seuraava »

[Riitta]

Mina taas uskon, etta asiakas on aina oikeassa ja hanen pitaisi saada hoitoa mita han pyysi-EI RAISKAUSTA!!!

[Lunerica]

Mina taas uskon, etta asiakas on aina oikeassa ja hanen pitaisi saada hoitoa mita han pyysi-EI RAISKAUSTA!!!

No nimenomaan.
Tuolla edellisellä tarkoitin, että mielipide/näkemystasolla ei mielestäni voi osoittaa, mikä on oikea, mikä väärä mielipide.

[Kuutiikeri]

Mistä nämä karmanvelat voisivat saada alkunsa, jos pahaa ei ole, ja vahingoittavakin teko on aina tarpeellinen ja hyvä ?  Karma kiertää, väkivalta kiertää, ja milloin se loppuu jos kaikki väkivaltakin nähdään tarpeenmukaisena, karman pois maksuna...

Ei pahoja tekoja muuten(itse siis uskon että on pahoja tekoja,ei vain tarpeellisia) Voi sovittaa  mielestäni  altistaen itsensä pahan teon kohteeksi! Silloinhan tämä ihminen taas antaa pahan tapahtua ja jatkua maailmassa. Vaikka Jeesus on sanonut käännä toinenkin poski, ja Gandhi puhui ja kirjpoitti hienosti anteeksiantamisesta ja väkivallattomasta vastarinnasta, ei ole kyse siitä että näkisi pahat ja väkivaltaiset teot "tarpeellisina" karmallisina tms. Sehän on koston rakenteen idea.

[Riitta]

Eipa taaskaan mahdu minun paakoppaani
Silloinhan me palaisimme keskiajalle, kuninkaalliset saivat raiskata viattomia neitoja.
Koska tiedamme hoitotavat, miksi alitajuisesti pidamme tata hyvaksyttyna, tai verroten niita karmavelkoihin-kaikki on kiinni ajatustavasta.
En jaksa uskoa, etta hoidettu pitaisi menettelytapaa edes alitajuisesti hyvaksyttyna.
Anteeksi voi antaa, mutta hoitajan pitaisi saada rangaistus.

[Lunerica]

--- jokainen taajuudellaan on oikealla tiellä totuudessaan. 

  Erittäin hyvin ja kauniisti muotoiltu, Kaarina Niro - kiitos! 

[^^Queen Nefertiti^^]

Huomaatko Samarkand.. ystäväsi masennus ja sitä seurannut "vierihoito" olivatkin siis vanhojen karmavelkojen maksuja.. jos hän sitten pillereissä tai terapiassa käsittelee asiaa, toivottavasti psykiatrilla on tälleen newagelainen näkemys.. ssshhh.. 

[Mirjam*]

Onhan tuo melkoisen vaikeaa asettaa ihan "oikeisiin uomiinsa" tällaisella länsimaisella ajattelulla ja syvään juurtuneilla asenteilla, nämä "idän opit". Juuri kaikki New agen alle piilotettu "henkisyys" on on sitä "pahinta" ruokaa ihmismielelle ja psyykelle, jos ihminen etsii itsensä hyväksymistä ja toisaalta niitä "pimeitä puoliaan".

Ykseys on itsen ulkopuolella.  Vastuu on jossain "korkeimmalla".  Kunnioittavaa ja epäkunnioittavaa ei eroteta toisistaan, koska on niin tärkeää saada kokea itsensä vain "hyväksi". Dualistisuutta pidetään harhana itsen ulkopuolella, kun sitä ei siedetä itsessä sisällä jne.

Noita ns"kanavoituja" tekstejä jos jaksaa lukea, niin välillä tulee mieleen, että mihin ihminen tarvitsee sitä "kermakakku kuorrutusta" ? Kun niistä riisuu se kaiken new agen; sen ja sen asteen yhteyden ja säteen ja sen ja sen nimisen "oppaan" nimet ja muun "hörhöilyn", jää vain ihan vanhat perustotuudet jäljelle. Ihan niitä samoja, mistä on puhuttu jo tuhansia vuosia sitten.

"Uuden tulemiset" tms  Tottakai itselle uudet oivallukset tuntuu uusille, mutta että siitä tehdään massatuotantoa, niin hohhoijjaa...

Onhan aivan totta, että me saatamme kohdata jotain, josta voimme itsekin jotain oppia, mutta että tuo ikuinen peileillä leikkiminen on vain vastuun pakoilua. Ihminen voi löytää sen "ykseydellisen paratiinsa" sisältään, kun hyväksyy, että itsessä on niin "mustaa kuin valkoistakin". Eikai ymmärrystä ja myötätuntoa ole tarkoitettu vastuun pakoilua varten? Edelleen olen sitä mieltä, että on vastuuntuntoinen ja rakastava teko estää muita tekemästä itselleen ja itselle epäkunnioittavia tekoja.

Jos sydän ymmärtää, se välittyy. Välinpitämättömyys ja elämäntodellisuudenpelko olisi hyvä osata erottaa aidosta välittämisestä ja rakastavista ja kunnioittavista teoista.
Jos on sydämessä ymmärrys ja estää jotakuta tekemästä jotain epäkunnioittavaa, silloin tämä ihminen uskaltaa ehkä jopa kohdata sen, koska tuntee sisimmissään sen, vaikka pintatasolla hannaa vastaan, eikä halua kohdata, että nyt menty vähän metsään.

 

[rhodonite]

Tähän voin sanoa vain sen, että vastuu todellakin on vain hoitajalla! Mainitsemassani tapauksessa hoidettava oli pahasti masentunut, ei sellaisessa tilassa aina pidä puoliaan tai tajua missä mennään. Tämä hoitaja, joka myös psykoterapeutiksi itseään kutsuu (vaikka virallisesti sellainen ei olekaan), ei olisi koskaan saanut ylittää eettisiä rajoja. Terapiassa vastuu on aina terapeutilla, potilaalle ei voi sanoa, että no mitäs menit sinne, mikset vaihtanut terapeuttia! Asia ei ole niin yksinkertainen... Tämän varmaan tajuaa jokainen mielenterveysongelmien kanssa painiskellut. Jos täällä nyt sellaisia edes lienee. 

Totta kai tilanne on erilainen, jos hoidettava on pahasti masentunut. Tämä on kuitenkin yleinen foorumi ja kommentit ovat yleistä tasoa, kukaan ei saisi ottaa liian henkilökohtaisesti toisten kirjoituksia. Yksityiskohtia ei ole kaikkien tiedossa. Jos kuitenkin hoitaja on selkeästi ylittänyt eettiset rajat, on hyvä kun sinä olet olemassa ja pidät tästä ihmisestä huolta.

En muuten ole sanonut "mitäs menit sinne, mikset vaihtanut terapeuttia!!" Kannattaa siteerata sanatarkasti, se tuntuu objektiivisemmalta.

[Viitasammakko]

Rhodonite, "En muuten ole sanonut "mitäs menit sinne, mikset vaihtanut terapeuttia!!" Kannattaa siteerata sanatarkasti, se tuntuu objektiivisemmalta." luin rivien välistä sinun tarkoittaneen, että hoidettavan oma vika on, jos valitsee oudon hoitajan, ja jos kerran on jotain valinnut, on sitten vaan kestettävä mitä sieltä tulee.

[rhodonite]

Rhodonite, "En muuten ole sanonut "mitäs menit sinne, mikset vaihtanut terapeuttia!!" Kannattaa siteerata sanatarkasti, se tuntuu objektiivisemmalta." luin rivien välistä sinun tarkoittaneen, että hoidettavan oma vika on, jos valitsee oudon hoitajan, ja jos kerran on jotain valinnut, on sitten vaan kestettävä mitä sieltä tulee.

Samarkand, kyllä nopeasti ajateltuna, sinun tulkintasi tekstistäni ymmärrän. Kirjoitin 1. kirjoituksessani yleisellä tasolla. Kun vastasit kirjoitukseeni, halusit tuoda esille että hoidettava on syvästi masentunut ja että ehkä hoidettavan arviokyky on laskenut. Silloin tilanne onkin erilainen.

Kuitenkin ensimmäisessa kirjoituksessa kirjoitin lopussa selkeästi: "...hoidettavalla, joka voi myös vaihtaa hoitajan, jos ei ole tyytyväinen." Eli ystäväsi voi vaihtaa terapeuttia halutessaan. Kun taas äsken kirjoitit, että olisin viitannut siihen että "on sitten kestettävä mitä sieltä tulee." Ja tämän Samarkand olet tulkinnut täysin päinvastoin kuin mitä tarkoitin.

Ensimmäinen ja tärkein asia, jos hoitajan ja hoidettavan välille tulee suuria ristiriitoja, on mielestäni se että vaihdetaan hoitajaa. Jos ristiriidat jatkuvat edelleen, on hoidettavan syytä tarkistaa oma asenne.

[Ikitosi]

jos kerran on jotain valinnut, on sitten vaan kestettävä mitä sieltä tulee.

Tämän on totisesti totta.
Kaikista valinnoistamme, ja erityisesti omasta suhtautumisestamme niihin ja niiden seurauksiin, kannamme vastuun ihan itse, tapahtuipa mitä tahansa. Sitä ei kai kukaan käy kieltämään

Ja MITÄÄN ei tapahdu sattumalta, vaan jokainen kokemus on sielumme kutsuma.
KAIKKI, pimeimmätkin jutut, ovat sielullemme kokemuksien hakua, jotta voisimme ne valottaa ymmärrettäviksemme, laajentaa ymmärrystämme elämän monimuotoisuuden suhteen, sillä KAIKKI tapahtuu elämän tarkoituksen mukaisesti, vaikkei pieni mielemme voisikaan sitä juuri sillä hetkellä tajuta.
Se mikä ei tapa, vahvistaa. 

Toivottavasti ei ollut liian vaikeaselkoisesti kirjoitettu

[Taru A]

Näin pikaisesti luettuna (ei koko ketjua) herää mieleeni ajatuksia oman tien vaiheilta, lähinnä hyväksikäyttökokemuksia, jollain tasolla.

Kuitenkin varmaan joka ammattikunnassa on piiloutuneena näitä susia lammasten vaatteissa, ja ainoa apu on luottaa omaan fiilikseen, tyyliin että miltä kukin ihminen tai hoitaja tuntuu...

Toki hoitoon hakeutuja voi olla hyvinkin alussa oman itsensä kanssa ja olla vielä kykenemätön huomioimaan omia tämä tason tuntemuksia esim. tukostenkin vuoksi.

Toivottavasti kuitenkin että asian laita olisi että ei niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin, tapahtuipa tämä sitten heidän omaa heikkouttaan tai karman lakien vuoksi.

Edelleen arvostan omaa koulutustani terapeutiksi jossa käsiteltiin syvästi myös hoitotyön eettiset puolet ja se että siinä on kysymyksessä aina valtasuhde, se on asia joka kannattaa varmaan jokaisen hoitoja tekevän kuulostella sydämmessään!

[Kuutiikeri]

Kokonaisuuden kannalta on ihan avaavaa ja hyvä, vaikka itse (ilman itseäkin) leijusikin siellä "korkeilla taajuuksilla" ymmärtää myös sitä "yksilö-tasoa" missä niin useat meistä vielä elelevät.

mutta tuntuu erittäin vahingolliselta kutsua raiskausta tai väkivaltaista tapahtumaa energioita tasa-painottavaksi.  Kyllä sen voi niin nähdä, jos haluaa uskoa että kaikki on tarkoituksellista, kun on etäännyttänyt itsensä hyvin kauas toisen ihmisolennon ymmärtämisestä.

ihmisenä oleminen on yksi juttu, tässä kaikkeuden mikro-makrokosmoksessamme, mutta siihen kuuluu omat periaatteensa, ja jokainen ihminen On ihminen vaikka voikin kokea rajaa-ylittäviä kokemuksia, nekin kuuluvat ihmisyyden kokonaisuuteen, tunteineen, yksilöllisyyksineen kaikkineen.

[Hiisitär]

Minulla vain jäi mieleen aika rankat jutut joista hän puhui. Hän puhui juuri noista energioista, että kaikenlaista pitää vain mahtua tähän maailmaan; muuttajiksi, puhdistajiksi ja että aina siinä ihmiset joutuvat kärsimään. Hän puhui myös niinkin rankasta jutusta kuin maapallosta suurena eliönä. Hän sanoi, että ihmisen tehtävä on muuttaa energioita itsenä, yhteisön ja maapallon hyväksi. Siten että vain muutoksessa kukin saisi osan mitä tarvitsee. Hän sanoi myös niin, että jos muutosta ei tapahtu vaan jotakin seisahtuu olemaan samassa jamassa, maapallo itse alkaa muuttua ja se vaikuttaa sitten myös yhteisöön, esim. syntyy sodat. Ja että sodilla saadaan taas tiettyä kaiken kattavaa evoluutiota eteenpäin.

Erittäin looginen juttu tämä noin henkiseltä kannalta! Energiahan pyrkii olemaan jatkuvassa liikkeessä ja henkiseltä kannalta katsottuna kehittymään, jos sillä vain on mahdollisuudet siihen. Seisahtunut, paikoilleen jäänyt energia ei palvele mitään ei ketään, joten se etsii kyllä keinonsa päästä liikkeelle ja uudistua. Pidimmepä siitä tai emme. Voimme kuitenkin omilla valinnoillamme vaikuttaa siihen, miten energia uudistuu - se toimii vähän sellaisella periaatteella tuo energia, että "tehän joko uudistatte ja liikutatte minua tai ITKETTE ja uudistatte ja liikutatte minua!" Mehän olemme kaikki kuitenkin tuota samaa perusenergiaa.

Tällaisestä energoiden jumiutuneisuudesta ja ulospääsystä ovat hyvänä esimerkkinä sairaudet. Jos panttaamme surua ja vihaa kehoomme päästämättä sitä koskaan ulos, sairastumme siitä ennen pitkää. Tuloksena voi olla vaikkapa syöpä, jolloin negatiivisen energian tuhoava, syövä vaikutus muuttuu mielen tasolta ihan fyysiseen, todelliseen muotoon. Mieli on muuttunut vihaiseksi ja hajonneeksi, niinpä tuo energia alkaa hajottaa myös kroppaa. Kyllä sitä viimeistään siinä vaiheessa pistää elämänsä uusiksi, tai ainakin toivoisi, että sairastunut seisahtuisi miettimään elämäänsä.

Samoin kuin tuli polttaa vanhan pois, jotta uusi voisi syntyä, myös energia hävittää vanhaa pois uuden tieltä. Kuppia ei voi täyttää, jos väljähtänyttä, pilaantunutta vettä ei ensin heitä pois. Eihän se mitään hyödytä, jos likaisen veden sekaan heitetään puhdasta vettä.

[Rakkauden enkeli]

Foorumi on kuitenkin persoonien, yksilöiden areena.

Nimenomaan. Kunnioittakaamme sitä. Kaikkien kirjoituksista ei tarvitse pitää, eikä niitä ole edes pakko lukea. On kuitenkin mielestäni aika turhaa lähteä arvostelemaan/moittimaan ketään tietynlaiseksi pelkkien kirjoitusten perusteella. Etenkin jos ei edes henkilökohtaisesti tunne kirjoittajaa... Me kun olemme niin monitahoisia kokonaisuuksia ja tämä kirjoittelu on vain lopulta pieni osa meistä. Toki jotain näistä kirjoituksistakin voi välittyä...  : Annetaan kuitenkin kaikkien kukkien kukkia.