Ilman tätä transsiittiakin elämä kyllä on ollut viimeaikoina tasapainoilua, ristiriitoja, sovittelua, opettelua jne.. Mutta tätä mietin: katkeaa yhteys sellaisiin asioihin, joissa sydämesi ei ole mukana ...
Kuulostaa tutulle täälläkin, etenkin tuo tasapainoilu ja pinnan herkkä palaminen. Kaipa se palaa, jos on alituiseen semmoinen olo, että ollapa tikka: saisi elantonsa takomalla päätään puuhun... Ja kun oppisi olemaan murehtimatta liikaa (tai mieluummin ollenkaan) niitä asioita, joille ei kertakaikkiaan voi mitään...
Voimia myös sulle, tää elämä on välillä tämmöistä rämpimistä, mutta kyl se aurinkokin lopulta alkaa paistaa
Haliterkut sulle!