Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kuka keksi horoskoopin?  (Luettu 6064 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
May
Supermoderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 1469



Profiili WWW
« : 21.04.2006 20:15:53 »

Kuka keksi
horoskoopin?

Kukapa meistä ei olisi joskus lukenut horoskooppeja? Melkein jokainen tietää oman horoskooppimerkkinsä, ja horoskooppikolumnit ovat tuttuja lähes joka lehdestä. Mutta milloin nämä ovat syntyneet ja mistä ne oikein ovat peräisin? Mikä on niiden historia ja mitä ne palvelevat? Miksi horoskoopit ovat niin suosittuja?

Kuka keksi?
Yleisimmän vastauksen mukaan viikkolehtihoroskoopit kehitti englantilainen astrologi R.H. Naylor. Häntä pyydettiin kirjoittamaan astrologinen kolumni London Sunday Express -lehden sunnuntainumeroon 21.8.1930 Englannin hoviin syntyneestä pikkuprinsessa Margaretista. Naylor itse on ottanut useissa eri lähteissä kunnian horoskooppien keksimisestä. Englantilainen astrologi Kim Farnell on kuitenkin ottanut asiasta tarkemmin selvää.

Naylor työskenteli tuohon aikaan tunnetun englantilaisen astrologin Cheiron eli Count Louis Hamonin assistenttina. Sunday Express kysyi aluksi tehtävään Cheiroa, mutta koska tämä oli estynyt, Naylor paikkasi tilanteen. Horoskooppi- eli aurinkomerkkiastrologian suosio oli 1900-luvun alussa nousussa. Cheiro oli kiinnostunut kuuluisan 1900-luvun alun englantilaisen astrologin Alan Leon eli William Frederick Allanin ajatuksista, joita tämä oli esittänyt aurinkomerkkiastrologiaa käsittelevässä teoksessaan Everybody´s Astrology.

Perustan Leon ajatuksille loi puolestaan teosofi Hiram Erastus Butler jo vuonna 1887 julkaisemalla kirjan Solar Biology. Butler esitteli kirjassaan ensimmäistä kertaa aurinkomerkkikuvaukset, jotka olivat helposti omaksuttavia ja siten myös suosittuja lukijoiden keskuudessa.

On huomattava, että astrologiassa aurinko- eli horoskooppimerkki ei suinkaan ole tärkein kartan tekijä vaan syntymäkellonajan ja -paikan mukaan määräytyvä nouseva merkki. Horoskooppimerkki on kuitenkin helpoiten löydettävä kartan tekijä, koska se voidaan selvittää helposti syntymäpäivän avulla.

Vaikka kunnia horoskooppien keksimisestä meneekin muualle, R.H. Naylor teki yhtä kaikki horoskoopeista maailmankuuluja. Hänen 24.8.1930 julkaisemansa profiili prinsessa Margaretista ja horoskooppityyliset kuvaukset kunkin aurinkomerkin syksystä 1930 upposivat lukijoihin niin, että he halusivat sitä lisää. Naylor kirjoitti: ”Jotkut prinsessan peruspiirteet ovat yhteneväisiä kaikille elokuussa syntyneille – siten hän on astrologinen serkku kaikille Sunday Expressin lukijoille, joiden syntymäpäivä sattuu samalle päivälle prinsessan kanssa. Näitä piirteitä ovat lojaalisuus, ylpeys ja viehätysvoima, josta henkilö voi tulla myös riippuvaiseksi mutta vahvalla tahdolla varustettuna”.

Nykyisiä horoskooppeja muistuttavat erityisesti Naylorin sanat: ”Ne Sunday Expressin lukijat, joilla on onni syntyä heinäkuun ensimmäisellä viikolla minä tahansa vuonna aloittavat hyvin suosiollisen periodin.”

Nämä legendaariset rivit muokkasivat horoskooppigenrestä yhden aikakautemme suosituimman mediatuotteen, jota on eri muodoissaan julkaistu 75 viime vuotta. Sunday Expressin jälkeen suureen suosioon ja tilaisuuteen tarttui People-lehti julkaisemalla palstaa Plan With The Planets. Lumipalloefekti oli valmis, ja horoskooppien valtakausi oli alkanut. Nykyisin melkein kaikista medioista löytyy horoskooppi.

Miksi niin suosittuja?
Jos horoskooppi unohtuu lehdestä tai vielä pahempaa, jos media julkaisee vanhoja horoskooppeja, toimitukseen tulvii vihaista kritiikkiä. Lukijat ovat horoskooppitietoisia.

Mutta miksi horoskoopit ovat niin suosittuja? Yksi vastaus kysymykseen on, että horoskoopit tarjoavat lukijalle jotain henkilökohtaista uutisten, maailmantapahtumien ja julkkisten elämäntarinoiden rinnalla. Vaikka jokainen tietää, etteivät kaikki Oinaat ole samanlaisia tai samassa elämäntilanteessa, Oinaat kokevat horoskooppinsa jollain tavoin omakohtaiseksi: tämä on kirjoitettu juuri minulle, juuri minä voin toimia näin.

Horoskoopit kertovat pienen ihmisen tarinan ja antavat mahdollisuuden peilata niin itseä kuin ystäviäkin horoskoopin kautta. Niitä luetaan ääneen työpaikkakahviloissa tai lehti valitaan vain sen vuoksi, että siinä on hyvä horoskooppi. Englannissa horoskoopin kirjoittajia ostetaan lehdestä toiseen kuin urheilijoita joukkueisiin. Horoskooppi on myyntivaltti.

Toinen selitys horoskooppien suosiolle on se, että toistuessaan samanmuotoisena ne takaavat lukijoille turvallisuutta. Uutiset ja maailmantapahtumat ympärillä muuttuvat, mutta horoskooppi pysyy ja kertoo turvallista tarinaa ihmissuhteiden, uran ja rakkauden maailmassa.

Kuka kirjoittaa?
Ammattiastrologien lisäksi horoskooppeja kirjoittavat myös kesätoimittajat, copywriterit, toimitusharjoittelijat ja lähes ketkä tahansa, joilla kynä pysyy kädessä. Kysehän on ulkonaisesti vain kahdentoista kohdan typologiasta. Karkeasti määritellen ”horoskooppi” syntyy kirjoittamalla jokaiselle jotain hiukan erilaista.

Horoskoopin voi tehdä joko ammattimaisesti tai satunnaisotannalla edellä mainitulla tavalla. Horoskooppiarvioinnin tekee viime kädessä lukija, ja media saa palautetta myytyinä lehtinä tai palautteena toimitukseen.

Ammattiastrologi käyttää horoskoopin laatimisessa astrologisia tekijöitä, kuten planeettojen välisiä suhteita, transiitteja eli planeettaohituksia ja perinteistä aurinkomerkkihuonejärjestelmää. Silti horoskooppi voi parhaimmillaankin olla vain ikkuna astrologiaan, eräänlainen arkipäivän affimaatio, koska se käsittelee vain yhtä astrologista tekijää ja sitäkin suuresti yleistäen.

Horoskoopit ovat käyneet läpi useita vaiheita. 1900-luvun innostuksen ja ihastuksen jälkeen horoskoopit ovat kohdanneet vahvaa vastarintaa niin skeptikkojen kuin itse astrologienkin puolelta. Skeptikot ovat kritisoineet astrologiaa horoskooppeina, ja astrologit puolestaan ovat olleet nyreissään astrologian marginalisoinnista yleisiksi ja yksinkertaisiksi horoskoopeiksi.

Kaikki tämä on kuitenkin vain lisännyt horoskooppien suosiota. Horoskoopit ovat tulleet jäädäkseen.

Maarit Laurento

http://www.journalistilehti.fi/arkisto/132005/lyhy/Muut222060.htm
tallennettu

Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: