seuraava »

[Tiigris]

No onpa täällä taas meininki....

Aamukahville ajattelin poiketa.
Viikonloppu meni yövuoroissa ja sen jälkeen pamahti muutto päälle.

Oon rakastunut meidän uuteen kotiin ja ens yönä me nukutaan siellä ekan kerran   tosin sohvilla, koska sänky toimitetaan askosta ylihuomenna...
Siitä puuttuu vielä petari.. Huhhuh, kun katselin askossa niiden petareitten hintoja niin olivat siinä 300-800€... Mulle se halvinkin oli jo liikaa kun on nyt törsätty niin paljon huonekaluihin verhoihin ja mattoihin.


Noista yleisistä ajatusmalleista...
Kukin tosiaan eläköön miten lystää, itse olen tuntenut olevani muuten kummallinen ja erilainen, mutta asiat kuten naimisiin meno ja perheenperustaminen on ollu mulle aina sellaset asiat mitä haluan elämässä kokea perinteiseen tyyliin.. Tai siis omaan tyyliin mutta haluan ne kokea silti! 
Tykkään juhlista ja kauniista häistä, ne ovat minulle ylistysjuhla rakkaudelle, ja niitä harvoja onnellisia juhlia suomalaisessa kulttuurissa voisin tosin mennä naimisiin äkkiä maistraatissakin tai vaikka vegasissa..
Ja mulle ei ole niin väliä, kumpi tulee ensin; häät vai lapsi...
Tässä nyt kuitenkin on niin iso vauvakuume että se projekti menee ihan häitten edelle...

Mutta sitten - mulle on ihan sama miten toiset haluaa elää... En pidä sinkkuja onnettomina koska tiedän että monelle se on valinta ja sopivaksi koettu tapa elää.. jollekin esimerkiksi lemmikkieläimet ovat paljon tärkeämpi asia kuin se löytyykö ihmisestä kumppari loppuelämäksi..

[tuonen joutsen]

tuossakin asiassa kannattaa välttää luokitteluja: ei yksi piirre sulje pois toista. vaikka esimerkiksi mun identiteetti on 'perinteinen heteronainen'...niin samalla olen liiaksikin asti erikoinen ja juuri tästä kärsinyt....tosin en enää niin paljon kärsi...minusta usein ajatellaan että 'ei tuollaista olekaan'


jokainen yksilö kun on niin laaja kokonaisuus (ja täynnä erilaisia mahdollisuuksia), ja mahdollisia on hyvinkin erilaiset yhteenliittymät psykologisesti.


esim. mun mies on just tälläinen  tapaus, hänen ystävättärensä joka myös oli opiskellut elokuva-alaa, sanoi hänestä, että 'tuollaista hahmoa kuin sinä ei kertakaikkiaan voisi käsikirjoittaa'


that's why i love him

[tuonen joutsen]

mä taidan olla nyt liikaa rakastunut tähän meijän yhteiseen mac-läppäriin ja mun on niin vaikee taas saada lähdettyä liikkeelle

[Tiigris]

kumppari.... kumppani siis...

Jooh...

Mutta vielä; mulle parisuhde on jotain ihan megasuurta rakkautta, ystävyyttä, molemminpuolista huomioimista ja kunnioitusta ja kaikkea niitä arvoja mitä ihannoin... Kumppani on ihminen kenen kanssa mä hengitän samaa ilmaa ja katson samaan suuntaan, selvitän asioita, puhun tunteista, kuuntelen, ymmärrän, teen kompromisseja, tasapainoilen KOKO AJAN.. Se on tiivistä yhteistyötä.. me siivotaan yhdessä, me käydään kaupassa yhdessä, me lenkkeillään yhdessä.... Mutta silti molemmat menee viikottain myös omia menojaan eikä tarvii mitään lupia kysellä, eikä olla mustasukkasia..

Parisuhde... Se on sitä että mulle tulee kahvikuppi käteen kuin tyhjästä just kun mietin että haluaisin kahvia.. Koska mun kumppanini osaa lukea mun toiveet ja ennakoida mitä haluan.. Ja se toimii molempiin suuntiin. Tuntuu että se kehittää molempien intuitiota ja rakkautta koko maailmaa kohtaan...

Me yllätetään toisemme päivittäin jollain pienellä ja palvellaan toisiamme. Mä en ole ennen tavannut miestä joka ymmärtää rakkauden ja yhdessäolon näin samantyylisesti kuin minä. Kuukalana se on äärimmäisen empaattinen ja pehmeä ja nousuleijonana osaa ilmaista tunteensa suuresti ja on tosi suojeleva mua kohtaan.. Skorpioni tulee esiin siinä suuressa intohimossa... Mutta kaikesta tästä huolimatta tunnen olevani vapaampi kuin koskaan...

Oon vapaa olemaan oma itseni, voin olla oma itseni, ei tarvii olla yhtä hymyä koko aikaa ja miellyttää - me molemmat ilmaistaan suoraan milloin ärsyttää ja väitellään ja tapellaan ja sovitaan aina saman päivän aikana...

[indiima]

Mulla on parisuhde itseni kanssa ollut vähän niinko jäissä tässä viime päivinä. Kai se taas tästä, kun saa avaimet itselle käteen itseen 

Poikaystäväni kaveri opetti eilen mua soittamaan kitaraa. Aika hurjaa, opinkin jotain. Mulla on jokin sykli menossa. 10 sitten sain kitaran, enkä ole ikinä opetellut. 10 vuotta sitten mulla oli myös allergia-astmaepäily, niin kuin on nyttenkin. Nyt opettelen kitaraa ja otan astmasta selvää. Ympäri käydään, yhteen tullaan. Niin kauan nää lävähtää mun naamalle, kun en tee niille mitään.   

Kaipaisin jotain piristystä. Ehkä aurinkoa. Oon käynyt niin ahkerasti liikkumassakin viime aikoina, ettei endorfiinien juoksetuksestakaan voi oloani syyttää.

[tuonen joutsen]

minua on aina kiinnostanut tietää, ketä ja millaista ihmistä voidaan määritellä 'idiootiksi'


sana on muuten hyvin loukkaava ja kantaa 'pahaa voimaa'


en tarkoita mitään new-agea tai 'energiaa' enkä saatanallisuutta, vaan puhtaasti suomen kielellä, sanana, joka suomalaisen kielenkäyttäjän suussa aiheuttaa pahoja värähtelyitä.


minähän tämän tiedän, koska jos haluaisin, osaisin olla hyvin julma ja tuhoava sanankäyttäjä, kun kieli on aina ollut terävä kuin veitsi...tosin nykyään nuolen tikkareita mieluummin




edit. olen kiinnostunut vastauksista, mutta palaan tsekkaamaan ne mahdolliset sellaiset myöhemmin...

[Päivi]

no minä oon välillä kyä idiootti.
mutta se siitä.
siskot(ja veljet)
äänestetään mun jälkikasvuni finaaliin 
http://koululainen.fi/tahti-2010/esitykset/taru-laulu-linnavuori

[tuonen joutsen]

siis, olen minäkin välillä typerä, ja mokailen, kompuroin, törmäilen ja muuta...ja olen haavoittuva, eli en loukkaantumaton ja haavoittumaton, koitan vaan oppia käsittelemään näitä loukkaantumisen tunteita silloin kun niitä tulee...


mutta 'idiootti' kai alunperin tarkoitti henkilöä, jolla on tietynasteinen älyllinen kehitysvamma. suhde kehitysvammaisiin kanssasisariin ja veljiin on sitten jokaisen määriteltävä itse....


joo,   on pilkun##%//sija kielellisissä asioissa, mutta onneksi mulle siitä tulee ammatti, niin olen ihan oikeella alalla ja voin tehdä sitä suuremmin muita vahingoittamatta.


edit. mulle on vaan kanssa elämän varrella sanottu niin rumia asioita minusta, että olen nuollut haavojani kauan, mutta ehkäpä tämä on oikeasti myös heijastanut itsessäni olevia rumia puolia mutta onpa minusta sanottu kauniitakin asioita.

mutta nyt tekeen ruokaa.

[Ippuska]

Tiigris, Onnea uuteen kotiin! 

[Neela]

Tigrulle Onnea! 

Ja tuo idiootti tosiaan on vanhaa perua kuvaamaan kehitysvammaista ihmistä, kuten imbesilli, tylsämielinen ja vajaamielinen, ja tilaa idiotismi.
Nyt meillä päädytty kehitysvammaisuus termiin, joka toki ei ole niin "Julma", vai onko?
Englannissa taitaa termi olla tänä päivänä vapaasti suomennettuna "ihminen jolla on erityistarpeita", mutta kertooko se sitten taas niistä erityistarpeista enää mitään? Tarvitseekokaan?

Minä jollaintasolla pidän siitä, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Siksi pidän henk.koht meidän vallitsevasta termistä enemmän kuin esim. tuosta Englannin.
Negatiivista mielikuvaa saadaan aikaan enemmän käyttämällä näitä termejä arkikielessä toisten haukkumiseen ja leimaamiseen. Toisinaan tuntuu, että tuolla "vamma" termilläkin on jo negatiivinen kaiku ja se on surullista. 

Surullisintahan kuitenkin on erilaisuuden pelko. 

[tuonen joutsen]

ajattelepa tätä : invalidi

in valid  =  epä kelvollinen
 
:


not good.


no näitä on paljon....


edit. minä olen tässä elämässä vammautunut usein, etenkin sielullisesti, mutta myös parantunut...


minua ärsyttää se, jos määritteistä tehdään staattisia, muuttumattomia ja pysyviä.


sairaudesta voi parantua terveeksi, samoin kuin vammoistakin.


onko kehitysvammaisuus sittenkin vaan jonkinlaista erilaisuutta.....

joidenkin kehitystaso on vaan erilainen.


ja erilaisuuttakin on niin paljon...heh...erilaista laatua

[Neela]

On ja Todella paljon!

Tärkeintä olisi kuitenkin miten näemme minkäkin asian.
Onhan "normaliudestakin" tehty ongelma, tavis, jota kukaan ei nykyään halua olla.
Jotenkin tuntuu, että Kaikessa on jokin negatiivinen leima.

Tylsää 

[tuonen joutsen]

*nyökkäilee*


muutes, TV 2 on just nyt keskustelupaneeli miesten ja naisten väkivallasta.

täällä miehen kanssa turistaan just siitä....


minusta on kiva, kun suomalaiset alkaa tekemään näitä keskustelupaneeleita, kuten esim ranskalaisessa kulttuurissa on yleistä.


tuokin on muute aihe, jossa ei pidä olla 'yksisilmäinen'. kyllä sitä väkivaltaa osaa nainenkin harrastaa, se on vaan erilaista...nainen verbaaliärsyttää ja psykologisesti manipuloi ja mies vetää turpaan...molempi käyttää erilaisia vahvuuksiaan, jos ei osaa aggressiotaan paremmin kanavoida....


ehkä :

[^^Queen Nefertiti^^]

on tämä sitten koominen sivu kun ajattelee.. ihmiset jotka eivät tunne toisiaan, saavat ihmeellisiä tunnepurkauksia toisistaan, ja kuitenkin kaikki lähtee heistä itsestään.. ehkä teillä on joku syy nyt hyökätä esim Kaarinaa vastaan..

ja hän jostain syystä haluaa olla leikissä mukana, miksi?

noh, se astrosta sitten suoralta kädeltä..

kaipa terapiapalstalla on aina paikkansa, vaikka noloa lukea juttuja, kun itsellä asiat ok.

[tuonen joutsen]

no mitäs Sinä sitten haluat tuoda tälle palstalle ?

tuo sitä, niin palsta muuttuu sellaiseksi kuin itse haluat ja vähemmän noloksi


silleen se menee....


ja ainahan voi nolot kirjoittajat blokata, eikö olekin hieno ominaisuus?