Meillä taas on ollut aina samat rutiinit ja ne tavallaan ovat alkaneet päivällisestä rauhoittumisella ja valmistautumisella nukkumaan menoa varten... tv.n katselua, lukemista, seuraavan päivän asioita puhellessa tai pakatessa kerho- ja koulureppuja, iltapala, -pesut ja sitten pikkuhiljaa kohti omia koppeja kaikki. Siellä saa tössytellä joitakin aikoja, mutta sitten kun tullaan sammuttamaan valot ja toivottamaan hyvät yöt, ei mutinoilla ole enään sijaa vaan pää tyynyyn ja unta kehiin

Tämä on ollut ihan vauvasta asti sellainen lasten iän mukaan liukuva toiminta malli ja tiettyinä aikoina sellaista ravia (pissahätä, jano nje) on toki ilmennyt, mutta palautus lämpöisesti ja määrätietoisesti takaisin sänkyyn tuotti vähintään sen 30.kerran jälkeen tulosta

Tuo ikä taisi olla just pahinta siin 3v. tienoilla :

Kyllä se siitä kun vaan jaksat olla antamatta periksi joidenkin perusasioiden kohdalla, jotka koet teille tärkeimpinä. Loppujen lopuksi lapset ovat ärsyttävimmillään juuri väsyneinä ja kun eivät kertakaikkiaan pysähdy -sanomme tätä pattereiden tyhjennys vaihteeksi

ennen tuota olisi hyvä saada rauhallinen ympäristö luotua ja unelle tietä auki
