Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Eutanasia  (Luettu 8282 kertaa)
0 jäsentä ja 2 vierasta katselee tätä aihetta.
sawotar
Vieras
« : 07.06.2006 12:15:17 »

Kyselläänpä millaista mieltä olette eutanasiasta?Paljon puhuttu aihe..Minkälaisia ajatuksia se herättää meissä? Toivottavasti ei ole liian karsea aihe käsiteltäväksi Lips Sealed
tallennettu
aurinkoinen77
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 22



Profiili
« Vastaus #1 : 07.06.2006 12:33:06 »

Niin.. Eutanasia on aika kaksipiippuinen juttu. Olen kyllä itse sitä mieltä, että mikäli ihmisellä ei ole enää muuta elämässään kuin jatkuvia kipuja ja sairauden runtelema ruumis, jota ei pystytä parantamaan ja hän on jo itse valmis siirtymään eteenpäin, niin mielestäni se pitäisi hänelle suoda. Ainut kompastuskivi tässä on se, että mistä voimme kaikissa tapauksissa olla varmoja, että se on juuri potilaan tahto, eikä esimerkiksi ahneiden sukulaisten tai jonkun muun.. (Ahneita sukulaisia, jotka ovat taistelleet perinnöstään vielä elossa olevan vanhan sukulaisensa vuoteen äärellä on kyllä tuolla vanhainkodissa nähty.. Sad ) Mielestäni eutanasian voisi kyllä siis sallia, mutta sitä tulisi valvoa tiukalla lainsäädännöllä.
tallennettu

Hymy sulattaa jäätyneenkin sydämmen.
Artemis
Astroholisti
*****
Viestejä: 3622



Profiili
« Vastaus #2 : 07.06.2006 12:53:31 »

Vaikea asia.
Mutta jos olisin itse hyvin sairas vailla parantumismahdollisuutta ja tuskissani, haluaisinko päästä pois? Luultavasti. Toivoisin varmasti sitä.

Onko oikein että lääkäri "lopettaa" ihmisen kun hänenhän pitäisi pyrkiä päinvastaiseen? En tiedä...
Miten voitaisiin tehdä päätös kuka saa eutanasian? Mistä tiedämme onko ihminen "järjissään" pyytäessään eutanasiaa? Haluaako hän sitä todella?
Voiko joku muu päättää eutanasiasta kuin itse sairauden uhri? Se olisi väärin. Miten se tehtäisiin?
Olisiko se oltava laillista vain tietyissä sairauksissa? mikä olisi sellainen sairaus?
Hankalia kysymyksiä.
tallennettu
taria
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 495


Valoa ja rakkautta elämään.. ja haleja höpöset ;)


Profiili
« Vastaus #3 : 07.06.2006 15:03:44 »

Mulla on ainakin rahapussissa elintenluovutustestamentti, jonka takana lukee etten halua elää koneen varassa.. kaikki ainakin tietää mitä mieltä oon asiasta, jos joskus joudun tuohon tilanteeseen..  Smiley

 smitten  smitten  smitten
tallennettu

Aurinko Kaksoset
Nouseva Kauris

Punainen Galaktinen Taivaanvaeltaja
(http://www.myspacedev.com/img/dividers/divider14.gif)
sawotar
Vieras
« Vastaus #4 : 07.06.2006 15:19:51 »

Mulla on kanssa elinluovutustestamentti aina mukana smitten itse olen kanssa samaa mieltä, että eutanasia pitäs hyväksyä, koska siinähän just saadaan toteuttaa sitä omaa tahtoa, tosin ei tietysti mistään pikku jutusta alettaisi eutanasia asiaa ajamaan, vaan se että on jatkuvat tuskat ja ei mahdollista enään parantua Lips Sealed entäs jos olisi mahdollisuus allekirjoittaa vielä täydessä sielun ja ruumiin voimissa itselleen armomurhan ja siihen päätökseen ei sitten kukaan sukulainen tms pääsisi spekuloimaan vaan se olisi henkilökohtainen ja monien lääkäreiden suostumus angel
tallennettu
Sister of Night
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 385



Profiili
« Vastaus #5 : 07.06.2006 15:37:27 »

Myöskin minä olen tuota eutanasiaa pohtinut, ja samoilla linjoilla edellisten kanssa, että kyllä se pitäis hyväksyä..tosin tietyin rajoittein. Jotenkin se vaan tuntuu niin väärältä, että ihmistä pidetään väkisin hengissä.

Näin vähän aikaa sitten yksillä elokuvafestareilla hyvän dokkarin eutanasiasta. Se käsitteli sitä nimenomaan niiden ihmisten näkökulmasta, jotka sitä itselleen toivovat. Vaikeasti sairaita, jatkuvissa tuskissa eläviä ihmisiä.. Se sijoittui muistaakseni Tanskaan tai Hollantiin, missä tuo on laillista. Siellä on asiaan vihkiytynyt "lääkärifima" joka hoitaa asiat inhimillisesti.

Sitten kyllä kun tätä asiaa pureskelee joka kannalta, niin tuli mieleen sellainenkin juttu, että kärjistäen voisi ajatella myös niin, että onko tämä taas niitä asioita, että nyky-yhteiskunnassa kaikki pitää saada niin helpolla ja sormia napsauttamalla silloin kun itselle sopii. Kuolemakin?

Helppo tietysti tässä spekuloida, ja itse olen kuitenkin enemmän eutanasian kannalla, mutta tulipa vaan mieleen tuollainenkin pointti..
tallennettu

- Muistuta mua, että mä etsisin valoa.
- Mitä?
- Muistuta mua, että mä etsisin valoa.
- Okei.
  Tauko
- Muista etsiä valoa.
- Ei vielä, tollo.
- Millos sitten?
- Sitten kun mä olen unohtanut sen.
- Okei.
Asterix
Vieras
« Vastaus #6 : 07.06.2006 15:47:23 »

Koska en ole asemassa, jossa voisin päättää toisen elämästä tai kuolemasta, puhun itsestäni. Wink

Jos joutuisin tilanteeseen, jossa makaisin letkujen ja koneen varassa ilman toivoakaan elämää ilman niitä tai sairaus tuottaa varsin sietämätöntä kipua ja tuskaa ja sairaus joka tapauksessa johtaisi kuolemaan, niin miksi haluaisin kitua tai miksi kukaan olisi niin sadisti, että haluaisi kiduttaa? idiot2

Eläinkin lopetetaan armollisesti, kun kärsimykset ovat liikaa sille.

Elimiäni voi aivan hyvin ottaa varaosiksi tarvitseville, käsittääkseni ne ovat varsin hyvässä kunnossakin. Wink
Mitäpä minun sieluni niillä kuolemani jälkeen enään tekee?  Wink
tallennettu
Jasca
Vieras
« Vastaus #7 : 07.06.2006 16:31:26 »

Yleisesti ottaen suurin osa ihmisistä varmaan hyväksyy sen, ettei ole inhimillistä pitkittää kohtuuttomia kärsimyksiä. Eutanasiakeskustelu koskettaakin enemmän sitä kuka haluaa olla asemassa, jossa joutuu antamaan tuon "viimeisen piikin". Jos joku tahtoo kuolla esim. kipujen vuoksi, on hänellä oikeus tehdä itsemurha. Miksi siis sälyttää vastuu itsensä tappamisesta jollekin toiselle?

Jos taas on tilanne, jossa henkilö on kirjoittanut hoitotestamentin terveenä ollessaan esim. 10 vuotta aikaisemmin, kuka haluaa päättää tänään hänen puolestaan, että hän on edelleen samaa mieltä, jos henkilö ei pysty itse puhumaan?

Edelleen kun ihminen on kovasti kipeä ja haluaa tehdä itsemurhan, mutta ei itse siihen kykene sairautensa vuoksi, kuka haluaa toimia ammatissa, jossa viralliseen toimenkuvaan kuuluisi tappaa toinen ihminen? Siis jos eutanasia olisi laillista, kenet haluaisit velvoittaa työnsä puolesta antamaan piikin?

Minä en haluaisi sitä tehdä enkä halua ketään toistakaan velvoittaa suorittamaan aktiivista eutanasiaa.

 Undecided
tallennettu
Asterix
Vieras
« Vastaus #8 : 07.06.2006 17:46:44 »

Hyvä pointti Jasca....

Minun on pakko tunnustaa itsestäni eräs asia, joka saattaa kuullsotaa varsin julmalle ja rikkoa taas totuttuja ajatusmalleja.

