seuraava »

[tuonen joutsen]

mulle taas soveltuu just erittäin hyvin   , kun itsellä se vastamerkki nousussa.



onneksi miehellä ei ole minkäänlaista päihdeongelmaa. (siis siinähän on ero, maistuuko alkomahooli ja sitten siinä että onko se ongelma...). mulla menee raja siinä, että päindeongelmaisen kanssa en voisi olla.


sekin, että hänellä on   MC:llä niin pitäisi olla muka sitten jotenkin ihan sekaisin tai hämärä ja epäselvä, mutta paskan marjat, yksi selväjärkisimpiä ja suhteellisuudentajuisempia ihmisiä keitä tunnen. pelastanut minutkin useasti juuri tällä, koska mulla on nuo piirteet olleet vasta kehitteillä :

[Asterix]

Melkein kaikille tuntemilleni   -jouskareille maistuu ainakin hyvin häppä (ja kaikenlainen matkustelu kiinnostaa jne.) mutta en heidän kanssaan kyllä elää osaisi.. Asia on käytännössäkin todettu

Totta, mutta mun tuntemilla   :t ovat joko maistuu oikein hyvin
tai sitten lähes absolutisteja, kuten mun mies.

Se jakautuu ihan samalla tavoin, yhtä ääripäästi kuin niiden seksuaalisuuskin;
Joko hyi-hyi seksiä! kokonaan tai sitten hyvin kieroutunutta, jopa sairasta,
mutta joka tapauksessa, poikkeuksellista normaalista hetero-meiningistä.

Tuon prostuutiosta kertovan kirjan taustatutkimuksista sen verran,
että yllättävän suurin osa pro on   ja  
ja musta se on erikoista, koska haastattelin niin monia naisia,
ettei se voi olla sattumaakaan.

Tuntemillani, -siis elämässäni hyvin läheisesti tuntemillani-   -miehillä
on hyvin naista dominoivia seksifantasioita, esim. erilaiset SM-leikit
ja alistaminen niin, että fantasioi siitä, kuinka useampi mies nussii
sen   -miehen naisen kaikki reiät yhtäaikaa ja vuorotellen verille
ja tulee sitten viimein suuhun tai naamalle ja naisen pitää niellä kaikki
ja ne kovin mielellään vastaavia fantasioita toteuttasi.

Siitäkin huolimatta, että kaikki tuntemani   -miehet ovat super
vainoharhaisen mustasukkaisia.

Vähintään kuitenkin se piiskaus, fistaus, hengityksen tukehduttaminen,
kaulasta kuristaminen jne. tai tms, kuuluu perinteisen   -miehen
rakastelutekniikkoihin, jos mustasukkaisuus estää liiaksi nuo ryhmä"raiskaukset"
ja panot.

[eppana]

Tuntemani   mies on seksuaalisuudeltaan täysin normaali, samoin 2   naista.
Mustasukkaisuuskaan ei heihin sovi.

[sangviinikko]

Jokos se kuu on  ?

Kävin seuraamassa muutamaa apollon miestä. Teatteritaidetta. Oikein teatteritaiteen maisteria ja kahta muuta loistavaa näyttelijää.

Se vaan on nokkelaa kun se on.

Kylläpä taas teki mielelle hyvää.

[Asterix]

Tuntemani  mies on seksuaalisuudeltaan täysin normaali, samoin 2  naista.
Mustasukkaisuuskaan ei heihin sovi.

Joo, totta kai on normaalejakin  :ä seksuaalisuudeltaan,
mutta mun oma huomio on se, että aika usein  :llä saattaa olla useimmin
joku hassu kieroutuma, -siis mitä minä olen ympärilläni huomannut ja kokenut.

Mutta tiedättekö mikä kiva juttu, mun Jouskari haluaa lähteä terapiaan!

Hän sanoi tänään illallisella, että olen ihan oikeassa huoleni kanssa,
että hänellä ei ole kaikki ihan balanssissa.
Hän mietti stressiään ja olosuhteita, jotka siihen (narsismiin ja huonoon itsetuntoon)
ovat mahdollisesti johtaneet.

Hän kokee myös, että hän ei ole riittävä ja tarpeeksi hyvä mies minulle
ja vertaa itseään aina johonkin toiseen mieheen häviökseen
ja pelkää kuollakseen, että päätänkin valita toisin ja hän jää rannalle.

Tuo kaikin puolin hyvä merkki, että se tajuaa ongelman ja on valmis työstämään sitä.
Ystäväni oli oikeassa, tuo saattaa olla vain narsistinen häiriötila,
joka ei tarkoita sitä, että hän on sitä koko ajan loppu elämänsä.

Eihän depressiivinenkään tarvitse olla koko elämäänsä, vaan se voi olla tilapäinen häiriö
ja ohimenevää, joko itsestään olosuhteiden muuttuessa tai terapialla.

Eri ihmisillä on eri taipumukset sairastua eri juttuihin, mutta ei se tarkoita
loppu elämän sairastumista.

Loisto homma joka tapauksessa, vaikka varmasti tulee vielä vaikeita hetkiä olemaan.
Pääasia on eteneminen parempaan. 

[tuonen joutsen]

kuulostaa hyvältä.


minä en ainakaan aio alistua siihen, että jos minulla on jossain elämänvaiheessa ollut vakavia mielenterveysongelmia, että minun pitäisi olla loppuiäkseni tuomittu ja leimattu olemaan mielensairas


sitä vartenhan ne terapeutit ja hoitavat tahot ovat, että ihmiset voisivat parantua terveeksi.


ei terveys ole, myöskään mielenterveys, mikään staattinen tila, mikä ei muutu. mielenterveyteen pitäisi suhtautua samalla tavoin kun fyysiseen terveyteen.


entä sitten, jos syövällä tai psykoosilla on mahdollisuus uusiutua, kuitenkin on myös paljon mahdollista ettei ole!



olen paljon käsitellyt tätä aihetta itseni kanssa, koska joskus tuntuu että jopa mielenterveysammattilaiset suhtautuvat ihan turhan skeptisesti mahdollisuuteen parantua kokonaan.



mun kohdalla on esimerkiksi hyvin paljon mahdollista, etten enää koskaan tässä elämässä sairasta psykoosia.


en ala kuitenkaan rajoittamaan unelmieni toteuttamista sen takia, sanoi lääkäri mitä tahansa. oma on valintani, vastuuni ja elämäni.


esimerkiksi vaikka äidiksi tulon suhteen, jonka aion toteuttaa, mikäli luoja ja luonto suo. minulla on mahdollisuus tarjota ihan tasapainoinen äiti lapselle, vaikka olisin joskus aikaisemmin sairastanut.




ei sillä että tarvitsisin itselle tähän asiaan huomiota, koen vaan jotenkin sydämen asiana puhua mielenterveyden häiriöistä kärsineiden leimautumista vastaan. ja sitä, että he olisivat tuomittuja olemaan ikuisesti sairaita.


sairastamista ei ole laissa kielletty, eikä tervehtymisen mahdollisuutta poissuljettu.

[Asterix]

Aivan! Mielenterveys on ihan samaa kuin kehollinenkin terveys -ei se aina tarkoita nupin sisällä
kroonista sairautta, kuten ei kehollisestikaan.

Olen minäkin ollut masentunut ja varmasti taipumus depressioon säilyy,
mutta tällä hetkellä olen terve ja kun tiedän tuon taipumuksen,
niin mie osaan tehdä sille ehkäiseviä toimia.

Simppeliä, kuten flunssankin hoito ja ehkäisy. Kun alkaa tuntua pieni flunssan poikanen,
niin C-vitaminia, paljon juomaa ja lepoa ja niin.
Flunssaa voi ehkäistä niinkin, ettei mene vähissä vaatteissa kylmään,
niin kyllä sitä voi estää ihan samalla tavalla mielensairauksiakin,
ettei vedä itseään tilanteisiin, jotka edesauttaa sairastumista.

Mulle kuitenkin on todella iloinen asia, että Jouskari haluaa terapiaan ja tajuaa tilanteen.
Se merkitsee myös sitä, ettei hän voi olla 100% narsisti.
Loisto homma kaikin puolin.

[tuonen joutsen]

minä oon kanssa aika varma, ettei isänikään ole 100% narsisti....hänelle oli vaan pakko antaa joku diagnoosi....joka sopi suht jotenkin.


jos olisi 100% narsisti, niin luulen ettei kykenisi oikein tuntemaan toista kohtaan mitään...


mutta en tiedä. nyt lähtis tää nukkumaan.



*hyv'yötä*

[Ippuska]

.......
Loisto homma joka tapauksessa, vaikka varmasti tulee vielä vaikeita hetkiä olemaan.
Pääasia on eteneminen parempaan. 

[Ratkaisu]

Minua ei enää koskaan saada tekemisiin narsistin kanssa. Nelisen vuotta elämästäni meni narsistin riepoteltavana ja piinattavana, en suosittele muille. Kauheinta aikaa elämässä ja oma mielenterveyskin rupesi heittämään silloin. Hmm, kannattaa pitää tiukka huoli itsestään ja siitä, että oma persoona pysyy "koskemattomana", eikä anna toisen tuhota sinua ja sinun vapauttasi. Onnea vaan koitokseen.

[tuonen joutsen]

liekö täällä oma topic'kin narsisteille, mutta...


mietin vaan omaa isääni, että voikohan joku yksilö olla narsistinen suhteessaan johonkin tiettyyn yksilöön, kuten esimerkiksi parisuhde, mutta sitten ei johonkin toiseen, kuten vaikka jälkeläinen tai työkaveri. :

mietin vaan miten isäni pystyisi olemaan täysi narsisti, koska hän on saanut niin paljon hyvää aikaan minulle. olen miettinyt, että ilman häntä itsetuntoni olisi kasvuvuosina jäänyt kehittymättä, jos olisin jäänyt vaan pelkästään fundauskonnollisen latistetun ja typistetyn naiskuvan muovaamaksi, mikä tuli muualta suvusta, ei tosin äidiltä, kun hän hiljaa sitä vastaan kapinoi...luojan kiitos minun kannalta.


isä aina kannusti, kannustaa edelleen, ja voin tietää että on aina minun puolella ja haluaa hyvää....itseasiassa ainoita ihmisiä, joiden tiedän aina haluavan että olen 'voimissani'....(aina ihmiset eivät halua sillä tavalla toiselle hyvää, että toisen halutaan olevan voimissaan, sillä toisen voima koetaan turhaan itselle uhkana....)...isä myös aina huomioi minut tyttönä/naisena, mutta silti antoi ymmärtää etten ole älyllisesti tai taidollisesti mitenkään vähempi kuin pojat...



isä on jättänyt minuun niin paljon hyviä jälkiä, etten usko että voi olla täysin narsisti. mutta niin, ne pahimmat puolet tulikin esille hänen parisuhteessa. : meidän välillä ei mitään insestiä ole onneksi ollut....sain isästäni parhaat puolet, kun taas äitini ne pahimmat.


toisaalta, isän kanssa olen tapellut eniten kuin kenenkään, mutta aina se tappelu on ollut jotenkin reilua, sillä molemmat on yhtä pahansisuisia, ja oikeastaan ainoa suhde jossa on voinut rennosti tapella, kun tietää että se unohdetaan pian, eikä kumpikaan loukkaannu vakavasti.



no silti olen onnellinen että tuo tappelu on jäänyt nykyään enemmän menneisyyteen. onneksi. eli ei sillä, että jotenkin nauttisin tappelusta sen itsensä vuoksi.



no, kiteytys oli siis, että ehkä narsismi voi tulla eri tavoin esille eri ihmisten kanssa.

[Lionheart]

Iltapäivää tupaan! 

Mä halusin tulla kertomaan taas leijonamaisesti omia kuulumisiani loistokkaasta elämästäni. Koska tarinassa olisi liian monta lukua kerrottavaksi, niin tiivistän sen vain muutamaksi riviksi:

Se katsoo ulos kun aurinko paistaa,
se aurinko, joka pirtää sen mustaan leijonanharjaan sähkönsinisiä säikeitä.
Se miettii, kuinka asiat on nyt paremmin
muuttuneet,
haavatkin parantuneet.

Se käy koulua ja loistaa niin kunnianhimoisena kuin vain leijona osaa
vedellen huippuarvosanoja toistensa perään.
Se sai myös töitä,
eikä enää vain makaa
vaan ottaa vastuuta ja opettelee elämää
uudella tavalla.

Se osaa nyt myös rakastaa
itsensä lisäksi
myös sitä yhtä pässiä
jo vuoden ne on seurustelleet
niin eilen kerrottiin.

Niin se ajattelee
niin se miettii
kun katsoo aurinkoon taas
silmiään siristäen,
ja kun se aurinko laskee
ei leijona enää itke sen perään
vaan nukahtaa
ja odottaa uutta aamua,
jolloin näkee taas rakkaimpansa
loistavan
kuten se itsekin loistaa.

Tää jo isoksi kasvanut leijonanpentunen tuli näin jättämään luultavasti lopulliset hyvästit.

I luv ya all.  

Lionheart kiittää, kuittaa ja kumartaa.

[tuonen joutsen]

Terve taas , pitkästä aikaa, oi Leijonakuningatar


Lopulliset hyvästit? miksiköhän....


no tuntemattomia ovat leijonien tiet....mutta ainakin itsestäni olen huomannut että nuo lopulliset hyvästit on saattaneet jäädä aika lyhytaikaisiksi


mutta sinusta en voi tietää. hmm, raksuttaa aivojen muistitiedostoja, raks, raks, taidat tulla tänä vuonna täysi-ikäiseksi ellen väärin muista.

no Hei nyt vaan sitten! :

[Asterix]

Kyllähän narsismista kärsivän ihmisen kanssa oma huumorintaju joutuu kyllä
aikamoiselle koetukselle, mutta kun pitää mielessä, että ne narsistiset jutut ovat juuri niin
naurettavia kuin ne kuullostaakin, eikä mene niihin mukaan, niin kyllä ne sitten
alkaa itseasiassa naurattaa aika paljonkin.

Hyväntuulisesta sarkastisesta huumorista on itseasiassa aika paljon apua narsistin kanssa,
kun sillä voi palauttaa narsistin maanpinalle realiteetteihin epäsuorasti
ja suhteellisen turvallisesti, koska muut yleensä nauraa niille vitseille
ja narsisti ei voi kuin nauraa mukana (ettei menetä kasvojaan),
mutta koska narsisti on epävarma itsestään, niin se miettii sitä vitsiä
ja saa tajun, missä menee realismin raja.

Narsismista kärsivälle pitää vain jaksaa muistuttaa realistisista rajoista,
ettei ne jutut mene ihan mielikuvituksen puolelle (ja siten nolaa narsistia itseään).

Toinen on juttu on muistuttaa, missä menee normaalin ja epänormaalin käytöksen raja.

Siihen voi käyttää naristin omia aseita, esim. kertomalla kuinka kaunis käytös,
sympaattisuus ja kärsivällinen cooleus on ihailtavaa ja hurmaavaa hänessä
ja taas kuinka väkivaltaiset purkaukset, tälläinen sellainen kiukunpurkaus ja kuulustelu
(joltain toiselta esimerkki-henkilöltä) on mielisairasta ja kauheaa käytöstä,
ihan kuin se olisi jostain metsäkylästä kotoisin, eikä mitään koulutusta.

Naristihan aina haluaa olla se paras, ihailtu ja korostaa sitä omaa sivistyneisyyttä ja koulutusta jne,
eikä halua samaistua mihinkään epäarvostettuun ja huonoon.


Mie uskon, mie olen nähnyt, että tuon minunkin narsisti-Jouskarin narsimin takana
on mahtava ihminen.  

Hän tänään ihmeteli aamulla, että miksi mie en jätä häntä,
vaikka hän päästään sekaisin.
Miksi jättäisin? Jättäisinkö, jos hän saisi flunssan tai syövän?
Sama voi tapahtua mullekin koska vain ja en mie silloin yksin halua sairauteni kanssa jäädä.

...toki kyllä lisäsin, ettö mie olen perso rahalle ja ylelliselle elämälle,
että kyllä mie kuule tämän kestän.  

Tuntuu, että miun tunteet on syventyneet tuota Jouskaria kohtaan viimepäivinä.
Siellähän on ihan inhimillinenkin ihminen olemassa.  

[tuonen joutsen]

Siihen voi käyttää naristin omia aseita, esim. kertomalla kuinka kaunis käytös,
sympaattisuus ja kärsivällinen cooleus on ihailtavaa ja hurmaavaa hänessä
ja taas kuinka väkivaltaiset purkaukset, tälläinen sellainen kiukunpurkaus ja kuulustelu
(joltain toiselta esimerkki-henkilöltä) on mielisairasta ja kauheaa käytöstä,
ihan kuin se olisi jostain metsäkylästä kotoisin, eikä mitään koulutusta.

 

minä en ole edes tullut ajatelleeksi tuollaista, nokkelaa....


niin, minusta on kaunis tuo ajatus, ettei jätä toista sairauden takia, ja sekin on fakta, että kuka tahansa voi sairastua. se on oikeastaan tervettä nöyryyttä (jolla ei ole mitään tekoa nöyristelyn kanssa)...myöntää tuo.


ja kun saat siltä muitakin kauniita asioita kuten niitä timantteja ja turkiksia..... :


ihmisen on hyvä tiedostaa mitkä on tärkeitä juttuja juuri hänelle, ja pelata aidosti sillä.



ei sillä että minullakaan olisi mitään vaikka timantteja vastaan, päin vastoin, ehkä tyydyn tavallisiin helmiin tässä elämässä ja katotaan sitten seuraavassa uudestaan. kaikkea ei voi saada samaan aikaan....sekin on vaan realismia.