Meillä puhuttiin kotona, että jos leivän jättää ylösalaisin pöydälle, leipä loppuu. Omalla tavallaan siis verrannollinen siihen köyhyyteen!
Koiran ulvominen enteili ainakin meillä päin jonkun kuolemaa.
Tietysti puhuttiin - ja puhutaan yhä - myös siitä, että jos joku manasi jotain pahaa tapahtuvaksi, kiellettiin "maalaamasta piruja seinille". Tässäkin tämä ikiaikainen oppi eli mihin keskität ajatuksesi, se tulee elämääsi! Harmi vaan, että meidän perheessä moista ohjetta ei noudatettu ja piruja oli seinillä tuon tuostakin. :
Hautausmailla ei saanut koskaan astua haudan päälle vaan ne piti kiertää kaukaa. Myös silloin, jos haudalle istutti kukkia. Piti kyykkiä jostain kaukaisuudesta, ettei vainajat suutu! Kuolleista ei myöskään saanut puhua pahaa.
Muistelen myös kuulleeni lapsena, että käen kukunnasta voi laskea jäljellä olevat elinvuotensa. En valitettavasti tiedä vastasiko kukuntakerta sellaisenaan jäljellä olevia vuosia vai pitääkö kukunnat kertoa tai jakaa jotenkin.
Lintujen ja eritoten tikan hakkaaminen ikkunanpieleen tietää läheisen kuolemaa.
Ukon ilman aikaan ei saa istua ikkunan edessä (eikä tosiaankaan katselemassa ukkosta), koska se vetää salamaniskun puoleensa. Ukon ilman aikaan ei myöskään saa istua uunin luukkujen lähellä - todennäköisesti pallosalamoiden takia. Ukkosella ei saanut myöskään kiroilla, riehua tai pitää muutekaan meteliä itsestään, ettei salama iske. Piti olla hiljaa ja herran pelossa!
Tietenkään mitään tekoja tai asioita ei saanut kehua silloin, kun kaikki on hyvin, koska hyvä onni loppuu heti siihen pisteeseen.
