Joo, on nimetty Kalevalan Sammon mukaan.
Suomalainen tähtitieteilijä Yrjö väisälä löysi sen 26.5.1941.
Oli löydettäessä perääntyvä 12
(Suomen
14
)
ja tuolloin oli likimain uusikuu Kaksosten alussa ( Suomen
rx 5
)
ja
Lilith
.
Sellanen "salatun tiedon" ja viisauden lähde tuo Sampo.
Ensinnäe Sammon takominen oli takkuuksien takana.
Ei ollut sepällä pajaa eikä välineitä.
Piti hankkia.
Sitten tykötarpeetkin olivat aika olemattomat:
Silloin seppo Ilmarinen itse tuon sanoiksi virkki:
"Saattanen takoa sammon, kirjokannen kalkutella
joutsenen kynän nenästä, maholehmän maitosesta,
ohran pienestä jyvästä, kesäuuhen untuvasta,
kun olen taivoa takonut, ilman kantta kalkuttanut
ilman alkusen alutta, riporihman tehtyisettä." Nyhjää tyhjästä, käytä mielikuvitusta.
Se aika minkä olet uhrannut ruusullesi tekee siitä sinulle tärkeän.
Oisko vähän tuommosta Sammon tulkinnassa?
Välivaiheissa moni kohta
näytti hyvältävaan oli pahatapainen (jousi, venho..)
elikkä uudestaan sanoi teletappi;
ei pidä tyytyä puolinaiseen vaan tehdä työnsä huolella, loppuun asti.
Sitten Pohjolan emäntä kätki Sammon yhdeksän lukon taakse,
maaemosen kätköihin.
Jos ei ollut helppoa luoda Sampoa,
niin ei ollut kyllä helppoa päästä Sampoon käsiksikään.
Tässä on ehkä sitä Sammon kätkettyä viisautta.
Vähän niinku eletyn elämän viisautta, iän tuomaa viisautta,
kaikkea ei opi kirjoista.
Toisekseen vois olla luonnon rikkautta, maaemosen kätköissä,
"luonto on viisas" ota opiksesi?
Jotain kautta myös pohjolan perukoilla Sampo, pohjannapa, Pohjantähti yhdistyy samanismiin ja
mikro- ja makrokosmokseen,
eli siihen ajatukseen,
niin ylhäällä kuin alhaalla.
Kodan kattoreiästä yhteys kirjokanteen eli taivaaseen.
Tammi ja elämänpuu, maaemosen kätköissä, juurissa.
Ehkä Sampo on omaa sisäistä rikkautta,
yhdeksän lukon takana, turvassa ja tallessa,
ei ole noin vain vietävissä.
Henkistä pääomaa, jolle ei tarvita turvalaitteita?