En kykene lopettamaan eläintä, vaikka tämä kärsisikin. Minua kalvaa syyllisyys jo kärpäsen tappamisesta, mutta kun ajattelen esim. sukulaisiani ja perheeseeni kuuluneita ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta olleet letkujen ja koneiden varassa, vaipat allaan kädet köytettynä sängyn pieliin tietämättä tästä maailmasta enään mitään kuin kivun ja kärsimyksen ja liikkumattomuuden, olisin voinut lopettaa niiden elämän vaikka ampumalla ne suoraan sänkyynsä ilman minkäänlaisia syyllisyyden tunteita.  idiot2

Kuvitelkaa, että esim. isäpuoleni äiti vietti elämänsä viimeiset 5 vuotta vanhainkodissa molemmat kädet köytettynä sänkyyn kiinni kykenemättä vaihtaa edes itse nukkuma asentoa, ruokaletku nenässä, vaipat alla (joita 90-luvun lama aikaan ei edes vaihdettu jokapäivä, ellei omaiset sitä tehneet) ja "ruoka" oli 1,5 desin ruokalitku, jossa oli kaikki vitamiinit ja proteinit samassa, siis lisäravinne, joka meni letkua pitkin nenästä suoraan mahalaukkuun kerran päivässä.

Syy miksi hän oli köytettynä sänkyyn, oli se, että hänellä oli lievä aivohalvaus, joka teki hänestä höppänän ja saattoi etsiä kissanpoikia ja sukkia ympäri vanhainkotia, mutta hän ei koskaan esim. ollut väkivaltainen, tottelematon tai karkaillut ulos.

Hän pystyi itse syömään ja käymään itse vessassa jne. mutta tarvitsi silti ammattimaisen huolenpidon, jolloin kotona hoitaminen ei enään tullut kysymykseen. 90-luvulla ei ollut aikaa vanhuksille, jotka puhuvat höpöjä, joten ne oli helpompi köyttää sänkyyn kiinni ja pistää vaipat alle ja pistää ruokaletku nenään.

Saimme omaisina valtavat haukut, koska syötimme häntä päivittäin tuomimillamme ruuilla, koska p*skaa tulee vaippoihin niin paljon.

Toinen juttu oli, kun avasimme hänen kätensä liikkumaan vapaasti ja kääntämään kylkeä tai jaloittelemaan, niin häntä oli vaikea saada köytettyä takaisin sänkyyn ja joissain asennoissa nuo p*skavaipat vuotivat ja aiheuttivat lisää töitä. Ihmeellistä.. Huh

Silloin kieltämättä ajatteli, että olisko ollut parempi unohtaa tuo 86 vuotias vanhus sinne vanhainkotiin yksin sänkyynsä ilman mitään huomiota, koska meidän omaisten hoito ja huomio ikään kuin pitkitti tuota kiduttavaa elämää ja unohtamalla hänet sinne, hän varmasti olisi kuollut nopeammin?  idiot2

Silloin ajattelin myös, koska hän olisi tarvinnut joka tapauksessa ammattilaisen hoidon tuon sairautensa vuoksi ja emme saaneet järjestettyä hänelle parempaakaan paikkaa, koska lama-aikaa elettiin, että eikö hänelle olisi voinut suosiosta antaa joku piikki tai tabletti, koska henkilökunta tappoi joka tapauksessa häntä varsin julmalla, hitaalla ja kiduttavalla tavalla, joka tuli vain kalliimmaksi kuin antaa suosiosta se piikki/tabletti.  idiot2

Henkilökuntahan tuolloin antoi hurjia määriä erilaisia unilääkkeitä ja rauhottavia hänelle, että hän ei välttämättä edes herännyt pariin päivään, mutta ei koskaan kuolettavaa määrää, koska sittenhän ne olisivat joutuneet Suomen lakien mukaan vastuuseen siitä, mutta selväksi tuo kyllä tuli, että he jouduttivat sitä kuolemaa nälällä, lääkkeillä ja tuollaisilla surkeaa mieltä ylläpitävillä toiminnoilla kuten köyttäminen sänkyyn ja pitällä samoja vaippoja ja puhumattomuudella/herjaavilla ja loukkaavilla puheilla vanhuksesta tämän läsnäollessa.





tallennettu
Jasca
Vieras
« Vastaus #9 : 07.06.2006 21:23:06 »

Toimenpiteen suorittaa lääkäri eli lopettaa keinotekoisen elämän ylläpitämisen.
Ajatelkaamme aikaa taaksepäin kun ei näitä kaikkia laitteita ollut. Ihminen kuoli kun kuoli - ilman että hänet pidettiin väkisin elossa.

Näinhän se on ollut historian havinoissa, mutta aktiivisessa eutanasiassa ei ole läheskään aina kyse laitteiden avulla keinotekoisesti ylläpidetystä elämästä. Itse asiassa jokainen voi kieltäytyä mistä tahansa hoidosta milloin tahansa, joten väkisin ei ketään hoideta. Aktiivisessa eutanasiassa on enemmänkin kyse siitä, että ihminen on hengissä ja täysissä sielun voimissa, mutta vaikeasti sairas ja yleensä kärsii nimenomaan voimakkaista kivuista. Useimmat heistä on kotihoidossa ilman mitään laitteita. He voivat halutessan kieltäytyä lääkityksestä esim. sydänvaivoihin tms. ja pitää vain kipulääkkeet. He voivat siis itse valita syövätkö "elämää ylläpitäviä" lääkkeitä. Halutessaan aktiivista eutanasiaa he pyytävät jotain ulkopuolista ihmistä (Hollannin mallissa lääkäriä) antamaan itselleen tappavan annoksen lääkkeitä. Ongelmia tulee siinä, että voimakkaista kivuista kärsivät ihmiset ovat taipuvaisia masennukseen. Masentunut ihminen hautoo itsemurhaa, mutta haluaisiko hän sitä, ellei olisi masentunut? Masennustakin voidaan hoitaa.

Entäs jos aktiivinen eutanasia laillistettaisiin? Toisen ääripään visio on se, että eutanasia huomataan varsin taloudelliseksi ja mukavaksi vaihtoehdoksi. Terveydenhuollon menot on suuret eikä henkilökuntaakaan ole riittävästi. Oikeastaan aktiivinen eutanasia voisi kehittyä ajan mittaan päättäjille hyvinkin varteenotettvaksi ratkaisuksi terveydenhuollon menojen vähentämiseen.

 crazy2
tallennettu
Jasca
Vieras
« Vastaus #10 : 07.06.2006 21:29:59 »

Lainaus
En kykene lopettamaan eläintä, vaikka tämä kärsisikin. Minua kalvaa syyllisyys jo kärpäsen tappamisesta, mutta kun ajattelen esim. sukulaisiani ja perheeseeni kuuluneita ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta olleet letkujen ja koneiden varassa, vaipat allaan kädet köytettynä sängyn pieliin tietämättä tästä maailmasta enään mitään kuin kivun ja kärsimyksen ja liikkumattomuuden, olisin voinut lopettaa niiden elämän vaikka ampumalla ne suoraan sänkyynsä ilman minkäänlaisia syyllisyyden tunteita.  idiot2

Yhdyn Asterixin mielipiteeseen, että rakkaudesta voi vaikka murhankin tehdä. Ihmisen luonto on tosiaan sellainen. Kaikki eivät kuitenkaan siihen kykene ja siksi eutanasiaa haluavat tahtovat siirtää vastuun viralliselle terveydenhuollolle. Minä puolestani en halua velvoittaa ketään pyövelin virkaan ja pikkasen epäilyttää sen henkilön motiivit, joka siihen toimeen ilolla ilmottautuu. Shocked
tallennettu
sawotar
Vieras
« Vastaus #11 : 07.06.2006 22:13:05 »

Samaa ajattelen asterixin kanssa Smiley Minun täti sairastu dementiaan ja oli niin huonokuntoinen loppuajasta, että köytettiin sänkyyn ja syötettiin ja vaihdettiin vaipat jne jne..hänellä meni puhekyky tätini vaan äänteli ja ynisi ja pelotti tietysti kuolemakin Undecided Äitini sanoi, että oli aika kärsimys nähdä siskonsa sellaisessa tilanteessa, kun muisti hänet elinvoimaisena ja silloin hän tokaisi minulle, että ei ikinä haluais tuohon tilaan Lips Sealed.
Tosin kaikista ei ole sitä viimeistä päätöstä antamaan, täytyy toki ymmärtää heidänkin kanta, koska tuleehan siinä kuitenkin tunne, että tekikö oikein? ja oliko minulla oikeus tekoon Shocked mutta minkä arvoinen elämä silloin on, jos se on sidottua ja kauheeta kärsimystä kokoajan buck2 jotenkin uskosin, että sellaisella ihmisellä on elämäniloa enään laisinkaan.
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: