Täällä on ennenkin puhuttu tosta miten kauris-jouskari-yhdistelmä tekee ihmisestä itsekeskeisen paskiaisen.. KRHM; *
*...
Ehkä olen jäävi sanomaan tähän yhtään mitään, mutta ei pidä paikkaansa minun kohdalla.
Minullakin on ääripääkokemuksia kauriista ja ne ääripäät voivat ilmentyä myös yhdestä ja samasta ihmisestä. Minun rakas orjapiiskuri-siskoni on
- kauris.. julma ja ilkeä kuin mikä ja kohtuuton, vaikuttaa joskus tosi pinnalliselta.. Mutta voi sisko kulta et minua huijaa.
Tekee toisille palveluksia, ylitöitä, näkee hirveästi vaivaa, siivoaa toisten puolesta, pitää aina lupauksensa ja tosi tilanteessa todella ymmärtää. Hän on usein syvästi masentunut ja surullinen, yrittää piilottaa sen kovien sanojen taakse. Pienet hartiat vetäytyy kyyryyn ja katse maahan, suu tiukasti kiinni.
Niin usein haluaisin sanoa hänelle "avaudu".. Ole oma itsesi äläkä pelkää ihmisiä ja maailmaa! Uskalla olla aina se mikä olet hyvinä päivinäsi.. Voit näyttää tunteita muillekin kuin kissalle. Tekisi mieli halata, mutta takaisin tulisi jäykkä rutistus, pari vaivaantunutta taputusta selkään.
Ymmärrän häntä erittäin hyvin, olenhan minä
... Ja hänen kuunsa on minun auringossani, kaksosissa.
Hän on niin suloinen, keksiessään jotain mielenkiintoista hän touhuaa kuin pieni professori, pakertaa jotain työnsä yksityiskohtaa yötä päivää unohtaen syödä ja nukkua, höpisee ja naureskelee itsekseen silmät välkkyen..
Miten monesti olen hänet pettänyt.. Tehnyt huolimattomasti jonkun asian, mitä hän on palvelukseksi pyytänyt.. Murkkuna karannut kotoa sanoen hänelle että lähden kävelylle ja hän on pelännyt kun en tullutkaan takaisin.. Tuntuu että maailma murjoo häntä kohtuuttomilla vaatimuksilla ja minä tuhlaajatyttö saan kaiken ilmaiseksi pelkällä levottomalla ja aikaansaamattomalla olemuksellani..