seuraava »

[selkälokki]

Kaurisnousun syyksi pistän sen etten oikein jaksa tehdä läheistä tuttavuutta vaan yritän työssä pysyä lähinnä asialinjalla, ihmisten kanssa seurustelu on monesti suorastaan uuvuttavaa joten minä vetäydyn yksinäisyyteen helposti ja sitä ei ymmärretä vaikka selittäisin syyn

On kyllä tosi, että minäkin kaipaan aikapaljon ihan yksinäisyyttä ja omissa oloissa olemista, ihmisten kanssa olemisen ja yksinäisyyden  välillä vallitsee jonkinlainen kauhun tasapaino

[t.touhula]

Täällä onkin todella paljon aitoja naarassusia. Ei tytöt meillä ole mitään hätää. Varsinainen naissoturien lauma koolla. Vaikka 'aina ei voi voittaa' sanon silti, että meitä ei voi kukaan voittaa, kunhan vain muistamme, että ryhmä koostuu monenlaisista ihmisistä.
Jokaiselle persoonallisuudelle löytyy aina sopiva tehtävä. Ja sillä siisti.
Vaikka laum... ups  ryhmässä olisi kuinka monta johtajaa, voidaan jokaiselle antaa osa-alue vastuu. Näin kenenkään ei tarvitse kokea syrjäyttämistä (=olevansa 'heikoin lenkki'), eikä alkaa toimia ryhmän tarkoitusperiä vastaan.

Aijuu. Siis mikä itse olisin ryhmässä?

Aina olen valikoitunut muidenkin etujen puolustajaksi, mutta kuten huomaatte olen myös analysoija. Moni on jo sanonut, että he ovat rauhanrakentajia. Aiempien työtehtävien lomassa usein totesin: 'Vihaan riitaa niin kovin, että voisin riidellä saadakseni sen loppumaan.' Ja tottavie, niin teen edelleenkin. Epäoikeudenmukaisuus tai eripuraisuus saa aikaan, että nakerran valtarakenteet tilanteeseen sopivalla taktiikalla.
Ensinnäkin kyseenalaistan toimien järkevyyden. Jollei ryhmä ole tietoinen minne se on matkalla, ei ryhmää tarvita pelkän ryhmyyden vuoksi.
Toiseksi etsin johtohenkilöitten persoonista ja heidän tietotaidoistaan aukot, toki myös vahvuudet.
Seuraavaksi kerron heidän (sokeille) seuraajilleen, mitä olen todennut. Perustelen faktoilla.
Yleensä jo tässä vaiheessa alkaa liikehdintä, jolla luottamus johtajiin ja heidän asemansa kyseenalaistuu koko ryhmässä.
Sitten tietty seuraa äänestys, jossa vaadin kaikkia huomioimaan todelliset kyvyt itsekultakin, jotka ovat ehdokkaina.
Näin voidaan taata oikeamielisyys ja ryhmän sisäinen arvostus osatoimijoitaan  kohtaan sekä toimiva harmonia, dynaamisuus. Siinä syöttyy aina uutta tietoa ja tavoitteita, eikä ryhmä kuoleudu innottomuuteen.
Tämä siis pitkäaikaiseen ryhmätyöskentelyyn.

Kertaryhmissä, joissa valinnat tapahtuvat vain sitä kertaa kohden, onkin tilanne toinen. Joskus jättäydyn vain seuraamaan tilannetta, joskus otan jonkun tehtävän oman mieltymykseni mukaan. Useimmiten kuitenkin käy, kuten alussa sanoin. Ryhmä valitsee minut äänitorvekseen.
 
Noh. Siinä sitä sitten ollaan puhtaan kaulan kanssa. Mieluiten kun työskentelen löyhissä liitoksissa tai aivan itsenäisesti. Miksikö? No tottavie olen silloin parhaimmillani, kun kilpailen ainoastaan ja vain itseni kanssa. Eivätkös pioneerit melkein aina toimikin kuten sissit!? Omia polkujaan tallaten ja hyvin vähäiset jäljet (jos ollenkaan) jättäen... Mutta niitä polkuja ei voi kukaan muu enää ekana kulkea.  Eeh heh hee! 

[mirka222]

Itse olen lähimmässä ystäväpiirissäni hauskuuttaja, keskipisteessä oleva  mikä tuntuu luontevalta. Työporukassani olen saanut kuulla olevani hieman ujo  ja myötäilevä, mutta kun tänään lähdimme hieman "revittelemään" työporukan kanssa olivat he aivan yllättyneitä suorista  kommenteista sekä jatkuvasta puheen tulvasta ja menivät itse ihan lukkoon, aikovat kuulemma tulla kuittailemaan huomenna töissä tämän illan tapahtumista  :. Jotkut asiakkaatkin ovat sanoneet hieman kainostelevaksi ja ujoksi. Ihmettelen välillä miten minusta saakin sellaisen kuvan; ehkä  sekä  ovat niin ristiriidassa keskenään, että välillä näyttäytyy toinen puoli ja välillä toinen. Oinaspuoli tuntuu silti aidoimmalta.  Opiskeluympäristössäni olen myös huomannut olevani myötäilevä  , mikä ahdistaa joskus, mikä saattaa johtua siitä, että samalla aaltopituudella olevaa seuraa ei oikein löydy. Suhteessa avokkiini sekä sukulaisiin olen "hieman" dominoiva, suorasanainen    sekä aito oma itseni:) Tunneasioissa kyllä harkitseva  .

[mirka222]

Ryhmässä kykenisin olemaan ns. kaverillinen johtaja, joka taivuttelee toiset ilman pakottamista, toisaalta voisin olla myös tarkkailija/harmiton hauskuuttaja.Tärkeää, että ryhmässä arvostettaisiin rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta sekä aitoutta.

[Artemis]

Itse olen lähimmässä ystäväpiirissäni hauskuuttaja, keskipisteessä oleva  mikä tuntuu luontevalta. Työporukassani olen saanut kuulla olevani hieman ujo  ja myötäilevä, mutta kun tänään lähdimme hieman "revittelemään" työporukan kanssa olivat he aivan yllättyneitä suorista  kommenteista sekä jatkuvasta puheen tulvasta ja menivät itse ihan lukkoon, aikovat kuulemma tulla kuittailemaan huomenna töissä tämän illan tapahtumista  :. Jotkut asiakkaatkin ovat sanoneet hieman kainostelevaksi ja ujoksi. Ihmettelen välillä miten minusta saakin sellaisen kuvan; ehkä  sekä  ovat niin ristiriidassa keskenään, että välillä näyttäytyy toinen puoli ja välillä toinen. Oinaspuoli tuntuu silti aidoimmalta.  Opiskeluympäristössäni olen myös huomannut olevani myötäilevä  , mikä ahdistaa joskus, mikä saattaa johtua siitä, että samalla aaltopituudella olevaa seuraa ei oikein löydy. Suhteessa avokkiini sekä sukulaisiin olen "hieman" dominoiva, suorasanainen    sekä aito oma itseni:) Tunneasioissa kyllä harkitseva  .

Sama juttu, välillä olen ujo kuoreenvetäytyvä rapu josta on oinas kaukana. Minulla on ikäänkuin kaksi persoonaa jotka ovat erilaisia keskenään  Toinen on esillä tutummassa ja toinen vieraammassa seurassa. Se on kyllä jännää...

[epona]

Juuh, mielenkiintoinen kysymys tosiaan.

Olen ite pohtinut omassa elämässä tätä useaan otteeseen. En ole ujo, en todellakaan ja sanon aina sen mikä mieleen tulee. Koen, että se on myös tapa pitää milelenkiintoa yllä kunhan hölisee jotain sekaan niin, ettei silmät sammu kesken kaiken 

Olen kuitenkin joskus sellanen syrjäänvetäytyvä melko hiljainenkin tarkkailija. Tai pitemminkin viihdyn omassa maailmassa ja ajatuksissani. Joskus ei vaan jaksa mitään turhaa chit-chattiä.. Se on nin ristiriitasta, etten oikeen itekään ymmärrä...

