sam avartataadhi,
manaso retaH prathamaM yad aasiit

kaamas tad agree sam avarttataadhi,
manasoo reetaf* prathamañ jad aasiit...

Macdonell'in käännösyritelmä:

Desire in the beginning came upon that, (desire) that
was the first seed of mind.

* p-äänteen edellä visarga (H) kuullostaa ähvältä?
Hmmm... ei tuo mitenkään selvästi ainakaan tässä kuulu:  https://youtu.be/nN5xgf9gFeo?t=58
« Viimeksi muokattu: 20.03.2019 15:14:04 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« Vastaus #3 : 24.03.2019 13:21:49 »


Mikä suomen kielen sana meille tulee mieleen tästä:

udara   n. (adj. --- f. {A} & {I}) belly, womb, cavity, interior, inside;

Jos emme keksi, katsokaamme täältä:

https://fi.wiktionary.org/wiki/udar
« Viimeksi muokattu: 27.03.2019 15:13:32 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« Vastaus #4 : 02.04.2019 11:52:04 »

Wiki:

Mukula on versokasvien turpeiden ja maltoisten, vararavintoa sisältävien osien yleisnimi.[1][2] Tällainen kasvinosa toimii talvehtimis- ja lisääntymiselimenä. Mukulajuuri (juurimukula) on muodostunut juuresta ja mukulavarsi (varsimukula) varresta.[2]

"Nykysuomen" sanakirjan mukaan mukula-sanalla on myös arkinen, halventava, lasta tarkoittava merkitys: penska, pentu, kakara.

Sanskritissa mukula-sanan primaari merkitys on nuppu (kukan "lapsi"?):

mukula   n. (m. g. %{ardharcA7di} ; ifc. f. %{A}) a bud (also fig. `" a first tooth "')

 Smiley
tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« Vastaus #5 : 04.04.2019 14:39:23 »

Näillä ei liene mitään tekemistä suomen homonyymisten sanain kaa:

lauha   mf(%{I})n. (fr. %{loha}) made of copper or iron or any metal , coppery , iron , metallic Gr2S3rS. MBh. &c. ; red MBh. ; toki pilvet usein lauhalla ilmalla näyttävät punertavilta?

sauma   mfn. (fr. %{soma} , of which it is also the Vr2iddhi form in comp.) relating or belonging to Soma VP

lauma   mfn. (fr. %{loman}) g. %{saMkalA7di} and %{zarkarA7di}. (adjektiivi, johdos sanast loman = hius)

rauma   m. (fr. %{ruma}) N. of a man Ra1jat. ; (pl.) = %{raumya} VP. ; n. (fr. %{rumA}) a kind of salt procured from the Ruma1 district L

kaula on johdos sanasta kula, joka merkitsee aika lailla samaa kuin suomen kylä (lingvistien suosima kirjoitusasu on  külä, virossa küla):

kaula   mf(%{I})n. (fr. %{ku4la}) , relating or belonging to a family , extending over a whole family or race R. iv , 28 , 9 ; heritable in a family BhP. xii , 3 , 36 ; sprung from a noble family L. ; belonging or particular to the Kaulas Kula7rn2

ruma   m. N. of a man RV. ; (%{A}) f. s.v.

pula   mfn. extended , wide L. ; m. horripilation

kuva   n. a water-lily , lotus L.

Voisiko tämä sensijaan selittää nimeä Puulavesi:

puula   m. a bunch , bundle Ma1nGr2. Ka1tyS3r. Sch. (also %{-ka}) ; pl. straw A1s3vS3r. Sch.

Siis "ruokojärvi"; vaan ei taida olla kovin ruokoinen järvi,   Grin

Vesi taitaa sen sijaan olla stunningly kirkasta ja puhdasta?

puu   2 mfn. cleansing , purifying (

 Smiley

Siis puhto-lajärvi?   2funny
« Viimeksi muokattu: 04.04.2019 22:48:12 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« Vastaus #6 : 09.04.2019 10:28:46 »

Tää on yks "hauskimmista" etymologioilla leikittelyn näkökulmasta:

kuupa   m. (fr. 1. %{ku} and %{ap}? ; cf. %{anUpa4} , %{dvIpa4}) , a hole , hollow , cave RV. i , 105 , 17 AV. S3Br. &c. ; a pit well

Kuten huomaamme, etymologia ku ap (missä vesi?? ) on epävarma.

Joka tapauksessa, suomen kannalta voidaan leikillisesti rinnastaa tuo sana joko sanaan kuuppa/kuupan tahi sanaan kuoppa, murteellisesti kuappa/kuapan. Molemmat liittyvät jotenkin veteen, varsinkin (löyly)-kuuppa? Sana ei ehkä ole lainautunut suomen kielen edeltäjään i-e -kantakielestä, tai jostain, mutta hämmästyttävän usein suomi "palauttaa" sanoja muotoon jotka ovat lähellä sanskritia. Esim. kiila taitaa olla laina ruotsin sanasta kil (tshiil) mutta sanskritiksi kiila (wedge) on, well, kiila*. Ainoa ero suomen kielen vastaavaan on se, että sanskritissa lyhyt a ei ole puhdas kuten suomessa, vaan hintsusti redusoitunut (esim. oohon tahi tahi äähän vivahtava?) kuten esim. enkussa usein.

* kiila   m. (ifc. f. %{A}) , a sharp piece of wood , stake , pin , peg , bolt , wedge
« Viimeksi muokattu: 09.04.2019 10:40:13 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« Vastaus #7 : 10.04.2019 14:12:24 »

Varmoja esimerkkejä suomalais-ugrilaiseen kantakieleen lainatuista indo-eurooppalaisista
sanoista ovat mm: petkel, porsas, vasara ja viha. (Kaisa Häkkinen, Mistä sanat tulevat, s. 238. SKS. Pieksämäki, 1990)

Viha lienee siis sukua sanskritin sanalle visha, myrkky:

viSa* (=~ visha)   2 n. venom, poison; adj. f. {A3} poisonous.

Joillekuille voi olla tuttu fraasi käärmeen vihat, joka lienee alunperin tarkoittanut käärmeen myrkkyä,
mutta myöhemmin(?) on tullut metaforisesti merkitsemään negatiivista tunnetta, johon liittyy mm. aggressio?

Vasara puolestaan lienee sukua sanalle vajra (~vadsra).

* S on retrofleksinen "suhu-ässä", jossa kielen kärkeä käännetään hintsusti taaksepäin kohti kitalakea!

« Viimeksi muokattu: 10.04.2019 14:15:03 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« Vastaus #8 : 25.04.2019 22:38:41 »

laNDa*   n. (cf. %{leNDa}) excrement BhP. x  `" hard excrement , as of horses "'; kantaverbi viitannee heittämiseen:

laND   (cf. %{olaND}) cl. 10. P. %{laNDayati} , to throw or toss up Dha1tup. xxi , ii , 9 ; to speak  (puhua pas...ööö...lantaa?)

leNDa   (cf. %{laNDa}) excrement BhP.  (lanta lentää, LOL!)

* Virolaiset ääntäisivät tuon kai siten että se on lähempänä lantaa...


 Grin

« Viimeksi muokattu: 26.04.2019 09:16:07 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« Vastaus #9 : 11.05.2019 10:19:00 »

Yksi meitsin suosikeista on siima (sanakirjamuoto [skm] on siiman; vrt. karma, skm: karman*):

1   sIman   m. (see 2. %{sI} and %{sItA}) a separation or parting of the hair so as to leave a line AV. Br. AitUp. ; a suture of the skull L. ; f. or n. a boundary , border , bounds , limit , margin , frontier (lit. and fig.) Ya1jn5. Ka1v. Pur. ;

Eka merkitys taitaa olla jakaus? Mutta enkussa line tarkoittanee myös siimaa??    angel

Koska tuo sanakirjaentry kehotti katsomaan (sii) myös entryä sii, tehdäämpä se sitten:

sI   2 (either invented to account for %{sItA} below or a lost root meaning) `" to draw a straight line "'

(Lisäys) Oppia ikä kaikki! Minulla on ollut se käsitys että Raaman vaimon nimi Sita merkitsee valkoista,
mutta näköjään oikea muoto onkin siitaa, joka on vähän enemmän seksistinen(?), tarkoittaen vakoa (furrow)!

2   sita   2 a. white, bright, clear, pure.
3   sItA ( siitaa)   f. furrow; N. of the daughter of Janaka and wife of Ra1ma (said to have sprung from a furrow).

Hyvä esimerkki siitä kuinka tärkeätä sanskritissa (kuten suomessa) on vokaalien pituuksien huomioonottaminen,
esim. suom. kusi vs. kuusi!

 Smiley

* Tämän taivutusparadigman sanoissa on alunperin ollut kaiketi ännän tapainen äänne lopussa, mutta perusmuodossa (nominatiivissa, ja  neutrisukuisissa sanoissa myös akkusatiivissa se on "kulunut" poies, säilyen monissa obliikvisijoissa, esim. genetiivi/ablatiivi: karmaNaH [edeltävä r muuttaa dentaalisen n-äänteen retrofleksiksi N-äänteeksi, jota äännettäessä kielen kärki taipuu hintsusti ylös-taaksepäin, mikä on yksi niistä foneettisista piirteistä jotka saavat monien intialaisten enkunääntämyksen kuulostamaan hassunhauskalta! Esim. Simpsonien rasistisena poistettu Apu taitaa ääntää enkkua tuolla tavoin; itse en ole katsellut Simppareita Herran aikoihin, joten en tuota muista satavarmasti...])

« Viimeksi muokattu: 11.05.2019 12:01:55 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« Vastaus #10 : 12.05.2019 10:34:18 »

Eilen porilaissyntyinen kilpailija ilmeisesti hurmasi Jaajon Miljonäärissä, koska tämä
halasi häntä (her) peräti kolme kertaa!

Kisaaja olisi tiennyt oikean vastauksen jopa 60 donan kyssäriin (kuka oli eka jenkki nais astronautti, tai jotain),
mutta ei uskaltanut riskeerata, ollen melko epävarma näkemyksensä oikeellisuudesta.

Pluton (= rikkaudet?) hallitsemana skorpioni -na tietysti mietimme, että mitenkähän paljon mahtaa kaduttaa
kun olisi saanut vastaamalla tuplattua pottinsa!

Sanskritiksi katumus taitaa olla pashcaat-taapaH (pashtshaat-taapahaa), kirjaimellisesti jälki-kipu (tApa m. heat, ardour, pain, affiction.), tsjp.

Noh, pashcaat näyttää olevan yksikön ablatiivi (ekavacanaa pañcamii vibhakti? yksi-puheen viides jako, modifikaatio?) sanasta

pazca (z = sh - sidis)   mfn. hinder , later , western

Lienee mahdollista että tuo on ollut varhemmassa I-E kielimuodossa pashka, tjsp, vrt. esim. sanaa neljä, catur  liettuan* vastaavaan sanaan keturi. Eli siis leikillisenä Wettenhovi-Aspa -henkisenä kansanetymologiana, paska tarkoittaisi jotain peräpäästä tulevaa...

 Smiley

* Liettuan maalaismurteet lienevät (eurooppalaisista kielistä?) lähimpänä vedain kieltä, klassisen sanskritin edeltäjää, jota Suomessa taidetaan kutsua tai aiemmin kutsuttiin muinaisintiaksi! (Viittaako tuo siihen, että, kuten Tilak uumoili kirjassaan Arctic Home in the Vedas,
arjalaiset vaelsivat todellakin mm. nykyisen Fenno-skandian kautta ilmastonmuutosta pakoon tuhansia vuosia sitten, päätyen lopulta enimmäkseen nykyisen Intian alueelle?)

http://vilnews.com/2011-04-incredible-indian-lithuanian-relations-2

 It is no surprise then that they proudly quote the French linguist Antoine Meillet, who said, that anyone who wanted to hear old Indo-European should go and listen to a Lithuanian farmer. The 19th century maxim - the older the language the better - is still alive in Lithuania.

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Arctic_Home_in_the_Vedas
 
« Viimeksi muokattu: 12.05.2019 10:53:32 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« Vastaus #11 : 13.05.2019 16:32:02 »

Amerikkalainen TV-ryhmä kävi aikoinaan tekemässä jutun suomalaisesta tangosta.

Yksi haastatelluista oli tangokuningatar Arja Koriseva. Hän totesi että suomen kielen ai lav juu,
eli minä rakastan sinua, kuulostaa jotenkin nololta. Haastattelija totesi jotain sentapaista kuin
You look almost embarrassed when you say that!

Sanskritissa rakta näkyy tarkoittavan mm. rakastettua; taitaa olla samaa kantaa kuin rajas, joka ei kuitenkaan
taida tarkoittaa rakasta*:

rakta   mf(%{A})n. coloured , dyed , painted Br. Gr2S3rS. Mn. &c. (cf. Pa1n2. 4-2 , 1) ; reddened , red , crimson S3a1n3khGr2. MBh. Ka1v. &c. (said of 5 or 7 parts of the body which ought to be red MBh. iv , 253 VarBr2S. lxviii , 84) ; `" coloured or modified by nasalization "' , nasalized (said of a vowel) RPra1t. (cf. %{raGga}) ; excited , affected with passion or love , impassioned , enamoured , charmed with (instr.) , attached or devoted to , fond of (loc. gen. or comp.) Mn. MBh. &c. ; beloved , dear , lovely , pleasant

Paha mennä varmuudella sanomaan, onko kyseessä vain satunnainen samankaltaisuus...

Verbi rac tarkoittaa mm. rakentaa, mutta siitä ei näytä löytyvän k-llista muotoa kuten substantiivista Rc (lausu ritsh -> Rk + veda = Rgveda)

rac   cl. 10. P. (Dha1tup. xxxv , 12) %{racayati} (pf. %{racayAm-Asa} Katha1s. ; irr. fut. %{raciSyati} Hariv. [with v.l. %{kariSyati}] ; and ind. p. %{racayitvA} Vet.) , to produce , fashion , form , make , construct , complete , cause , effect

* FWIW, wiktionary'sta löytyi tälläisiä muotoja:  From Proto-Germanic *rekwaz, from Proto-Indo-European *h₁régʷos. Elikä rekonstruoidussa PIE-muodossa on ollut k-äänteen soinnillinen vastine g! Eiköhän Rauman murteessa rakas ole ragas, tai jotain sinneppäin... heh heh... nyt alkaa mennä puurot ja vellit ihan sekasin!
« Viimeksi muokattu: 14.05.2019 09:49:54 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« Vastaus #12 : 14.05.2019 10:26:41 »

Sanskritissa kala tarkoittaa mm. mykkää ja kaala (kAla) mm. aikaa, kuolemaa tai mustaa:

1   kala   a. dumb, indistinct, low, soft (of sounds); n. adv. -- f. {kalA3} q.v.
2   kalA   f. a small part, esp. a sixteenth of the moon's orb; a cert. small division of time; an art (there are 64).
3   kAla   , f. {I} 1 dark-blue, black, m. the black part of the eye, E. of Rudra-€iva; N. of sev. kings etc., also = {kAlasarpa} q.v.; f. {I} E. of Durga etc.
4   kAla*   2 m. time, esp. the right or proper time (w. gen., dat., loc., inf., or ---); opportunity, case; season, mealtime (twice a day); the half of a day, hour, age, era, measure of time, prosody; time as ruler or destroyer of the world, i.e. destiny, fate; end; death or the god of death. --

Mitä tod. näköisimmin yhteys suomen kalaan on vain satunnainen. (Toki kalat taitavat olla aika mykkiä...) Hurrrjaa ajatella että suomen (yleis)kieli on säilyttänyt sanan samanlaisena kuin se ilmeisesti oli tuhansia vuosia sitten:

https://en.wiktionary.org/wiki/kala#Finnish

Esimerkiksi unkarissa se on muuttunut muotoon hal!

(Lisäys) kali näkyy olevan ihan oma sanansa:

kali   1 m. the One-side of a die; the last and worst of the 4 ages of the world; quarrel, strife (personified in all mgs).

Siis kali-yuga näköjään tarkoittanee riidan (sotien?) aikakautta, joka lienee kärjistymäisillään ydinselkkauksen partaalle...

(Suomessa miekan kalistelu muodostanee näennäisen yhteyden tuohon mahdolliseen sota-merkitykseen... huoh!)

* Krishna (kRSNa) toteaa Bhagavad-giitaa'ssa Arjunalle:
kaalo 'smi loka-kSaya-kRt... (kaalaH + asmi) - Olen Aika/Kuolema, (maailma-tuho-tekijä:) maailman tuhoaja!   Shocked

http://www.bhagavad-gita.org/Gita/verse-11-30.html

Tuo liittynee siis siihen, että kun Arjunaa kauhistuttaa listiä omia sukulaisiaan ja tuttaviaan kaurava-pahiksien armeijassa,
Krishna lohduttaa häntä toteamalla että ilman suakin (Rte 'pi tvaam = Arjunaa) Hän listisi kaikki vastustajan taistelijat!
« Viimeksi muokattu: 14.05.2019 11:25:08 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« Vastaus #13 : 18.05.2019 10:12:27 »

Vokaalinen eli syllabinen r (R) on melko yleinen sanskritissa, esim. RSi (rishi), Rgveda (rigveeda) jne.
(Vokaalinen tarkoittaa siis sitä, että äänne kykenee yksinään muodostamaan tavun.)

Jos "tää" muistaa oikein, vokaalinen L sensijaan on sikaharvinainen.

Voipi olla jopa niin että kLp on ainoa verbijuuri (dhaatu), jossa tuo äänne esiintyy?

(Harvard-Kiotossa tuon verbin translitteraatio on melko omituinen klRp!)

   klRp, kalpate   , pp. {klRpta3} (q.v.) be in order or right, succeed; [[,]] answer or correspond to, accord or agree with (instr.); be fit or serve for, help to (dat.); get at, partake of (dat.); fall to the share of, be partaken by (loc., dat., or gen.), become, be (nom. or dat.);

Kuten huomaamme, sen yksikön kolmannen persoonan indikatiivin preesens (suomen kielen terminologialla) on kalpate (kalpatee) "(se) kelpaa".
Mielestämme to be fit for on  merkitykseltäänkin aika likellä suomen verbiä kelvata/kelpaa?

Read more:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lateraali#Vokaaliset_lateraalit

Slaavilaisista kielistä tšekissä, slovakissa ja joissakin serbian kielen murteissa esiintyy vokaalinen l. Esimerkiksi tšekin kielen sana vlk 'susi' lausutaan aivan kuten suomalainenkin sen lukisi: [vl̩k]. Intiassa puhutussa sanskritin kielessä oli myös vokaalinen l, ja onpa indoeurooppalaiseen kantakieleenkin rekonstruoitu peräti kaksi vokaalista lateraalia: lyhyt l̥ (IPA [l̩]) ja pitkä l̥̄ (IPA [l̩ː]).
« Viimeksi muokattu: 18.05.2019 10:21:14 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8028


MMY, Aikamme Arjuna!


Profiili
« Vastaus #14 : 18.05.2019 11:18:12 »


2   sita   2 a. white, bright, clear, pure.
3   sItA ( siitaa)   f. furrow; N. of the daughter of Janaka and wife of Ra1ma (said to have sprung from a furrow [vako]).


WTF! Siis tarkoittaako suomen siittää alunperin jotakin sentapaista kuin laittaa siementä vakoon??   2funny

bheda   m. breaking, splitting, breach, division, separation, seduction, winning over (of another's ally), interruption, disturbance, hurt, injury; bursting, expanding, blossoming; alteration, change, difference; fissure, cleft, pudendum muliebre; part, portion; species, variety.
tallennettu
Sivuja: [1] 2 3 4
  Tulostusversio  
 
Siirry: