Kiltteys kannattaa!3.11.2005
Yltiöindividualistisella 1980-luvulla opittiin, että kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, tuhmat tytöt joka paikkaan. Vain markkinavoimissa oli draivia, ja kiltteys oli vähintäänkin naivia. Ruotsalainen professori Stefan Einhorn osoittaa tuoreessa kirjassaan, että kiltteys kannattaa sittenkin. Se parantaa elämää ja on yksi tärkeimmistä tekijöistä matkalla menestykseen. Kiltteys on läsnäoloa ja empatiaa. Ja se leviää.
Kiltteys on sana, joka yhdistetään tyhmyyteen ja naiiviuteen. Kiltteydellä ei siten saavuteta mitään aikana, jolloin ihmiset janoavat julkisuutta ja politiikasta on tullut julkista loanheittoa. Kiltit tytöt ovat niitä suoritusvammaisia, jotka haluavat mekaanisesti lunastaa ympäristönsä toiveet ja oireilevat itse. Juonittelevat Robinson-kilpailijat sen sijaan puukottavat toisiaan selkään minkä kerkiävät. Röyhkeys on 2000-luvun sana. ”Kiltteys tuhosi minut”, lataa kansikuvakaunotar.
Ruotsalaisen professori, lääkärin, syöpätutkijan, kirjailijan ja Karoliinisen sairaalan eettisen komitean puheenjohtajan Stefan Einhornin mukaan oikea kiltteys ei ole tyhmyyttä tai hyväksikäyttöä. Luovuttaminen ja sopeutuminen eivät ole myöskään kiltteyttä. Se, että mihin hintaan tahansa jättäydytään toiseksi, ei ole kiltteyttä, vaan jopa kuolemanvaarallista. Useat rikolliset ovat kertoneet ”seuranneensa vain ohjeita”. Einhornin mukaan todellista kiltteyttä on ajatella itse ja ilmaista se. Todellinen kiltteys vaatii rohkeutta ja voi suistaa epäsuosioon.
Kiltteys ei ole alistuneisuutta
Miksi sitten pitäisi olla kiltti? Emmekö voisi olla ilkeitä ja itsekkäitä? Einhornin mukaan kiltteys lisää onnellisuutta, omaa ja toisten. Oikea kiltteys auttaa itseä ja ympäristöä voimaan paremmin. Lääkäri Einhorn muistuttaa, että yhteistyö ja anteliaisuus aktivoivat sitä samaa aivojen hyvinvointikeskusta, jota myös huumeidenkäyttö aktivoi. Kiltteys ymmärretään väärin, jos se unohdetaan muumitapettisiin lastenkammareihin tai onnellisiin Disney-satujen loppuihin. Oikea kiltteys ei ole alistuneisuutta tai epäkypsyyttä.
Einhorn muistuttaa apinoille tehdystä kokeesta, jossa kahta häkkiin suljettua apinaa vaadittiin tekemään tehtävä. Lopulta vain toinen apina palkittiin makeisilla, mutta apina jakoi automaattisesti herkkupalan häkkitoverin kanssa. Myös tappelevat rotat antavat heikomman osapuolen voittaa automaattisesti. Kiltteys kannattaa lopulta armottomassa luonnossakin, jonne usein luullaan sopivan paremmin Darwinin lait ja synkeä ”syö tai tule syödyksi”-mantra. ”Olisi kummallista biologiaa, jos moraali löytyisi vain ihmisiltä”, eläinten käyttäytymistä tutkiva Marc Bekoff on todennut Time-lehdelle. Einhorn hyväksyy kiltteyden myös itsekkäistä syistä. Hänen mukaansa joskus on yksinkertaisempaa helpompaa olla kiltti.
Anna hyvän kiertää
Einhornin mukaan kiltteys leviää. Tästä hän mainitsee esimerkkinä tieteellisen kokeen, jossa ryhmälle opiskelijoita tarjottiin kakkua. Kakkua saaneet olivat ystävällisempiä ja auttavaisempia toisia kohtaan. Toinen esimerkki on puhelinpylvääseen unohdettu lantti. Lantin löytäneet auttoivat paikalle tuotua naisnäyttelijää löytämään perille.
Al-Qaida, mafia, aseteollisuus ja ydinaseet luovat uhkakuvia. Vaikka maailmassa on puutteita, se voi muuttua. Einhornin mukaan kiltteys luo turvallista ja levollista ilmapiiriä. Levolliset ihmiset ovat tuotteliaampia ja työskentelevät paremmin. Miten sitten voisi yrittää olla kiltimpi ja anteliaampi? Einhornin mukaan on kuunneltava ja arvostettava muita. Annettava palautetta. Tärkeintä on yrittää nähdä kanssaihmisiä. Kuunnella. Kiltteys on myös taito nähdä omat tarpeensa.
Einhornin mukaan sen, mitä teemme toisille, teemme myös itsellemme. Kyse on siis raamatullisesta opetuksesta. Kiltteys ei ole ehkä seksikkäin adjektiivi, mutta miksi sen pitäisikään olla? Kiltteys on jotain paljon suurempaa.
Teksti: Laura Parkkinen / A4 Media Oy (7.11.2005)
Kuva: A4 Media Oy
Lähde: Stefan Einhorn : Konsten att vara snäll. Bokförlaget Forum. 2005.
http://plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/perhe-ystavat/kiltteys-kannattaa
