No en todellakaan ole vaan oireileva kummajainen joka ei tunne enää itseään.
Olen soittanut tällä viikolla jo neljä kertaa terveysneuvontapuhelimeen miten pitää toimia. Mistä hitosta voisin tietää kun ei koskaan tällaista ole aiemmin ollut?
Kieli hieman turvonnut mutta ei enää paksune, kai.. Mut posket turposi sisältäpäin pikkuhiljaa täs puolen tunnin sisällä. Marsu-olo
Hengitys kulkee ok. T-neuvonnasta kehoitettiin vetäsee adret lihakseen ja päivystykseen. Ei voi vähempää kiinostaa kun eilen just olin siellä.
Adrenaliinista tulee järjetön liikkumispakko. Mä kimpoilin eilen huoneesta toiseen parvekkelta sisään ja ulos 15min kun paikoillaan ei vaan pysty olee. Ei ahdistava olo lainkaan mutta sellainen alkukantainen fiilis miksi se meihin on alunperin tarkoitettukin: taistele tai pakene. Nissä tilanteissa just erittyy adree mut saappa se sairaalasängyssä jossa oot tippalaitteessa kiinni. Hitto että kädet ja jalat sheikkas!
Mun mies piti koivista kiinni ja silti tärisin kuin horkkatautinen n. 20 min ja sit helpotti. Pakotin ukon lähtee kiitää että voin lepää rauhassa. Nukahdin ja heräsin siihen että nuori naislääkäri tuo reseptin samaa kamaa mulle, kuuntelee sydämen, kysyy turvotuksesesta ja sanoi että voin jäädä yöks sinne.
En halunnut jäädä joten sain kotiutusluvan mutta nyt en sit tiedä mennä vai tulla, iskee vai ei.
On tässä elämässä kyllä niin ihmeellisiä vaiheita ja nää mun kirjoitukset ihmettelyineen vaan pitenee päivä päivältä. Oi kun tos vieres olis kaikkitietävä ihmeolento

Muoks. no sain sellasen ihmisen kiinni 112 numerosta joka sanoi ettei kannata pistää vielä vaan soittaa heille ja tulevat sit hakee. Problem solved

kiitti Jumala