Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: VALON LINTU JOUTSEN  (Luettu 6031 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Arkiviisu
Vieras
« : 06.01.2009 11:23:48 »

Hopeasulka
 
 
 
VALON LINTU JOUTSEN
 
Kyhmyjoutsenolento Peter kertoo Wolfgang Weirauchin haastattelemana kyhmyjoutsenista ja joutsenista yleensä. Seuraavassa aineistoa on huomattavasti tiivistetty.
 

Joutsenet ovat valkoisia, koska valkoinen on valon väri, ja joutsenet ovat valon lintuja. Pitkä kaula joutsenilla on jotta ne ulottuvat etsimään ruokaa veden alta. Ne yltävät aina noin metrin syvyyteen saakka, mutta ne eivät koskaan sukella niin syvään, ettei ainakin pyrstö olisi veden yläpuolella. Näin ne tekevät jotteivät ne menettäisi suhdetta ilmaan, sillä valo ja ilma ovat läheisessä yhteydessä keskenään, ja sukeltaessaan kokonaan ne menettäisivät suhteensa ilmaan ja samalla valoon. On toisia lintuja, jotka ovat täyssukeltajia, mutta ne eivät olekaan kokonaan valkoisia.
 
Kyhmyjoutsenet näkevät veden alla, mutta eivät juuri paremmin kuin ihmisetkään. Sen sijaan niillä on herkkä paineaisti nokan alueella ja kielessä, samoin niiden makuaisti toimii hyvin myös veden alla.
 
Keltaisen nokan ja sen juuressa olevan mustan väri ovat oikeastaan myrkyllisyyden värejä, mutta kyhmyjoutsenilla ne ovat enemmänkin kauneuden merkki. Kyhmy nokan juuressa on tavallaan erotukseksi muista joutsenista, mutta koska Peter ymmärtää että ihmiset eivät pidä tällaisista vastauksista, hän jatkaa että se on yhteydessä suhteellisen hyvään hajuaistiin. Yleensä lintujen hajuaisti on heikko. Kanat eivät haista juuri lainkaan, hanhet jonkinverran.
 
Historiallisesti joutsenet ovat aatelisten lintuja, eivätkä menneisyydessä suinkaan kaikki ihmiset saaneet pitää joutsenia. Valon lintuina niiden ominaisuudet, valo ja jalous, eivät ennen olleet tavallisille ihmisille tuttuja ominaisuuksia, mutta ihmisten alitajunnassa piili kokemus, että joutsen on jonkin korkeamman kuva, esimerkiksi yhteys Lohengriniin. Aikaisemmin joutsenet eivät olleet levinneet niin laajalle kuin nykyisin, ja aateliset ottivat mielellään joutsenet mukaansa muuttaessaan.
 
Hampurissa, joka oli suuri kauppakaupunki, porvarit olivat erityisen ylpeitä kaupungin joutsenista 1500- ja 1600-luvuilla, ja niiden hoidosta oli erinäisiä säännöksiä. Koettiin että joutsenet tuovat yhteisölliseen olemukseen erityistä valoa.
 
Joutsen näyttää kauneutensa veden pinnalla uidessaan. Kun joutsen antautuu varsinaiselle elementilleen, ilmalle, on sen voitettava oma painonsa, ja lentäessään, koska joutsenessa on paljon myös veden elementtiä, se muuttuu oikeastaan lentäväksi soinniksi - sillä sointi on juuri veden elementin ominaisuus. Joutsenten ääntely niiden lentäessä on myös yhteydessä niiden vedenomaiseen laatuun.
 