Olen jousimies, nousevakin. Mitkä muut asiat kartalla saattaisi vaikuttaa ryhmässä työskentelyyn / olemiseen?

A

[epona]

Kiitos vastauksesta.

Se selvensi vähän.

Joten tämän perusteella eponankin ymmärtäisin katselevan vähän nenän vartta pitkin ja kuulostellen minkä vuoksi mikikin ryhmä on muodostunut ennen kuin mukaan menee. Ryhmän tarkoitusperä tulee tärkeäksi.

Nenänvartta pitkin?

No, kai sen voi niinkin sanoa. Tosin mulla on kartalla paljon skrorpparia ja vaakaakin. Kuu on neitsyessä...

On kyllä totta, että jos en koe jotain asiaa tärkeäksi en liioin osallistu...Mutta jos taas pidän asiaa mielenkiintoisena ja tärkeänä olen mukana 110 prosenttisesti.
Niin kai se sitten menee.

Jeps, nyt kahvia naamaan ja töihin piakkoin 
Hyvää päivää teillekin!

A

[Artemis]

Kyllä vain, tämäkin on ryhmä 

[Ajatus]

Tämähän tässä on siis yksi ryhmä, eikö vain. 

Kyllä, ja mielenkiintoinen ryhmä onkin! Arvatkaas vaan, olenko saanut Astrosta ja siitä poikineista "alaryhmistä" hyvän vertailukohdan ja muutamankin herkullisen esimerkin opiskeluihini...

Älkää kuitenkaan pelästykö, en ole viitannut enkä aio viitatakaan foorumiin enkä sen kirjoittelijoihin missään nimeltä. Peilaan vain itse oppimaani näihin omiin ryhmäjäsenyyksiini, joista yksi on tietysti Astro.

[epona]

Ryhmä.

Minulla on aina ollut sellainen tunne, että ryhmään astuminen tuntuu aluksi oudolta. Se lienee normaalia kaikilla.

Aika nopeasti sitä kuitenkin "ujuttautuu" sinne minne "kuuluukin". Siellä, missä tällä hetkellä olen työharjoittelussa saan erinomaisen tilaisuuden tutustua siihen, miten kukin yksilö ryhmässä toimii. Kaikki on erilaisia ja miten ihanaa se onkin!

Tietysti on sellaisia, joita ei yksinkertaisesti ymmärrä. Ryhmissä on usein ihmisisä, jotka ärsyttää, joita vierastaa, joiden käyttäytymistä ihmettelee, jotka herättää huomitoa ym ym.

Ehkä ne kaikki on kuitenkin siellä syystä. Joku kirjoitti jossain, että ne jotka herättäävt meissä eniten negatiivisiä tunteita opettavat meille eniten. Näin ajattelen itsekin.
(Vähän niin kuin heräteostokset: ostat sen, mikä itseasiassa sinua ärsyttää kaikkein eniten  )

------------

Aiheesta poiketen:

Olen pitkään odottanut tätä hetkeä. Odottanut, koska ennen tätä siihen ei ole ollut mahdollisuutta tai ....jotain.

Nyt on kaiken hengellisen aika. Vihdoinkin.

Toivottavasti opin sen, minkä minulle on tarkoitettu.

(Hyvänen aika, kuulostan joltain papilta. )

A

[Ajatus]

Tietysti on sellaisia, joita ei yksinkertaisesti ymmärrä. Ryhmissä on usein ihmisisä, jotka ärsyttää, joita vierastaa, joiden käyttäytymistä ihmettelee, jotka herättää huomitoa ym ym.

Ehkä ne kaikki on kuitenkin siellä syystä.

Kyllä on. Ryhmissä on oma dynamiikkansa, joka tuottaa sen tarvittavan "kitkan", jotta ryhmä pysyisi koossa ja pääsisi tavoitteisiinsa. Kuulin juuri äskettäin, että jossain päin maailmaa oli kokeiltu poistaa ryhmästä kaikki "ärsyttävät" tyypit. No, tuloksena oli se, että näiden tyyppien poistamisen jälkeen joku muu samassa ryhmässä otti kuitenkin heidän roolinsa.

Kaikkia siis tarvitaan.

[Artemis]

Niin ajatus, aina joku ärsyttää vaikka ärsyttävä poistettaisiinkin 

[K-NRJ]

Kyllä on. Ryhmissä on oma dynamiikkansa, joka tuottaa sen tarvittavan "kitkan", jotta ryhmä pysyisi koossa ja pääsisi tavoitteisiinsa. Kuulin juuri äskettäin, että jossain päin maailmaa oli kokeiltu poistaa ryhmästä kaikki "ärsyttävät" tyypit. No, tuloksena oli se, että näiden tyyppien poistamisen jälkeen joku muu samassa ryhmässä otti kuitenkin heidän roolinsa.

Kaikkia siis tarvitaan.

Totta varmasti. Itse mietin tuota tänään, koska meillä on muuten aivan loistavasti toimiva työyhteisö, mutta ryhmässä on yksi, joka aina laukoo omia törkeyksiään muille. Mitäs jos antaisin hänelle kenkää? Varmaan sitten todellakin joku toinen ottaisi hänen roolinsa eli antaisi palaa täysillä.

Ryhmässä todellakin tarvitaan kaikkia. Ja varsinkin itse "kaikkitietävänä" Kauriina olen huomannut, että kaikkien mielipiteet ovat tärkeitä päätöksenteossa. Minä teen mieluiten töitä Jousimies-työkaverini kanssa, koska hän onnistuu herättämään niin erilaisia ajatuksia kuin minä, ja niissä on kieltämättä järkeä - 

[nikki]

Tanhua sanoi yhellä kurssilla että skorpionin ja härän on vaikea puhua ryhmässä,
allekirjoitan tuon omalta osaltani (stellium  vaikkakin
11 huoneessa)
jos minun pitäisi puhumalla puhua se mitä kirjoitan vaikka kuunkierrossa niin ei tulis mittää,
( 12 huoneessa tykkää olla anonyymi)
skorpioni kaipaa intensiivisen kosketuksen toiseen,
kuten härkäkin,
kolmen kimppakin on jo liikaa,olen hiljaa mieluummin kuin puhun,
ryhmätöistä en ole ikinä tykännyt,
ryhmätöihin kyllä joutuu väistämättä silloin tällöin,
niissä olen usein kirjurina,(se Thot)
tiivistän paperille ryhmän rönsyilevät keskustelut,
heitän väliin uuden yksityiskohdan ja taas keskustelu rönsyilee,
tavallaan piilosesti puheenjohtajana pohdinnoissa,
joku muu sitten saakin esittää julkisesti nämä aikaansaannokset,
ja katsoa kysyvästi kirjuria,what on earth..?
toimintaryhmässä menen joukon mukana,
joku muu saa vetää,jos on vetääkseen,
junnaamista en jaksa,
esim. astropäivillä oli erittäin mielenkiintoista seurata ja kuunnella
sivusta porukoitten juttuja tauoilla,
jos joku heitti kommentin,minkä tiesin taatusti olevan päin --
siihen kyllä heitin vastakommentin,
toisaalta on jännä huomata miten keskustelua voi kommenteilla ohjata tiettyyn suuntaan,jopa vahingossa,
ja taas rönsyillään,
ja minä kuuntelen,
mieluummin kuin puhun
ja jännä kun aattelee että 11 huone on yhdistysten huone,
niin SAS on ensimmäinen seura/ryhmä,jonka jäsen olen,
(metästysseuraa ei vissiin lueta,se kun oli isän aikaansaannos,kannatusta seuralle)
sivusta seurasin pitkään erään yhdistyksen toimintaa,mutten koskaan jäseneksi ruvennut,
itsenäisesti taasen toimin tavallaan tuonkin yhdistyksen hyväksi,
tekoja, ei kokouksissa istumisia,sopii minulle

[Asterix]

Kaikilla on niin hienoja vastauksia täällä.

Kai minä olen ryhmässä se ideoija, innostaja ja kannustaja,
eli toisin sanoen ovelasti ujutan kaikki (ikävät) työt muiden tehtäviksi
ja annan heidän loistaa tekemisen ja onnistumisen ilosta.