Mä muutin vastikään kanssa. Oliskohan 28-vuotisen elämäni ~40. muutto
Tällaista juurettomuutta poden, mutta viihdyn nahoissani ja olen viimeaikoina miettinyt, etten varmasti koskaan asetu aloilleni tavallisten ihmisten tavoin. Pidän vaihtelusta ja vaikka ajoittain kaipaankin pysyvempiä ihmis-suhteita olen suht tyytyväinen elämääni. Nyt toivoisin vaan löytäväni hyvän vakituisen työn, sillä Suomeen minua ei kiinnosta palata - kenties koskaan enää.
Paljon muutoksia on ollut minullakin, mutta jostain syystä koen, että niin on meillä kaikilla varmasti. Siis aurinkomerkistä huolimatta. Taannoin alkoi Mayakalenterin viimeinen 260:nen päivän ajanjakso (Tzolkin) ja asiat vaikuttavat vilkastuvan edelleen ennen kuin vihdoin on aika integroitua uusiin energioihin maan päällä. Tämä tarkoittaa myös paljon mullistuksia henk. kohtaisessa elämässä.
Näen kaikki hengelliset ongelmat oireena ylösnousemuksesta. Nyt putkahtaa pinnalle asioita, joista on aika päästää irti ja vapautua. Prosessi saattaa olla raskas, mutta kaiken vaivansa arvoinen.
Minua lohduttaa ajatus siitä, että olemme täällä kaikki yhdessä vaikka ajoittain tunnenkin suurta erillisyyttä. Henkilökohtaisesti minua muistutetaan tuon tuostakin meditoimisesta ja sisäisen valoon keskittymisestä sen sijaan, että takertuisin alempiin värähtelyihin.
Muuten: hyvin yksinkertaiset keinot ovat osoittautuneet kultaakin arvokkaammaksi. Kuten; kävelyä rannalla, metsässä tai mietiskely puun juurella. Jos ahdistus etenee paniikkiin asti otan mielummin kylvyn tai suihkun kun turvaudun lääkkeisiin. Olen nöyrästi ja syvästi kiitollinen luonnon voimista ja kaikista suojelusenkeleistä (niin maan päällisistä kuin eteerisistäkin), jotka ovat Aina valmiit auttamaan ahdistuksen keskellä.
No johan tuli saarna taas.
Kuitenkin, mulla siis menee kohtuullisen hyvin tässä ajassa.
/A