Joutsenissa on jotakin turhamaista. Niillä on ongelmia vedestä nousemisessa ja laskeutumisessa, ja se on yhteydessä paitsi suureen painoon, myös niiden turhamaisuuteen. Joutsen tahtoo esittää valoaan ja kauneuttaan aina siinä elementissä missä se on. Kun se lentää, se tahtoisi lentää keskeytymättä, kun se ui vedessä, tahtoisi se ikuisesti pysyä siinä. Niille on hankalaa muuttua uivasta joutsenesta lentäväksi joutseneksi ja päinvastoin. Molemmissa tiloissa ne kohottavat ylös oman painonsa, kohoavat oman painollisuutensa ylle, mutta tilasta toiseen siirryttäessä ne joutuvat kohtaamaan maisen painonsa, ja se on vastoin niiden perustavaa valon ja kauneuden kokemusta.
 
Avioliitossaan joutsenet edustavat kuninkaallisuutta, ja siten yksiavioisuutta eläinkunnassa. Se edustaa myös jaloutta tiettyjen aikojen moraalikäsityksessä, ja siksi joutsen on ollut suosittu vaakunoissa ja vertauskuvissa.
 
Kuninkuudessaan joutsenet kokevat helposti ihmiset kilpailijoikseen, samoin toisen urosjoutsenen. Joutsenet tahtovat hallita yksin.
 
Joutsenet kokevat oman territorionsa hyvin konkreettisesti, ja siksi ne myös rakentavat pesänsä aina samaan paikkaan - toisin kuin esimerkiksi suuret kondorit jotka kokevat omakseen koko oman vuoristonsa.
 
Vanha patriarkaalinen uskomus, että vain naarasjoutsen hautoo, ei pidä paikkaansa, vaan molemmat hautovat.
 
Tietyssä mielessä joutsen on ihmisen varhaisemman olemuksen vertauskuva - ajan, jolloin maa ja aurinko vielä läpäisivät toisensa. Veden pinnalla uiskenteleva valkea joutsen ei ole juuri yhteydessä kiinteään maahan. Kun saduissa ihminen muuttuu joutseneksi, se merkitsee että hän ei ole vielä edennyt varsinaiselle maisen ihmisen tasolle, hän pystyy vain jotenkin sietämään maisen olemisen vesi-ilma-valo-tasolla, mutta ei kestä varsinaista maan kiinteää elementtiä. Samalla se merkitsee, että hän ei ole vielä yhteydessä varsinaiseen minäänsä, vaan joutuu kerran vuodessa taantumaan aikaisemmalle valoisammalle ja keveämmälle tasolle, jota joutsen ilmentää. Sadussa kahdestatoista veljeksestä, jotka muuttuvat joutseniksi, täytyy heidän sisarensa etsiä veljiään. Se merkitsee, että naisellisen elementin täytyy kantaa miehistä elementtiä oikealla tavalla, jotta se voi edistävällä tavalla asettua maiseen olemassaoloon.
 
Joissakin keskieurooppalaisissa saduissa täytyy sankarin etsiä joutseneksi muuttunut morsiamensa itämailta. Se merkitsee, että hänen on omaksuttava itselleen aikaisempien itäisten kulttuureiden saavutukset voidakseen elää täytenä ihmisenä. Tässä etsinnässä esiintyvät harhatiet merkitsevät vanhaan itämaiseen viisauteen muodostuvaa tiettyä materialistisuutta, joka valon voimien on ensin voitettava. Jos sankarin on etsittävä morsiantaan esimerkiksi itäisiltä orjamarkkinoilta, se merkitsee että hän on jo astunut vahvasti aineellisen elämän piiriin. Se merkitsee myös että länsimaisen sankarin on pelastettava itämaisesta elementistä sen henkisyyden tuoreet voimat.
 
Joutsen edustaa siis ihmissielua, joka ei ole vielä täysin omaksunut maallista painovoimaa, mutta samalla joutsen on myös ylimeno vanhasta henkisyydestä uuteen, jossa maan aineellisuus on hengen voimin läpäisty. Näin joutsen on silta menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Jos ajatellaan tulevaisuutta, voi joutsen merkitä ihmistä, joka meditoidessaan vapautuu aineen vallasta. Silloin hänen on kuitenkin oltava vapautunut turhamaisuudesta tai ylpeydestä.
 
Grimmin sadussa Kuudesta joutsenesta, paha äitipuoli muuttaa kuusi prinssiä joutseniksi. Siinä äitipuoli ei siis edusta todellista äitiä, joka johtaa lapsiaan maalliseen yksilöllistymiseen, vaan tahtoo pahana äitipuolena pidättää heidät astumasta kunnolla maiseen elämään.
 
Nykyihminen voi oppia joutsenilta, että valon voimat ovat jotain kuninkaallista, että ihmisen on hyväksyttävä kuninkuus itsessään ja integroitava se elämäänsä, ja että hänen on toisaalta vapautettava itsensä kaikesta turhamaisuudesta ja ylpeydestä, jotta näistä voimista voi tulla tulevaisuutta kantavia. Kuninkuus ei saa jäädä ulkoiseksi, vaan siitä on tultava sisäinen, henkinen ominaisuus.
 
Ihminen kokee joutsensiivet kaikkein valovoimaisimmiksi, ja siksi niin monissa kuvissa on enkeleille heidän valontäyteisten ja eteeristen ominaisuuksiensa tähden annettu joutsensiivet. Varsinaisesti joutsen on maan piiriin tulleen inkarnoituneen valon kuva. Lohengrinin tarussa ehtoollisleivän kantaa alas pyhän hengen vertauskuvana kyyhkynen, eikä joutsen.
 
Ihmisessä joutsen vastaa hänen korkeampaa sieluaan, kuninkaallista sielua, joka ei kuitenkaan ole vielä liittynyt Kristus-minään. Siksi se voi muuttua itsekkääksi ihmissieluksi, egoistiseksi pikkukuninkaaksi.
 
On myös olemassa hieman pienikokoisempia mustia joutsenia, joita saksaksi nimitetään surujoutseniksi. Mustat joutsenet ovat kuva pimentyneestä valosta, myös surusta. Siksi ihmiset eivät ole etsineet tai metsästäneet mustia joutsenia.
 
Mustat joutsenet tulevat ennen kaikkea Australiasta ja Uudesta Seelannista. Australia on manner, joka ei ole vielä omaksunut valon elementtiä oikealla tavalla, ja se suree, koska se tahtoisi sitä.
 
- Gespräche mit Tieren 1, Naturgeister 10.  Flensburger Hefte III/2008.
Lyhentäen suomentanut Matti.
 
_______

 
JOULUAIKA JA IHMISEN KUNINKUUDEN PUHDISTUMINEN
 
Henkisesti suuri jouluaika päättyy loppiaiseen, Kolmen kuninkaan päivään. Sisäisinä näytelminä jouluaika alkaa Paimenten näytelmällä, jossa meidän sisäisen alkuihmisemme ja sisäisen sydänlapsemme, Jeesus-lapsemme voima ja läsnäolo uudistuu.
 
Paimenten kumarruksesta alkavien kolmentoista pyhän yön aikana me käymme, etenkin öisin, läpi oman luodun maailmamme kaikki kolmetoista tasoa, kivikunnasta korkeimpaan enkelikuntaan, serafeihin saakka. Viime yö, kerubien eli harmonianhenkien yö oli ainakin minulle erittäin voimakas ja syvälle vaikuttava kokemus. Muodonhenkien eli Valtojen tai Ilmentäjien ilta ja yö taas oli vaikea ja vaativa. Persoonallisuus pyrkii muotoon... ja se mikä muotoutuu, edellyttää henkiselle tielle astuneilta myös kykyä vapautua tuosta muodosta. Tuo oli uudenvuoden aattoilta ja sitä seuraava yö.
 
Vielä on yksi yö jäljellä, suurten kerubien eli ikirakkauden henkien yö, henget jotka säteilevät ikuista lämmittävää ja kaiken perustalla olevaa rakkauden tulta maailmankaikkeuteen. Keskiajan suuren oppineen, Pyhän Bonaventuran mukaan yhteys serafeihin on ihmiskokemuksena kuin hengen suudelma tai maailmankaikkeuden äidin  pyhä syleily, äärimmäinen autuus.
 
Jouluaika päättyy loppiaiseen, Kolmen kuninkaan päivään, jota kuvaa Matteuksen evankeliumi. Kolme kuningasta eli suurin inhimillinen viisaus antaa lahjansa Jeesus-lapselle: tietoisuuden kullan, tunteen savun ja tahdon mirhamin. Tässä tapauksessa kysymys on hyvin syvällisesti myös uhrista: uudistuakseen ja muuttuakseen hedelmälliseksi näiden ihmisen kolmen voiman tai kyvyn on kuljettava Jeesus-Kristuksen siunauksen kautta, tässä tapauksessa kuningaslapsi Jeesuksen, sisäisen kuninkaan, joka oikeutetusti oli myös kuningas sukuvirtansa kautta, sillä niinkuin evankeliumi kertoo, Matteuksen Jeesus-lapsi on Daavidin poika Salomonin kautta, kuningaslinjassa.
 
Joulun alussa annamme jumalallisuuden itsessämme pyhittyä, loppiaisena annamme itsessämme oman ihmisyytemme pyhittyä jumaluuden voimasta.
 
Rakkaudella
Matti
_____
 

LUMEN KUVIA
 
Valkeudessaan ja kuusisäteisessä geometriassaan lumi on sopusoinnun ja taivaallisen harmonian kuva. Olen saanut aikaan Webshotsiin uusia talvenhenkisiä kuvia, joissa lumella ja jäällä, valolla ja kirkkaudella on keskeinen osuus:
 
Syys-Suomen kuvissa on lopussa Lauttasaaren rannan vesi-valo-jää-talvisia kuvia
http://travel.webshots.com/album/567481785lnBSvE?vhost=travel
 
Kokonaan uudet albumit:

Uudenvuodenpäivän retki Piilolammelle Hyvinkäällä
http://outdoors.webshots.com/album/569473896RmWAqD?vhost=outdoors

Vanhoja 80-luvun hohtavia lumikuvia lähinnä Hyvinkään Kytäjältä ja Nurmeksen Kohtavaaralta
http://outdoors.webshots.com/album/569445913xIJfcp?vhost=outdoors
 
Tammikuisen Kolinloman mahtavia lumikuvia kolmen vuoden takaa
http://outdoors.webshots.com/album/569474428xZIBdN?vhost=outdoors
 
Sinikalla on myös uusi albumi Lauttasaaren retkeltä:
http://good-times.webshots.com/album/569417213AlwaHl?vhost=good-times

Sydämellisesti tervetuloa mukaan kuvien maailmaan!
______

KOLMEN KUNINKAAN NÄYTELMÄ HELSINGISSÄ

 
Keskiaikainen loppiaisnäytelmä
KUNINKAIDEN KUMARRUS
loppiaisiltana tiistaina 6.1. klo 17
Helsingin Steiner-koulun Mikael-salissa
Lehtikuusentie 6.
Tervetuloa kaikki vähintään 10-vuotiaat!
Vapaaehtoisen ovirahan voi antaa esityksen jälkeen.

Saat vapaasti välittää Hopeasulkaviestejä myös ystävillesi.
Tapahtumatiedot www.hopeasulka.com
Nettipäiväkirja http://hopeasulka.vuodatus.net
Rakkaudella, Matti.

************************


Aaviisuisen lisäämiä kuvalinkkejä  Kiss
http://www.animalspapper.com/images/wallpapers/animals/swan/swan_1.jpg

Tästä tulee aivan Tigrix ajatuksiin  Kiss
http://www.sygnetswans.com/sygnet_swans_logo06.jpg

http://picture-book.com/files/userimages/216u/swan-song.jpg

tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: